Terveysteknologia

Syksy 2021:

Terveysteknologia-alan ennakointiryhmä väestökehityksen, digitalisaation ja sääntelyn sekä ennalta ehkäisevän hoidon parissa

Lääkekehityksen ja terveysteknologian ryhmä jakautui kahdeksi eri ryhmäksi kesällä 2021. Tällä sivulla esitellään jatkossa terveysteknologiaryhmän tuloksia ja työvaiheita.

Syksyn 2021 aikana työryhmä on valinnut ennakointikartalta tärkeimmät muuttujat, joiden ajatellaan vaikuttavan eniten alan tulevaisuuteen. Näiden ympärille on muodostettu tulevaisuuskuvia, joista puolestaan on rakennettu tulevaisuusskenaarioiden pohja.

Syksyn työn kooste: TÄÄLLÄ

Avainmuuttujat terveysteknologian osalta ovat:

• Sääntely ja globalisaatio
• Terveystiedon toisiokäyttö
• Väestömuutokset
• Vihreä siirtymä
• Ennaltaehkäisevä hoito
• Digitalisaatio (tele- ja etälääketiede)
• Asenteet ja odotukset

Tulevaisuuskuvat:

Avainmuuttujat on listattu tulevaisuustaulukkoon, ja jokaista muuttujaa on lähdetty tarkastelemaan neljän erilaisen kehitysvaihtoehdon kannalta. Tässä keskeisiä nostoja avainmuuttujien eri tiloista:

֍ ”Korona flux”, jokin radikaali muutos. Nopeus on keskeisin
sääntelyyn vaikuttava tekijä.
↗ Sääntelyn ongelmat ovat Suomelle myös mahdollisuus ja
kehitystyötä liikkeelle paneva voima. Synteettinen mutta oikean
kaltainen terveysdata, joka perustuu Suomessa koko elinkaaren
kattavaan terveystietoon, nousee uudeksi vientivaltiksi ja
houkuttelee yhteistyöhön tekoälysovelluksia kehittäviä yrityksiä
ympäri maailman.
↘ Sääntelyn vahvistuminen näkyy myös terveystiedon toissijaisessa
käytössä. Tiedon käyttöä rajoitetaan entisestään tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnassa. Tämä johtaa kehitystyön ja alan
uudistumisen hidastumiseen.
↔ Maahanmuutto monipuolistaa suomalaista yhteiskuntaa. Tämän
kansanryhmän saaminen terveyspalvelujen piiriin, sekä
paikkaamaan alan akuuttia työvoimapulaa edellyttää teknologian –
ja etenkin terveysteknologian – opettamista kaikilla oppiasteilla.

Skenaariot:

Tulevaisuuskuvista on ryhdytty loppusyksyllä 2021 rakentamaan skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaarioita ei priorisoida, eikä niiden ajatella toteutuvan kokonaisuudessaan. Sen sijaan skenaarioista voi toteutua osia. Tarkoitus on siis tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaarioiden avulla pyritään hahmottamaan alan mahdollisia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja.

Skenaarioiden ajanjaksoina ovat lähitulevaisuus 2022–2025 sekä tulevaisuus 2026–2030. Näihin molempiin ajanjaksoihin kohdistuvia päätöksiä ja valintoja teemme jo parhaillaan tässä hetkessä.

Ajatuksia tulevaisuuden osaamisista:

Kaikki esille nostetut avainmuuttujat liittyvät osaamiseen siten, että ne synnyttävät uusia osaamistarpeita
kaikilla kouluasteilla. Esimerkkinä väestömuutokset. Kuten valtaosassa kehittyneitä maita, myös Suomen väestön
keski-ikä nousee nopeasti, mikä vähentää työvoiman saatavuutta. Negatiivisen väestö- ja työvoimakehityksen
kanssa selviytyminen vaatii panostuksia sähköisten välineiden kehittämiseen ja hankintaan. Erilaiset robotit
nousevat käytännön hoitotyön välineiksi niin perus- kuin erikoissairaanhoidossa, terveysteknologia tulee
vahvemmin koteihin ja sähköisistä terveyspalveluista tulee ensisijainen terveyspalvelujen kanava. Samaan aikaan
maahanmuutto monipuolistaa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajaryhmien saaminen terveyspalvelujen
piiriin, sekä paikkaamaan alan akuuttia työvoimapulaa edellyttää teknologian – ja etenkin terveysteknologian –
opettamista kaikilla kouluasteilla. Osaamisen kehittämisen tarvetta korostaa myös se, että ikääntyvä väestö
edellyttää teknologisen osaamisen ylläpitämistä, jotta sähköiset (terveys)palvelut saadaan myös heidän
ulottuvilleen. Väestön polarisoituminen teknologisen osaamisen osalta johtaa siihen, että teknologiaa käyttävät
henkilöt saavat parempaa ja nopeampaa palvelua kuin he, joiden osaaminen (tai motivaatio) ei riitä teknologisen
kehityksen vauhdissa pysymiseen.