Työllisyyspalveluiden henkilöstö tarvitsee ennakointitietoa monissa työtehtävissään sekä henkilö- että yritysasiakkaiden kanssa työskennellessään. Nykytila-analyysin lisäksi on pystyttävä tarkastelemaan myös tulevaa, sillä muuttuvassa maailmassa osaamistarpeet uudistuvat, ammattitaitovaatimukset monimutkaistuvat ja syntyy myös kokonaan uusia aloja ja tehtäviä.

Työllisyyspalveluiden edustajat tutustuivat ennakointiin ja Ennakointiakatemian toimintaan pienellä porukalla huhtikuussa. Ennakointityölle on tarkoitus hakea jatkoaskelia viimeistään syksyllä.

Työllisyyspalvelut toivovat erityisesti alakohtaisia tulevaisuusanalyysejä, trenditietoa ja visioita. Ennakointitietoa kertyy tällä hetkellä esimerkiksi Ammattibarometriä ja Alueellisia kehitysnäkymiä seuraamalla. Kotoutumistietoa saadaan Kehan kautta ja määrällistä tietoa eri tilastoista.

– Meiltä puuttuu alakohtaisen ohella myös kokonaisnäkemystä sekä yhteistä keskustelua, paikoitellen olemme vielä omissa siiloissa. Pitäisi myös osata hahmottaa sekä paikallisia että valtakunnallisia näkymiä. Meillä painottuu tilastollinen historiatieto, kun tärkeää olisi katsoa tulevaisuuden suuntaan, he toteavat.

– Olisi tärkeää voida yhdistää omaa kokemustietoa tilastoihin muiden kanssa keskustellen. Tilastoista näkee hyvin mittasuhteita, mutta polkuja ei saa sieltä auki. Siihen tarvitaan asiantuntijuutta ja kokonaisymmärrystä.

Yritystiedon ja trendien tarve

Myös yrityksiltä saatavan tiedon kerääminen ja hyödyntäminen tulisi miettiä sekä yrityspalveluissa että kokonaisuudessaan. Erityisesti asiakaspalvelussa työskentelevät ja ohjaajat tarvitsisivat ajankohtaista ja ennakoivaa tietoa yrityskentältä.

– Rekrytoiva oppisopimus on yrityksille nopein mahdollisuus saada työvoimaa. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan asiakkaita sinne, missä on työvoiman tarvetta, ja siihen ennakointitieto on tarpeen, todetaan keskustelussa.

Ennakoimalla ja asiakkaan kanssa yhdessä miettien opiskelua voidaan suunnata tulevaisuuden aloille. Usein on myös mietittävä välivaiheen opintoja, kun nousevan alan työpaikkoja ei heti ole.

– Koulutuksien kohdentamiseen tarvittaisiin ihmisiä ”nuuskimaan” trendejä. Se pitäisi olla jonkun tehtävänkuvassa kirjoitettuna.

Mitä muuta Työllisyyspalveluissa halutaan ennakoinnin osalta?

– Ainakin nykyhetken tilannekuvan lisäksi puoli vuotta, vuoden ja kolme vuotta eteenpäin katsovaa tulevaisuustietoa. Tarvittaisiin visio ja strategia ihan kuten yrittäjilläkin, todetaan pohdinnan jälkeen.

Lisäksi haluttaisiin vahvistaa alueen toimialojen ja yritysten tuntemusta sekä selvittää alueelle tyypillisiä erityisen osaamisen tarpeita. Ennakoinnilta toivotaan myös yksinkertaisia ja nopeasti tulkittavia komponentteja.

Lopuksi keskustelemme, mitkä isot ilmiöt näkyvät työllisyyspalveluiden työssä. Mietimme, millainen työvoimantarve liittyy parhaillaan uutisaiheena oleviin jäänmurtajiin ja pitäisikö sitä alkaa koulutuksella ennakoida. Mietimme myös, millainen työvoimantarve liittyy ikääntyvään väestöön ja miten maahanmuuttajat voisivat paremmin työllistyä.

– Maahanmuuttajien osaamistasoa voisi todentaa esimerkiksi mikrotutkintojen kautta ja heille tarvittaisiin ehkä myös täsmätutkintoja, esitettiin ideana.

Ennakoinnin koulutuksen Työllisyyspalveluille toteuttivat:

Kristiina Ojala, Turun ammatti-instituutti
kristiina.ojala @edu.turku.fi

Anneli Frantti, Turun kaupunki, JOE-hanke
anneli.frantti @turku.fi

Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto
esa.hogblom @varsinais-suomi.fi

Mauri Kantola, Turun ammattikorkeakoulu
mauri.kantola @turkuamk.fi

Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella. JOE-hanke vastasi osittain tilaisuuden koulutusjärjestelyistä.