ICT

ICT -ala Varsinais-Suomessa

ICT-ala on ollut nousussa viime vuosina Varsinais-Suomessa. Turun Tiedepuistoon ja sen ympärille on kehittynyt merkittävä ICT-alan kasvuyritysten osaamiskeskittymä eikä ole nähtävissä, miksi kysyntä ja kasvu eivät jatkuisi vahvana myös lähivuosina.

Varsinais-Suomessa ICT-ala kytkeytyy merkittävällä tavalla positiiviseen rakennemuutokseen. Esimerkiksi Turun telakka, Uudenkaupungin autotehdas ja Pemamek Loimaalla ovat viime vuosina rekrytoineet merkittäviä määriä tietotekniikan osaajia, kuten sovellussuunnittelijoita ja -ohjelmoijia. Teknologiateollisuuden yritysten tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvätkin monilta osin uusiin teknologoihin ja digitalisointiin, kuten tekoälyyn, data-analytiikkaan ja neuroverkkoihin.

Tilastojen mukaan ohjelmisto- ja konsultointialan yrityskanta on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana  Turun seudulla sekä Salossa. Alan varsinaissuomalaisten yritysten liikevaihdonkasvu on ollut vuoden 2015 jälkeen yli 10 prosenttia vuodessa ja kyselyiden mukaan tulevaisuuden odotukset ovat positiivisia koronasta huolimatta.

Myös jatkossa ICT -osaamiseen kohdistuu kasvavasti kysyntää. Yritysten lisäksi myös julkisella sektorilla on tarvetta tietotekniselle osaamiselle. Esimerkiksi kaupungit, sairaanhoitopiirit ja oppilaitokset tarvitsevat enenevissä määrin ICT-alan osaamista toimintojensa digitalisoimiseen ja kehittämiseen.

Turkulaisista korkeakouluista valmistuu vuosittain runsaat 200 uutta IT-ammattilaista. Vastavalmistuneet revitään käsistä eikä  alalla juurikaan ole työttömiä (koronasta huolimatta), joiden osaaminen olisi riittävää työelämän tarpeisiin. ICT-alan koulutuksen määrää voitaisiinkin lisätä ”dramaattisesti” sekä kohdentaa alalle merkittäviä määriä täydennys- ja muuntokoulutuspanoksia.

 

ICT-skenaario vuoteen 2025. Case:Salo

 

