Luovat alat

Luovat alat Varsinais-Suomessa

Luovat alat muodostuvat muun muassa muotoilun, mainonnan, viestinnän ja median sekä ohjelma- ja ohjelmistopalveluiden muodostamasta kokonaisuudesta. Laajemmin ymmärrettynä myös taiteellinen ja kulttuurinen sekä kirjastoalan työ on osa niin sanottua luovaa taloutta. Luovat alat kattavatkin toimialoja laajasti: teollisuudesta kulttuurin kautta palveluihin.

Tunnettuna kulttuurikaupunkina Turussa on paljon vahvaa luovan talouden ja kulttuurin toimintaa sekä koulutusta. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan näy työmarkkinoilla tanakkana työpaikkatarjontana, vaan työmarkkina sirpaloituu lyhyisiin projekteihin, apurahoihin ja silpputöihin, jotka vuorottelevat työttömyyden ja kouluttautumisen sykleissä. Itsensä työllistäminen oman yrityksen kautta on alalle tyypillistä (ns. freelancerit). Turussa luovien alojen yrityksiä on noin 820, joista valtaosa hyvin pieniä. Yritysten määrän voi olettaa jatkavan kasvuaan.

Luovien alojen skenaario vuoteen 2025

Luovat alat elävät talouden rakenteiden ja uusien toimintamahdollisuuksien murroksessa – digitalisaatio ja ihmisten toiminta koronan jälkeisessä maailmassa muovaa toimialaa. Tekemisen tavat muuttuvat. Luovat alat tuottavat kestävää kasvua, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. Ne muodostavat merkittävän osan varsinais-suomalaista todellisuutta. Liiketoiminta luovilla aloilla jakautuu kolmeen pääryhmään: uniikit tuotannot ja teokset (taide ja kulttuuri), tilaus- ja projektityöt sekä monistettava sisällöntuotanto (palveluliiketoiminta ja monistettavat tuotteet ja palvelut). Luova osaaminen tarjoaa uudenlaisia työskentelymuotoja verkostomaisen työskentelyn ja ongelmanratkaisun kautta. (Creative Finland 2020 a.)

Ennakointitoiminnan tarkoituksena ei ole ennustaa, mutta ennakoimalla tulevaisuutta voidaan varautua tuleviin muutoksiin ja hyödyntää avautuvia mahdollisuuksia. Koronaepidemian jälkeinen suomalainen yhteiskunta on erilainen. Yhteiskunta-, talous- ja julkinen palvelujärjestelmä ovat kohdanneet suuren muutosajurin, jonka vaikutukset heijastuvat luoviin aloihin. Kriisi on koetellut raskaasti alan koko kenttää.

Onneksi alan osaamista voidaan ja sitä on tarve hyödyntää laajasti eri sektoreilla sekä julkisella että yksityisellä puolella, postcovid-hankkeissa ja tulevaisuustyössä. Erityisesti vihreän talouden ja teknologian alueella tarve on ilmeinen kun uusia avauksia innovoidaan. Ihmisen hyvinvointi on keskellä karttaa. Kestävään uudistumiseen tarvitaan näkökulmia ja osaamista, joita luovien alojen osaajilla erityisesti on: innovaatio- ja muutoskykyä, yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja, kokeilevuutta sekä rohkeutta uusiiin, omaperäisiiin tulkintoihin (Perttunen 2020).

Kasvuskenaarion perustekijät

Varsinais-Suomen on mahdollista edetä joko hallitun kehityksen, neutraalin kasvun tai myös rapautumisen polkua. Luovien alojen kolme kärkeä ovat taide ja kulttuuri, palvelu-ja liiketoiminta ja monistettaviin tuotteisiin perustuva toiminta. Alueen väestön ikääntyessä osaajien saatavuus on jatkossa haasteena, varsinkin muotoilun piirissä, mutta myös muilla osa-alueilla. Tähän voidaan vastata Varsinais-Suomen yleisistä vetovoimatekijöistä (ihmisen ja luonnon tasapaino, hyvinvointipalvelut, monipuolinen elinkeinorakenne) huolehtimalla ja koulutuksen alan yhteistyöllä ja kasvulla sekä verkostoja aktiivisesti rakentamalla.

Matkailun ja kulttuurin yhteisen innovaatioekosysteemin tietoisella rakennustyöllä on luoville aloille huomattava merkitys. Yhteistyöverkostot eivät kehity ilman tavoitteellista toimintaa. Vaikka digitalisaatio on luonteeltaan globaalia, on sillä myös paikailliset juurensa; esim. kulttuurin verkkomarkkinointi ja alustatalouden hyödyntäminen tukevat tavoitteita. Tapahtumatuotantokaan ei voi enää kehittyä ilman digitaalista ulottuvuutta. Digiloikka vaikuttaa palvelumuotoiluun. Alalle tarvitaan uusia kasvuyrityksiä kiinnittämällä huomiota luvien alojen palvelutuotteistamiseen ja kehittämällä monistettavia kulttuurituotteita. Luovilla aloilla suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat monistettaviin palveluihin.

Taiteen ja kulttuurin alueella elinvoima muodostuu luovan itseilmaisun ja korkeatasoisen sisälltö-osaamisen kautta, joita myös osataan tuotteistaa yrittäjämäisen toiminnan keinoin. Palvelu- ja liiketoiminta ilmenee toimintaympäristön muutosten tunnistamisena ja yhteistoimintana verkostoissa synnyttäen uutta työtä eri alojen rajapinnoille. Monistettavien tuotteiden tuotannossa huomio kiinnittyy aineettomiin oikeuksiin ja arvonluontiin, jakelukanaviin, kulutuskäyttäytymisen muutosten tunnistamiseen ja arvojen merkityksen tunnistamiseen. (Tanskanen & Tulonen 2019.)

