Meri- ja valmistava teknologiateollisuus

Kuva: Esko Keski-Oja. Rahdin pakkausta Turun satamassa.

Syksy 2021:

Meriklusterin työryhmä logistiikan, ilmastopäästöjen ja osaamisvaatimusten äärellä

Syksyn 2021 aikana työryhmä on valinnut ennakointikartalta tärkeimmät muuttujat, joiden ajatellaan vaikuttavan eniten alan tulevaisuuteen. Näiden ympärille on muodostettu tulevaisuuskuvia, joista puolestaan on rakennettu tulevaisuusskenaarioiden pohja.

Syksyn työn kooste: Klikkaa kuvaa, niin esitys avautuu.

 

Avainmuuttujat meriklusterin osalta ovat:

  • Logistiikan hinta • Huoltovarmuus • Ilmastopäästöt • Etäohjatut ja autonomiset alukset • Akkuteknologia
    • Ammattiosaamisvaatimusten määritys • Meriturismi

Tulevaisuuskuvat:

Avainmuuttujat on listattu tulevaisuustaulukkoon, ja jokaista muuttujaa on lähdetty tarkastelemaan neljän erilaisen kehitysvaihtoehdon kannalta.

  • Utopia eli toivottu tulevaisuuskuva, asiat etenevät hyvin ja toivotusti: Blue HUB on oheisessa esityksessä
  • Dystopia eli ei-toivottava tulevaisuuskuva, taantuminen, asioiden pysähtyminen
  • BAU, Business as usual -tulevaisuuskuva, tasainen normaalitilanne, ei yllätyksiä suuntaan eikä toiseen
  • Mullistus, täysin yllätyksellinen tulevaisuus, villien ajatusten tulevaisuuskuva

Skenaariot:

Tulevaisuuskuvista on ryhdytty loppusyksyllä 2021 rakentamaan skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaarioita ei priorisoida, eikä niiden ajatella toteutuvan kokonaisuudessaan. Sen sijaan skenaarioista voi toteutua osia. Tarkoitus on siis tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaarioiden avulla pyritään hahmottamaan alan mahdollisia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja.

Skenaarioiden ajanjaksoina ovat lähitulevaisuus 2022–2025 sekä tulevaisuus 2026–2030. Näihin molempiin ajanjaksoihin kohdistuvia päätöksiä ja valintoja teemme jo parhaillaan tässä hetkessä.

Ajatuksia tulevaisuuden osaamisista:

Työryhmän keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeet ovat vahvasti esillä. Skenaariotyön jälkeen jokaiseen eri skenaarioon liittyvistä osaamisista koostetaan osaamisprofiileja alan tulevaisuuden työtehtäviin peilaten. Osaamisen muutos on noussut esiin seuraavissa asioissa meriklusterin alalla:

  • Tietoisuus ympäristövaatimuksista kasvaa
  • Logistiikkajärjestelmän paremman optimoinnin edellytykset lisääntyvät
  • Koulutuksessa joustavuus lisääntyy sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyö tiivistyy. Geneeristen taitojen (esim. tietotekniset taidot) painotus koulutuksessa vahvistuu ja tarve kasvaa myös ympäristöosaamisen ja sen ymmärryksen lisäämiseen
  • Ohjauksen henkilökohtaistaminen työpaikka- ja koulutusohjauksissa korostuu
  • Koulutussimulaattoreiden käyttö lisääntyy ja uudistaa koulutussisältöjä
  • Muuntokykyisyyden, joustavuuden ja ennakoivan osaamisen vahvistamisella taklataan osaajapulaa
  • Risteilijöiden turvallisuusjärjestelmät kehittyvät -> Osaaminen lisääntyy, koulutuksessa hyödynnetään pelillistämistä
  • Suomalainen kyberturvallisuusosaaminen vahvistuu
  • Suomalainen talvimerenkulkuosaaminen ja arktinen osaaminen lisääntyvät Työn muutos:
  • Työajan käsite; joustavuus sekä työn paikkariippumattomuus lisääntyvät
  • Etäohjattujen ja autonomisten alusten (rahdin kuljetus) käyttöön oton myötä työ muuttuu yhä enemmän autonomisten alusten operoinnin valvonnaksi -> Tarvitaan lisää operaattoreita.

Kevät 2021:

Meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden työryhmä pohtii koronaa, verkostoja ja cleantechia

Kevään 2021 aikana työryhmän keskustelussa on mietitty, haastavatko pandemian jälkiseuraukset telakkateollisuuden Turussa. Keskustelua tulevan 5–10 vuoden ennakoinnissa ovat herättäneet myös työvoiman saatavuus, kuljetusten toimiminen ja Euroopan elpymisrahasto. (Ilmiöt kursiivilla).

Työryhmän esitys 10.6 ennakointifoorumissa.

