Vastuullisuus ohjaa logistiikan liiketoimintaa, kuljettajina on paljon maahanmuuttajia

Vastuullisuus ohjaa logistiikan liiketoimintaa, kuljettajina on paljon maahanmuuttajia

Tulevaisuustarinat ovat eri alojen ennakointityöryhmien kirjoittamia tarinoita siitä, millaista elämä voisi olla tulevaisuudessa vuoden 2030 paikkeilla. Tulevaisuustarinoiden pohjana on käytetty työryhmien rakentamia toimialojen tulevaisuustaulukoita ja -kuvia. Niitä on työstetty keskustelemalla toimialan vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, on mietitty muun muassa millainen olisi alan utopia, mullistus, dystopia tai maltillisen kasvun tulevaisuuskuva. Tulevaisuustarinoissa toimialan muutostekijöitä on konkretisoitu työntekijän tai yrityksen näkökulmasta.

Logistiikka-alan utooppisessa tulevaisuustarinassa linja-autonkuljettajan alla on sähköbussi ja työkaverina maahanmuuttajataustainen henkilö. 2030-luvun jälkeisessä maailmassa nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin kouluttaudutaan ensisijaisesti työelämässä.

Uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen investointituet ovat lisääntyneet niin merkittävästi, että se näkyy logistiikka-alalla kaikkialla. Niinpä linja-autonkuljettajana toimiva Ilari ei enää aja muilla kuin sähköllä toimivilla busseilla. Myös kaikki muut eri logistiset ketjut ovat mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia.

Vastuullisuuskeskustelu on laajentunut energiaratkaisuista voimakkaasti myös muille alueille. Vastuullisesta toiminnasta on tullut kiinteä osa yritysten arkea, josta myös Ilarin työnantajana toimiva linja-autoyhtiö pitää tiukasti huolta.

Koska automaatio osallistuu yhä enemmän etäylläpitoon, Ilarinkin linja-auton rikkoutuessa ei tarvita työntekijöitä paikan päälle laiterikkoa korjaamaan, vaan tämä hoituu kätevästi etänä. Erityisesti yhdistettynä teolliseen internetiin etädiagnosoitu laite voidaan myös huoltaa tai sen vikatila tarkentaa etätyönä, mikä on lisännyt työn tehokkuutta ja kilpailuetua. Tällä tavalla myös Ilari pääsee korjatulla linja-autollaan liikenteeseen takaisin varsin nopeasti.

Maahanmuuttaja-kuljettajat ovat tukeneet alan kasvua

Varsinais-Suomi on saanut houkuteltua työperäisiä maahanmuuttajia, joista hyödytään erityisen hyvin logistiikan alalla. Tämä näkyy myös Ilarin työssä, jossa työperäisten maahanmuuttajien keskuudessa kuljetustehtävien suosio on huimaa. Ilari onkin enää harvoja kantasuomalaisia linja-autonkuljettajia, koska suurin osa työkavereista on maahanmuuttajia.

Kuljetustehtäviin orientoituneet maahanmuuttajat ovat täydentäneet työvoimaa ja vahvistaneet toimialan kasvua muun muassa niin, että kuljetusten tarjontaa on voitu monipuolistaa. Ilman heitä Ilarikaan ei saisi öitään nukuttua, koska pitkät työpäivät ja kasvanut stressi kasvaneesta työmäärästä veisi kaikki voimat ja kaiken ajan.

Yhä enemmän työelämässä opiskelua ja tekoälyn hyödyntämistä  

Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat kiinteä osa työtä , kun osaamisvaatimukset lisääntyvät ja muuttuvat nopeasti. Tämän myös Ilari ottaa tosissaan hallitakseen uusimmatkin osaamisedellytykset linja-autonkuljettajan työssään ja palvellakseen asiakkaita mitä parhaiten.

Jotta koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan tähän, työskentelevät opiskelijat, jo opintojensa alusta alkaen työelämässä. Tällä tavalla myös Ilari on hankkinut linja-autonkuljettajan ammattitaitonsa. Hän opiskeli kuljettajaksi samassa linja-autoyhtiössä, jossa parhaillaankin työskentelee.

Ilari suoritti opintonsa työn ohessa joustavasti siten, että opetus ja ohjaus tapahtuivat kokonaan etänä verkossa. Opiskelun yhdistäminen työssäkäyntiin takasi Ilarille inspiroivan opiskeluympäristön. Etäohjauksen avulla Ilarin motivaatio opiskeluun säilyi kaiken aikaa, eikä hänelle tullut mieleenkään keskeyttää opintojaan. Muitakaan koulupudokkaita Ilarin kanssaopiskelijoissa ei ollut ollenkaan.

Tämän innostavan opiskelumuodon mahdollisti myös se, että opettajan tukena etäopetuksessa toimi tekoäly. Tekoälyn myötä opiskelijaryhmien kokoa on voitu vuosikymmenen mittaan kasvattaa, sillä tekoäly varmistaa entistä yksilöllisemmän ja opiskelijalähtöisemmän opetuksen. Ilarin kohdalla tekoäly esimerkiksi hahmotti nopeasti, millä osa-alueilla Ilarin osaaminen oli hatarampaa, jolloin painopistettä voitiin suunnata siihen. Tekoälyn käyttö lisäsi Ilarin oppimisnopeutta, koska aikaa ei kulunut jo opittujen asioiden kertaamiseen.

Opiskelijamäärän kasvu ja nopeutunut valmistuminen sekä täydennyskoulutuksen ja lisäopintojen suorittaminen tarvetta vastaamaan ovat hyödyttäneet logistiikka-alaa merkittävästi. Erityisen merkittävää on pystyä rekrytoimaan jo valmiiksi työelämässä kasvaneita osaajia. Tekoälyn soveltamisessa opettajan työhön Varsinais-Suomi toimii edelläkävijänä ja mallina muille.

Logistiikan työryhmä
Kristiina Ojala, (Turun Ammatti-Instituutti TAI /Työryhmän vetäjä, tekstin viimeistelijä), Markku Ikonen (Turun AMK), Aleksi Lehikoinen (Novida), Marko Hallisto (Turun kaupunki/TAI), Mirja Vätti (Varsinais-Suomen TE-toimisto), Eila Äärilä (ELY-keskus) ja Mauri Kantola (Turun AMK).

Ota kantaa, voisiko tulevaisuus olla tämänlainen? Mitä asioita haluaisit lisätä tähän tulevaisuustarinaan? Kommenttiboksi on auki!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.