Ennakointitoiminnan tarkoituksena ei ole ennustaa, mutta ennakoimalla tulevaisuutta voidaan varautua tuleviin muutoksiin ja hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia.ICT-ala on ottanut vastaan koronakriisiä useampaa kautta: Kriisi on pakottanut ICT-alan asiakkaita kehittämään toimintojaan digitaloudenkin kautta ja verkkokauppa on kehittynyt suotuisasti,toisaalta laajat kehityshankkeet ovat joutuneet leikkauslistojen alkupäähän.
Velkaiset pkt-yritykset ovat joutuneet vaikeuksiin kaikilla aloilla, tämä näkyy myös ICT:ssä vaikka digiloikan ansiosta lähitulevaisuus näyttäävaloisalta. Eri toimialojen aikaisempien ICT-kehitystarpeiden ohellaSuomen ja keskeisten vientimaittemme massiiviset elvytystoimet ovat avanneet uusia mahdollisuuksia. Rajoitteena on osaajapula.Alan ennakoinnnin näkökulmasta huomion arvoisia sidosryhmiä ICT:lleovat ainakin:
  • Terveystekonologiaja lääketeollisuus
  • Valmistavan teollisuuden automaatio
  • Tietoturva-ala, cyber-turvallisuus
  • Julkisen sektorin ICT-toimet
  • Sähköisenliikkumisen ekosysteemi (akkutoimiala ym.)
  • Maatalous (lähiruoka, täsmäviljely, itseliikkuvat traktorit, lypsylaitteet, julkiset tutkimuslaitokset )
  • E-urheiluja urheilu(ohjausjärjestelmät, smulaatiot, lisätty todellisuus)
  • Asiakasohjaus, palveluohjaus
  • Koulutuksen digitalisaatio & tekoäly ja koulutus (kasvanut etäopetus, tiedonhaku + tiedon louhinta, oppimisanalytiikka, valintajärjestelmät, rahoitushaku, TKI-projektiohjaus…)
  • Smart City ratkaisut
  • Luovat alat
  • Vihreän teknologian arvon nousu
Digitaalisen kaupan ja kuluttajaliiketoiminnan tulevaisuuden näkymät ovat valoisat, mutta vaatii kehitysponnisteluja.Digitalisaatio mahdollistaa liiketoiminnan uudella tavallasisältäenkaiken liiketoiminnan erilaisetdigitaaliratkaisut, ei vainpuhdas verkkoliiketoiminta.Digitalisaation ytimessä eri näkökulmia ovat data-analytiikka, sensorit ja asioiden internet, robotit ja lennokit, tekoäly, verkkoteknologia, pilvipalvelut, lisätty todellisuus, integroidut järjestelmät, puettava teknologia, 3D tulostus ja nanoteknologia, vertaisoppimisalustatsekä itseohajutuvat ajoneuvot.
Digitalous vaikuttaa niin itse liiketoimintaprosesseihin, tarjontaankuin asiakaskokemukseenkin. Asiakas aidosti keskiöön on menestyksen edellytys.
Digimarkkinoiden globaalilla kentällävarsinais-suomalaiset yritykset eivät ole laajasti katsoen keskenään kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita.Suomessa toimii ehkä n. 50 000 verkkokauppaa, kun ennen koronaa se oli 30 000 (Parsama 2020).
Digitalisaatio ja automatisaatio vaikuttavat ihmistyön kysyntään myös palvelualan yrityksissä. 20% Yrityksistä arvioi joidenkin työtehtävien katoavan yrityksestään digitalouden kehittyessä 2 vuoden kuluessaja 22% yrityksistä arvioi joidenkin työtehtävien katoavan yrityksestään 5 vuoden kuluessa.
Palvelutyönantajien tutkimuksen (2019) mukaan digipanostukset ovat olleet Suomessa viime vuosina vahvassa nousussa. Korona vain voimistaaautomatisaation ja digitalisaation kasvua, koska ihmistekijä on osittaunut ratkaisevalla tavalla altiiksi esimerkiksi koronan kaltaisille pandemioille.
Digitaalisen kaupan markkinasta on nyt tunnistettavissa neljä tasoa (Parsama 2020):
  • Välttämättömyyshyödykkeiden räjähdysmäinen kysynnän kasvu,
  • Kotoilun ja ulkoilun synnyttämät kaupanteon mahdollisuudet,
  • Tilanteet joissa esiintyyensin notkahdus ja sitten tasaisesti kasvava kysyntä ja
  • Kärsijät suurissa vaikeuksissa.
Kaikilla lisäksi on koronan poikkeustilanteessa ja sen jälkeen logistisia haasteita, erityisesti kansainvälisissä tavaravirroissa.Dgituotteita tarjoavat yritykset tai digitaalisuutta hyödyntävät yritykset ovat kasvuhakuisimpia ja myös halukkaimpia kansainvälistymään. Digitaalinen liiketoiminta on oikeastaan aina globaalia. Kasvuhalukkuus on voimakkaasti sidoksissa yrityksen digitalisoitumiseen. Viidennes digipalvelualan suomalaisista yrityksistä arvioi olevansa kehityksen eturintamassa. (Palta 2019.)
Varsinais-Suomessa ICT-alalla (mm.Salon seutu) Softa vetää, mutta laitepuolen yrityksillä on vaikeuksia(Yritys-Salo2020).Myös tilastokeskuksen suhdanneaineiston mukaanICT-alalla on haasteita laitevalmistuksen osalta, mutta ohjelmistopuolella on nostetta. Business Finlandin koronatukia saaneiden joukossa oli myös Salon alueen ICT-alan yrityksiä.Vihrean talouden kasvu hyödyttää ICT-alaa voimakkaasti ja painottuminen vihreään teknologiaan on yksi mahdollinen mahdollinen skenaario Varsinais-Suomelle.Lääketeollisuuden vahva vaikutus Varsinais-Suomessa näkyy myös ICTssä. Diagnostiikka-toimiala kasvaa.

Perinteisten lisäksi mm. koronan tartuntaketjujen jäljittämisessä tarvittavan mobiiliteknologian kehittämisessä onnistutaan ennen pitkää, samoin hengitysoireiden jäljittämisessä tarvittavan mobiilisovelluksen kehittämisessä.Tässä onnistutaan vähintään keskipitkällä aikavälillä ja ennen kuin rokote saadaan kehitettyä.Mahdollisuutena ovat siis suomalaisetkorona-sovellukset,joillaon myöhemmin käyttöä muissakin yhteyksissä.Tätä lähellä oleva terveydenhuoltojärjestelmien (ml.sairaaloiden internet) kehitystyösisältää niinikään mahdollisuuksia.“Mobiiliteknologian avulla tartuntaketjuja voidaan jäljittää tehokkaamin kuin muutoin.

Harva muistaa, keiden kaikkien kanssa on ollut tekemisssä. Viime viikkojen aikana kaupassa, kadulla, liikennevälineessä tai muualla kohdattuja tuntemattomia ihmisiä on mahdotonta jäljittää.” HS 5.4.2020 Demokraattisten järjestelmien muutoson pandemian ansiosta tullut läpivalaistuksi,mm. Etä-äänestysja verkkoneuvonpitojen (interaktiiviset systeeemit) joukkoistaminen.
Sähköisten valvontajärjestelmien kasvu ja yksityisyyden väheneminen koronan seurauksena? Esim. Droonitunnistus, omien tietojen luovuttaminen julkiseen käyttöön.Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halavan mukaan (HS 11.4.2020) jotkut näkevät kriisissä myös mahdollisuuksia.
Monet maailman isoista yrityksistä ovat syntyneet kriisien aikana.”Finanssikriisissä syntyivät viestipalvelu Whatsup ja kyytipalvelu Uber”. Kuluttamistapojen muutos ja ICT: esim. “Retail Apocalypse (Vähittäiskaupan äkkiloppu)ja verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu
  • •Ympäristöasioiden huomioimisen kasvu johtaa ympäristöteknologia
    ICT:n kasvu
  • My data” eli ihmisten omien verkossa olevien tietojen hyödyntämiselle.