Korona heilauttaa yritysten kilpailukykyä

Työryhmän keskustelussa on noussut vahvasti esille korona ja sen tuomat vaikutukset maakunnan meri- ja valmistavaan teknologiateollisuuteen. Koronan vuoksi yritysten saamat tilaukset ovat viivästyneet tai niiden toteutusaikatauluja on pidennetty. Ala on myös kärsinyt raaka-aineiden ja komponenttien toimitusongelmista. Samaan aikaan tarjouspyynnöt tulevat huomattavasti aiempaa lyhyemmällä varoitusajalla. Tämä on hankaloittanut reagointia, sillä tekijöitä ei välttämättä ole heti saatavilla. Globalisaatio on kiristänyt kansainvälistä kilpailua jo ennen pandemiaa, ja nyt kisa asiakkaista, tiedosta, työvoimasta, rahoituksesta, kuljetuksista ja raaka-aineista on entistä tiukempaa. Poikkeustilan vaikutuksista saatetaan kärsiä pitkään.

Korona on tuonut tullessaan myös matkustusrajoitteet. Laivamatkustaminen vähentyi koko vuoden 2020, ja vuoden loppupuoliskolla uusmyynti pysähtyi totaalisesti.

Yritysten välillä on eroja ja polarisoitumista. Työryhmän keskusteluissa on puhuttu erityisesti siitä, että osa alan toimijoista on pärjännyt hyvin pandemiatilanteessa, tehnyt vauhdikkaan digiloikan ja kehittänyt tekemistään, osa taas on heikossa tilanteessa, ja korona-exit näyttäytyy paluuna vanhaan. Tällaisissa muutostilanteissa yrityksen ketterät ja nopeat toimintatavat sekä ennakointi ja pitkän aikavälin suunnittelu edistävät yrityksen selviämiskykyä. Lisäksi hyvät suhteet asiakkaisiin ja alihankkijoihin edesauttavat kestävyyttä. Hyvä arvo- ja toimintaketjujen hallinta onkin yrityksille keskeinen menestystekijä. Asiakasportfolioiden laventamiseen on alalla alettu kiinnittää huomiota.

Esimerkiksi b2b-liiketoiminnassa arvoketju- ja toimialakohtaiset tekijät voivat vaikuttaa yritysten kehitykseen poikkeustilanteessa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi viranomaisrajoitukset tai yksityisen kulutuksen muutokset.

Työryhmän keskustelua on virittänyt myös Teknologiateollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta ja siirtyä paikalliseen sopimiseen, mikä on todennäköisesti myös saanut vauhtia koronasta.

Nousussa: ympäristöteknologia ja tekoäly

Digitalisaatioon ja ympäristöteknologiaan liittyvä osaaminen on suomalaisen meri- ja teknologiateollisuuden vahvuus, mikä on herättänyt työryhmässä monipuolista keskustelua. Ketterä innovaatiojohtaminen ja nopeat innovaatiosyklit vaikuttavat yhä enemmän yritysten menestymiseen. Tekoälyn eli AI:n koneoppiminen ja koneälykkyys ovat alkaneet integroitua yhä vahvemmin osaksi kaikkea alan yritysten automaatiota ja robotiikkaa.

Kiertotalous on nouseva tuotantomalli, jolla pyritään vähentämään jätettä ja saasteita suunnittelemalla materiaalivirtojen kulkua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Elinkaarisuunnittelu vahvistuu erityisesti laivojen purkamisen osalta. Puhtailla ja vihreillä cleantech-teknologioilla vastataan jätteiden, saasteiden ja energiakulutuksen vähentämisen haasteisiin. Työryhmässä nousseen kommentin mukaan myös Business Finlandin innovaatiorahoitus osoittaa, että meritoimialan kaikilla suurimmilla toimijoilla on tällä hetkellä suunnitteilla tai meneillään jokin cleantech-hanke. Keskustelua on käyty myös kuljetusten toimivuuden merkityksestä maakunnan taloudelle, tähän tarvitaan alueen neljän sataman sekä rataverkon kehitystä.

Keskustelua työryhmässä on herättänyt paljon myös alan keskeinen ongelma eli osaavan työvoiman puute. Työperäinen maahanmuutto meri- ja teknologiateollisuuden alalle nähdään tähän yhtenä ratkaisuna, vastavoimana vaikuttavat myös kiistat maahanmuutosta. Tällä hetkellä maassa jo oleville maahanmuuttajille on tarjolla alalle suuntaavaa ammatillista koulutusta erityisesti kone- ja tuotantotekniikassa, ja tämän lisäämistä on keskusteluissa pidetty tärkeänä. Alan houkuttelevuutta toivottaisiin lisättävän, mihin auttaisi esimerkiksi se, että teknologiayritykset tarjoaisivat enemmän ja näkyvämmin kesätyöpaikkoja nuorille maakunnassamme.

Euroopan elpymisrahaston rahoituksen käyttösuunnitelma esitetään EU:lle toukokuussa. Työryhmä odottaa mielenkiinnolla sitä, millaisen osuuden meri- ja teknologiateollisuus saa. Suomi suuntaa rahoja erityisesti neljään teemaan: vihreään siirtymään, digitalisaatioon, työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseen sekä sote-palveluihin. Digitaalisuus ja ilmastonmuutos vauhdittavat kaikkea liiketoiminnan kehitystä.