Luovat alat

Kuva: Pixabay

Syksy 2021:

Luovan alan ennakointiryhmä alan arvostuksen, teknologian, rahoituspohjan ja koulutuksen sisältöjen parissa

Syksyn 2021 aikana työryhmä on valinnut ennakointikartalta tärkeimmät muuttujat, joiden ajatellaan vaikuttavan eniten alan tulevaisuuteen. Näiden ympärille on muodostettu tulevaisuuskuvia, joista puolestaan on rakennettu tulevaisuusskenaarioiden pohja.

Esimerkki syksyn työn tuloksista: Klikkaa kuvaa, niin esitys avautuu.

Avainmuuttujat luovien alojen osalta ovat:

• Taiteen, kulttuurin, median ja luovien alojen arvostus
• Luovien alojen asiantuntijuus
• Taiteen ja kulttuurin rahoituspohja
• Teknologinen kehittyminen, digitalisaatio, alustat ja ekosysteemit
• Vastuullisuus (sis. kestävä kehitys)
• Luovien alojen infrastruktuuri ja tilat
• Koulutussisällöt
• Koulutusmuodot

Tulevaisuuskuvat:

Avainmuuttujat on listattu tulevaisuustaulukkoon, ja jokaista muuttujaa on lähdetty tarkastelemaan neljän erilaisen kehitysvaihtoehdon kannalta. Nostoja avainmuuttujien eri tiloista:

֍ Luovien alojen ammattilaisia ja luovuutta käytetään laajasti kaikilla eri aloilla (luovien alojen tavat, menetelmät, käsitteet ja ilmaisun tavat).
↗ Alan rahoituspohjan kasvu ja laajeneminen sekä rahoituksen pitkäjänteisyys ja pysyvyys; lisäksi luovien alojen ammattilaiset osaavat tuotteistaa ja myydä entistä paremmin ja monipuolisemmin osaamistaan ja taidettaan.
↘Kunnat, viranomaiset, yritykset ja muut toimijat yhteiskunnassa eivät ymmärrä taiteen, kulttuurin, median ja luovien alojen merkitystä alueellisesti ja kansallisesti, esim. osana hyvää elämää.
֍Hyvinvointi yhteiskunnassa yhdeksi menestyksen mittariksi, luovilla aloilla tässä selkeä merkitys ja rooli.
↔ Luovien alojen arvo ja merkitys tunnustetaan mutta rahoituspohja pysyy ennallaan.

Skenaariot:

Tulevaisuuskuvista on ryhdytty loppusyksyllä 2021 rakentamaan skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaarioita ei priorisoida, eikä niiden ajatella toteutuvan kokonaisuudessaan. Sen sijaan skenaarioista voi toteutua osia. Tarkoitus on siis tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaarioiden avulla pyritään hahmottamaan alan mahdollisia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja.

Skenaarioiden ajanjaksoina ovat lähitulevaisuus 2022–2025 sekä tulevaisuus 2026–2030. Näihin molempiin ajanjaksoihin kohdistuvia päätöksiä ja valintoja teemme jo parhaillaan tässä hetkessä.

Ajatuksia tulevaisuuden osaamisista:

Työryhmän keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeet ovat vahvasti esillä. Skenaariotyön jälkeen jokaiseen eri skenaarioon liittyvistä osaamisista koostetaan osaamisprofiileja alan tulevaisuuden työtehtäviin peilaten.

Alustavasti keskustelua tulevaisuuden osaamisen ympärillä ovat herättäneet mm. seuraavat asiat:

  • Osaavan työvoiman saatavuus ja toisaalta työvoiman kysyntä
  • Alan vetovoimakysymykset
  • Teknologian roolin muutos ja heijastumat osaamiseen
  • Alan sirpaleisuus ja vastaavat koulutuksen haasteet
  • Alan osaamisen monikäyttöisyys/soveltamismahdollisuudet.

 

Kevät 2021:

Luovien alojen ryhmä analysoi koronapandemian vaikutuksia – mutta suuntaa katsettaan myös kauemmas tulevaisuuteen

Luovien alojen ennakointiryhmä on kevään 2021 aikana kokoontunut muutamaan otteeseen. Ryhmän keskustelut ovat olleet erityisen vilkkaita – keskustelua on käyty sekä luovista aloista yleisesti (mitä kaikkea luoviin aloihin kuuluu) että ajankohtaisista ja merkityksellisistä ilmiöistä ja trendeistä, joita ryhmästä on nostettu esiin luoviin aloihin enemmän tai vähemmän vaikuttavina tekijöinä. Koronapandemia ja sen merkittävät vaikutukset luoviin aloihin, erityisesti tapahtuma- ja kulttuurialoihin, ovat olleet erityisesti esillä. Pyrkimyksenä ryhmässä on ollut kuitenkin katsoa myös akuuttia pandemiaa pidemmälle ja ennakoida niin pandemian kuin muidenkin merkittävien trendien vaikutuksia alalle seuraavien 5–10 vuoden ajalle.