My data –mallissa ihmiset käyttävät itse aktiivisesti omia tietojaan ja jakavat niitä. Tarvitsemme järjestelmiä, jotka teknisesti tukevat yksilönvapautta yhteisölliseltä puolelta, Halava muotoilee. Hän tarkoittaa esimerkiksi mobiilisovelluksia, jotka mahdollistavat ihmisten tietojen käyttämisen yhteisissä järjestelmissä esimerkiksi jäljitettäessä tauteja kriisitilanteissa.

IT-alalle koronaepidemia ei ole vaikuttanut vielä paljoakaan ainakaan Salon alueella (pois lukien ne erityisalat, jotka liittyvät suoraan tuotteiden valmistukseen). SalossaIT-alalle koronatilanne luo jatkossa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka liittyvät koko yhteiskunnan tekemään nopeaan digiloikkaan.Uutta kehitystyötä ja liiketoimintaa syntyykoronan myötäja sen jälkeeneri toimialojen rajapinnoilla, kun ratkaistaan poikkialaisia yhteiskunnallisia haasteita: esim. IT, hyvinvointiteknologia, diagnostiikka, kemiantekniikka nosteeseen V-S alueelle, jossa vahva toimijaverkosto jo olemassa.Kasvun mahdollisuuksien esimerkkisähköistymisen yritysekosysteemissä:
Yrityssalolle on myönnetty mittava EAKR -projektirahoitus liittyen laajaan akkuteknologian kehittämiseen ja yritysten kasvuun liittyvään maakunnalliseen projektiin, joka projektin eri vaiheissa laajenee koskemaan Lounais-Suomea ja lopuksi laajemmin koko Suomea. Yrityssalo hallinnoi EAKR -rahoitteista projektia, jossa osatoteuttajana on Turku Science Park ja kumppanina Prizztech Oy Porista.oLähtökohtana projektissa on Lounais-Suomen tarve kasvattaa alueellista kilpailukykyä akkuteknologian avulla. Salo-Turku-Pori akselilla on jo oleellista toimintaa ja osaamista akkuarvoketjun osalta. Ko. alue tarjoaa yritys-ja innovaatiotoiminnalle vahvat lähtökohdat.

Tavoitteena on aluksi koota akkuteknologian kasvualasta kiinnostuneiden yritysverkosto Varsinais-Suomeen. Seuraavaksi yritysverkoston toimintaa laajennetaan kutsumalla mukaan alueellinen tiedeyhteisö, josta syntyy Varsinais-Suomen akkuteknologian osaamiskeskittymä. Toimintaa laajennetaan ensin Lounais-Suomeen ja lopuksi tarkoituksena on hakea yhteistyötä koko maan laajuisen verkoston rakentamiseen.

Tuloksena hanke tukee liikennettä ja yhteiskuntaa vähentämään fossiilisten raaka-aineiden käyttöä sähköistymisen avulla, samalla tukien tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hanke vahvistaa alueella toimivien ja yritysverkostossa mukanaolevien yritysten kilpailukykyä.

Akkuteknologiaan liittyvä ekosysteemi mahdollistaa alueen profiilin nostamisen sähköisen liikkumisen osaamiskeskittymänä. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2020 -30.9.2022. Digitaalisen liiketoiminnan osaamistasoja on tunnistettavissa ainakin viisi(Parsama 2020), joiden pohjalta voitaneenrakentaa yritykselle/organisaatiolle omiamahdollisuuksien skenaarioita:

  • Oikeat tuotteeteita palvelutoikeaan aikaan(start)
  • Aktiivinen kauppiastyö(basic 3Commerce 1.0)
  • Kasvustrategia-yritys(Transaction based eCommerce 2.0)
  • Asiakas aidosti keskiössä kaikessa tekemisessä(Customer-Centricityö with eCommerce 3.0)Tunnustettu globaali toimija(Immersive eCommerce experience)

Uuden työvoiman tarve tietotekniikka-alalla Varsinais-Suomessa vuoteen 2035 mennessä.

Seuraavat koulutustarvelaskelmat perustuvat Opetushallituksen koulutustarve-ennakoinnin (pdf) tuloksiin.

Tiedot nojaavat tilastoihin vuoden 2016 työvoiman määrästä, 2017-2035 avautuvista työpaikoista ja työpaikoissa tarvittavan osaamisen tasosta koulutusasteittain. Arvio tulevaisuuden työvoiman määrästä ja poistumasta pohjaa osaamisen ennakointifoorumin arvioon. Arviot on tuotettu kyselyllä ja asiantuntijatyöpajoissa.

 

 

ICT -alan ilmiöitä vuoteen 2030