Luova osaaminen, taide, taidelähtöiset menetelmät ja soveltava taide integroituvat vahvemmin osaksi muita toimialoja ja työntekemisen tapoja. Keskeisenä esimerkkinä tästä on Varsinais-Suomessakin kasvava hyvinvointisektori.

Luovan talouden kansalliset linjaukset muokkaavat Varsinais-Suomen kehityskulkuja

Suomen hallituksen tavoitteena on, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat. Näin tavoitellaan kaikkien toimialojen kasvuhakuisuutta sekä tulevaisuuden haasteisiin vastaavaa rohkeaa uudistumista. (VN 2019.) Alan haasteena on fmm. reelancereiden ja kevytyrittäjien sosiaaliturvan uudistaminen.

Luovan talouden tiekarttatyön tarkoituksena on asettaa tavoitteita ja kirjata suunnitelma, joilla luovaa taloutta edistetään. Työprosessin tuloksena syntyy joukko toimenpiteitä sekä niiden toimeenpanosuunnitelma, joita julkinen ja yksityinen sektori lähtevät yhdessä toteuttamaan. Yksi toimeenpanon väline on Business Finlandiin sijoitettu Creative Business Finland -ohjelma. Luovan talouden piirissä olevaa liiketoimintaa tarkastellaan tiekarttatyössä kolmesta näkökulmasta:

  • monistettavat luovat sisällöt kansainvälisenä liiketoimintana
  • luovan osaamisen ja luovien palveluiden käyttö osana yrityksen arvonluonnin kasvattamista
  • alueiden veto- ja pitovoimaan tähtäävien elämyksellisyyttä ja kulttuuria hyödyntävien liiketoimintaekosysteemien kehittäminen. (Creative Finland 2020 b.)

Modernissa yhteiskunnassa eri sektorit vaikuttavat toisiinsa. Suomen hallituksen talouskriisiryhmän johtaja Vesa Vihriälä nostaa esille kaksi vaihtoehtoista kehityskulkua. Ylemmässä skenaariossa yritykset pystyvät jatkamaan valtion ja keskuspankin tuella heikentyneillä taseillaan. Nykytilanteessa Suomi, kuten muutkin euroalueen maat kykenevät saamaan markkinoilta suhteellisen edullisesti lainaa. Pessimistisemmässä skenaariossa suuri määrä konkursseja toteutuu ja investointikyky loppuu, josta seuraa vaikea työttömyystilanne ja kulutuksen supistuminen. (HS 4.4.2020, s.A9.) Luoviin aloihin kummallakin vaihtoehdolla on heikentävä vaikutus, mutta jälkimmäisellä se on erityisen syvä

Kansainvälisesti usko nopeaan pandemiasta toipumiseen on koetuksella. Pandemia venyy maailmantalouden moottorissa Yhdysvalloissa. Euroalueella etenkin Espanja ja Italia ovat edenneet kovan kautta. Talouden riskit ovat kasvaneet. Kuluttajien laskut kasautuvat, eikä yrityksillä ole asiakkaita. On mahdollista, että yritykset kaatuvat joukolla ja lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi.

Luovillakaan aloilla talous ei siis ole sivuseikka. Tautia on kyettävä torjumaan, mutta yrityksiä ja työpaikkoja ei saisi päästää sammumaan. Tilalle ei saada nopeasti korvaavia toimijoita.

Uuden työvoiman tarve ja uuden työvoiman koulutustarve Varsinais-Suomessa

Seuraavat koulutustarvelaskelmat perustuvat Opetushallituksen koulutustarve-ennakoinnin (pdf) tuloksiin.

Tiedot nojaavat tilastoihin vuoden 2016 työvoiman määrästä, 2017-2035 avautuvista työpaikoista ja työpaikoissa tarvittavan osaamisen tasosta koulutusasteittain. Arvio tulevaisuuden työvoiman määrästä ja poistumasta pohjaa osaamisen ennakointifoorumin arvioon. Arviot on tuotettu kyselyllä ja asiantuntijatyöpajoissa.

 

 

Luovien ja kulttuurialojen ilmiöitä vuoteen 2030

Lähteitä:

Creative Finland. 2020 a. Luovien alojen määrittely Suomessa. Luettu 23.4.2020: https://www.creativefinland.fi/luovat-alat-suomessa  

Creative Finland. 2020 b. Luovan talouden tiekarttaLuettu 24.4.2020: https://www.creativefinland.fi/post/kutsu-luovan-talouden-tiekartta  

Perttunen, A-K 2020. Rakennetaan siltaa tulevaanPääkirjoitus 26.3.2020.  Creative Finland. https://www.creativefinland.fi/post/rakennetaan-siltaa-tulevaan 

Tanskanen, T. ja Tulonen, A. 2019. Luovien alojen osaamiskärkityypit ja liiketoiminnan näkökulmatTurun AmmattikorkeakoultaideakatemiaWebinaari-esitys. 

Valtioneuvosto. 2019. Marinin hallitusohjelmaLuettu 23.4.2020. https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma 

https://varsinaissuomikasvuunpostcovid.fi/