Sote ja hyvinvointi

Sote- ja hyvinvointialan ennakointiryhmä käy vuoropuhelua toimintaympäristön ilmiöistä ja verkostoituu työelämän kanssa

Kuva: Turun AMK

Elinikäinen oppiminen, osaavan työvoiman saatavuus ja sote-alan pito- ja vetovoima ovat toimintaympäristön muutosvoimia ja ilmiöitä, jotka ovat läsnä jo nyt. (Ilmiöt kursiivilla).

Sote-ja hyvinvointialan ennakointiryhmän esitys 10.6 ennakointifoorumissa.

Ennakointiryhmän keskusteluissa on noussut vahvasti esiin, että jatkuva oppiminen on välttämätöntä, jos muutoksessa halutaan pysyä mukana. Pelkästään oppiminen eri riitä, vaan opittuja asioita on kyettävä lisäksi soveltamaan erilaisissa konteksteissa ja tilanteissa. Muutostahti ei kaiketi ainakaan hidastu, digi- ja muu teknologia kehittyy koko ajan, ja muutos edellyttää koko ajan uuden oppimista. Myös saman ammatin sisällä tarvitaan jatkuvaa oppimista. Tehokkuus ja tehostaminen edellyttävät jatkuvaa oppimista. Yksi haaste jatkuvassa oppimisessa on sote-alalla tutkintopainotteisuus, uralla eteneminen on usein kiinni uudesta tutkinnosta, jolloin koulutusputket ovat pitkiä. Jatkuvaa oppimista pitää tarkastella suhteessa tutkintokoulutuksen kehittämiseen, ml. esim. avoin amk/yliopisto.

Osaavan työvoiman saatavuus -ilmiö on jo läsnä. Yhteiskunnallisesti pitäisi luoda strategiaa, miten hoitoalasta saataisiin houkuttelevampaa, ja sen yhteiskunnallista kuvaa nostettua, ja miten ihmisiä saataisiin hakeutumaan tälle alalle enemmän. Edelleen tarvittaisiin paljon enemmän opiskelijoita alalle. Aiemman suoritetun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee tehdä myös entistä sujuvammaksi prosessiksi. Maahanmuuttajilla on usein kielitaito haasteena opiskelun ja tulevan työnteon kannalta sote-palveluissa. Haasteita on erityisesti yhteisissä opinnoissa, jotka sisältävät kieliopintoja, matematiikkaa ym. Kouluttajien kokemus on, että maahanmuuttajat suorittavat hyvin varsinaiset ammatilliset opintosisällöt. Työperäinen maahanmuuttoa ei voi olla ainoa keino työvoimapulahaasteeseen – työvoimapula on globaali-ilmiö sote- ja hyvinvointitoimialalla.

Sote-alan veto- ja pitovoimaan on panostettava yhteiskunnassa. Huolestuttava ilmiö on, että moni ei pysy valmistumisen jälkeen alalla, vaan siirtyy toiselle alalle, koska siellä esim. työajat ja/tai palkka on parempi. Miten saataisiin sote-alalta valmistuneet sitoutettua ja pidettyä ko. alalla? Moni lähtee myös hoitoalan töihin ulkomaille, jossa palkkataso on parempi verrattuna Suomeen. Siten siis suurin osaamis- ja työvoimaresurssi on jo alalla olevat osaavat työntekijät, joiden pitovoimaan täytyy kiinnittää todella paljon huomiota, ettei jokin osa soten palvelujärjestelmästä joudu siihen tilanteeseen, että palveluja ei voida enää turvata. Tosiasia on, että muutkin toimialat kilpailevat maassamme osaavasta työvoimasta – ja samoista osaajista.

Nosteessa digitalisaatiokehitys, palvelujen muotoilu ja kestävän kehityksen toimintaperiaatteet

Digitalisaatiokehitys vaatii monella toimialalla jatkuvaa oppimista – sote-ala ei tee tässä poikkeusta. Etäteknologioita ja etäkonsultaatiota tullaan ottamaan hyötykäyttöön yhä enemmän sote-palveluissa lähitulevaisuudessa. Mobiilipalvelujen konseptointityö (esim. peruspalveluihin saavutettavuutta, lähipalvelunäkökulmaa, mobiiliratkaisujen kautta) tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Myös tekoälyä hyödynnetään eri tavoin toimialalla – esimerkiksi kielen kääntämisen palvelut kehittyvät ja ne edelleen kehittävät sote-kentän palveluja ja työtapoja.

Palvelu- ja yhteiskuntarakenne on murrosvaiheessa. Arvot ja eettiset näkökulmat nousevat esiin erilaisten ilmiöiden kautta: väestön eriarvoistuminen ja polarisaatiokehitys tulee jatkumaan, hoidon / palvelujen priorisointikysymykset ovat esillä myös tulevaisuudessa. Kansallisessa ja alueellisessa valmistelussa ovat hyvinvointialueet ja niihin keskeisesti sidoksissa olevat yhteistyöalueet, minkä seurauksena sote- ja hyvinvointialan rajapintayhteistyötä edelleen kehitetään ja tiivistetään. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä ennakointiryhmässä nostettiin tulevaisuuden terveyskeskus -hanke. Sote- ja hyvinvointipalvelujen muotoilu asiakas- /potilaslähtöisesti nähtiin tulevaisuudessa keskeisesti esillä olevana ilmiönä. Johtamisen, koordinoivan yhteistyön sekä tiedolla johtamisen näkökulmat ovat palvelurakenneuudistuksessa tärkeä ilmiökokonaisuus.

Ennakointiryhmän pohdinnoissa on nostettu esiin myös kiertotalousosaamisen ja ympäristö- / kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden merkityksen kasvaminen lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi ekotukihenkilöitä on jo koulutettu osana Health Campus -yhteistyötä.  Lisäksi pohdinnoissa on esitetty, että ympäristöasioiden systemaattinen ja strateginen työote korostuu tulevaisuudessa. Etäpalvelut tuovat automaattisesti ympäristönäkökulman palvelutuotantoon, koska liikkuminen vähenee ja osaltaan työajan käyttö tehostuu ja voidaan keskittyä palvelun tuottamiseen.

Verkostoitumista ja vuoropuhelua työelämän kanssa – 13.4.2021 Soteuttamon antia

Soteuttamon teemana oli tuottaa ajankohtainen tilannekatsaus käynnissä olevaan palvelu- ja rakenneuudistukseen Varsinais-Suomen näkökulmasta. Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistumisen ja verkostojen rakentamisen työkalupakki, joka tuo eri tyyppisiä toimijoita yhteen.

Tilaisuuden loppuosuus sisälsi vaihtoehtoiset työpajat. Ennakointiryhmän edustajat toteuttivat ennakointityöpajan, jossa käsiteltiin alueen osaamis- ja koulutustarve-ennakointia varsinaissuomalaisten työelämätoimijoiden kanssa. Mukana intensiivityöpajassa oli osallistujia niin sote-yrityksistä, kunnista, työvoima- ja aluehallinnosta kuin koulutusorganisaatioista.

Soteuttamon työpajassa saadut tulokset vahvistivat osaltaan sote- ja hyvinvointialan ennakointiryhmän tuottamaa näkemystä siitä, millaiset ilmiöt vaikuttavat tulevaisuuden toimintaympäristöön ja mitä edellytyksiä tämä asettaa sote- ja hyvinvointialan työntekijöiden osaamiselle. Tulevaisuuden osaamisten sanapilvi esitetään alla olevassa kuvassa.