Luovien alojen ennakointiryhmän esitys 10.6 ennakointifoorumissa.

 Koronapandemia vaikuttaa moniin suuntiin

Luovien alojen ennakointityössä on ennen kaikkea noussut esille akuutti Covid-19-pandemia ja sen vaikutukset erityisesti tapahtuma-alalle ja kulttuurialoille. Kun koronapandemian vuoksi kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toiminta on merkittävästi supistunut ja osittain siirtynyt kokonaan tauolle, ennakointityöryhmässä on käyty keskusteluita siitä, onko poikkeustilan normalisointi yksi tulevaisuuden ilmiöistä, millaiseen tilanteeseen tulevaisuudessa tapahtumien järjestämisen ja fyysisten tapaamisten osalta edetään ja miten taide-, kulttuuri- ja luovat alat voivat toimia tulevaisuuden hybridiympäristöissä.

Luovilla aloilla ja kulttuurialoilla on iso merkitys alueiden elinvoimaisuuden, hyvinvoinnin sekä alueiden veto- ja pitovoiman kannalta, erityisesti kaupungistumisen keskittäessä väestöä niin Suomessa kuin Varsinais-Suomessakin isoihin keskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen. Koronapandemia on toisaalta vienyt työn ja taiteen tekemisen fyysisesti eri paikkoihin, myös erilaisiin virtuaalisiin ympäristöihin ja verkkoalustoille. Onko tämä pysyvämpi ilmiö myös koronaepidemian pahimman vaiheen jälkeen luovilla aloilla? Koronapandemialla on toisaalta ollut vaikutuksensa myös luontoon ja lähialueisiin kiinnittymisessä sekä kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa, kuten vaikkapa lähiseutu- ja kotimaan matkailun tai vaikkapa kädentaitojen (neulominen jne.) merkityksen kasvamisena.

Luovien alojen arvo ja arvostus tulevaisuudessa

Keskustelua ryhmässä on käyty myös luovien alojen toimijoiden toimeentulosta ja mahdollisuudesta tehdä omaa työtään. Luovia aloja on tuettu yhteiskunnassamme esimerkiksi veikkausvoittorahoista, joiden pienenemisellä olisi merkittävä vaikutus monille luovien alojen toimijoille – mitä rahoituksellisesti tilalle tulevaisuudessa?  Onko monitaiteilijuus tapa toimia ja työskennellä joustavasti jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa? Tarjoavatko monet eri tulonlähteet kevytyrittäjyydestä ja pienyrittäjyydestä vaikkapa perustuloon mahdollisuuksia luovien alojen työn tekemiseen? Mikä merkitys on uusilla online-alustoilla ja järjestelmillä, jotka keräävät merkittäviä määriä ihmisiä yhteen vuorovaikutukseen, entä oman osaamisen tuotteistamisella ja myynnillä tai vaikkapa henkilöbrändäyksellä? Uusi teknologia (esimerkiksi VR/AR/XR-teknologia) tarjoaa monia mahdollisuuksia myös pedagogisesti opetustilanteisiin eri opetusasteille. Virtuaalikoulut, monimuoto-opetus sekä etätyö ja -opetus ovat arkipäivää 2020-luvulla ja jatkossakin.

Pohdintaa ryhmässä ovat herättäneet myös julkisuudessa käydyt arvokeskustelut – mikä arvo nähdään kulttuurille ja taiteelle ja laajemmin luoville aloille nyt ja tulevaisuudessa? Mikä on taiteen ja luovien alojen arvo itsessään? Vai korostuuko keskusteluissa taiteen ja luovien alojen arvo enemmänkin silloin, kun niitä hyödynnetään toisilla ammattialoilla ja yhteiskunnan muilla toimialoilla? Ennakointiryhmässä on pohdittu myös luovien alojen toimintaa muihin aloihin nähden, eli kuinka luovien alojen osaamista voitaisiin hyödyntää muilla aloilla, toisten alojen rajapinnoissa ja yhteistyössä toisten alojen ammattilaisten kanssa. Kuinka hyödyntää luovien alojen ammattilaisia vaikkapa rakennus- tai meriteollisuuden aloilla? Hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisektoreilla sekä matkailun kanssa luovien alojen ammattilaisten toiminta on ollut jo pidempään aktiivista erilaisissa hankkeissa ja yhteistyökuvioissa.