Terveysteknologia

Syksy 2021:

Terveysteknologia-alan yksi tulevaisuuskuva:

Suuryritysten ohjaama vihreä ja verkottunut maailma

Lääkekehityksen ja terveysteknologian ryhmä jakautui kahdeksi eri ryhmäksi kesällä 2021. Tällä sivulla esitellään jatkossa terveysteknologiaryhmän tuloksia ja työvaiheita.

Syksyn 2021 aikana työryhmä on valinnut ennakointikartalta tärkeimmät muuttujat, joiden ajatellaan vaikuttavan eniten alan tulevaisuuteen. Näiden ympärille on muodostettu tulevaisuuskuvia, joista puolestaan on rakennettu tulevaisuusskenaarioiden pohja.

Esimerkki syksyn työn tuloksista: Klikkaa kuvaa, niin esitys avautuu.

Avainmuuttujat terveysteknologian osalta ovat:

• Sääntely ja globalisaatio
• Terveystiedon toisiokäyttö
• Väestömuutokset
• Vihreä siirtymä
• Ennaltaehkäisevä hoito
• Digitalisaatio (tele- ja etälääketiede)
• Asenteet ja odotukset

Terveysteknologian tulevaisuuskuva avainmuuttujien kautta:

Suuryritysten ohjaama vihreä ja verkottunut maailma

Sääntely ja globalisaatio

Terveysteknologisia ratkaisuja koskeva sääntely vahvistuu entisestään. Pitkälti tämän vuoksi ratkaisujen markkinoille saattamisessa onnistuvat vain yritykset, joilla on riittävää sääntelyosaamista. Tämän kaltaisia yrityksiä ovat po. isot yritykset ja yritykset, joilla on jo vahva vahvaa aiempaa kokemusta alan sääntelystä. Uusien ja innovatiivisten ratkaisujen saattaminen markkinoille hidastuu ja jää harvojen yritysten harteille. Tämä johtaa yksipuoliseen kehitykseen ja vähentää merkittävästi terveysalan uudistumispotentiaalia. Kehitystyön yksipuolistumisen esimerkkinä ovat teknologiaa kehittävien suuryritysten vahva, monopolia muistuttava asema.[negatiivinen kehitys]

Suuryritysten roolin vahvistuminen johtaa myös siihen, että terveysalan teknologian kehitys siirtyy aikaisempaa enemmän ulkomaille. Ulkomailla kehitettävät ja Suomessa käytettävät terveysalan teknologiaratkaisut eivät ota huomioon suomalaisen terveysalan erityispiirteitä. Työ ei ohjaa teknologiaa vaan päinvastoin. Tämän seurauksena eri maissa terveysalalla tehtävä työ tulee saamaan enemmän ja enemmän samankaltaisia piirteitä. Suomen osalta tämä kehitys tarkoittaa korkealaatuisen työn osittaista rapautumista. [negatiivinen kehitys]

Tätä kehityskaarta vahvistaa myös se, että sähköisten markkinoiden tapaan Euroopan unioni avaa sähköisten terveyspalvelujen markkinat koko EU:n kattaviksi. Pärjätäkseen tällä kentällä, Suomen pitää merkittävästi alentaa terveyspalvelujen kustannuksia. Hinnasta tulee merkittävämpi valintakriteeri kuin laadusta. Tämä entisestään rapauttaa Suomessa terveysalalla tehtävän työn laatua. [negatiivinen kehitys]

Terveystiedon toisiokäyttö

Sääntelyn vahvistuminen näkyy myös terveystiedon toissijaisessa käytössä. Tiedon käyttöä rajoitetaan entisestään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Tämä johtaa kehitystyön ja alan uudistumisen hidastumiseen. Hidastuminen ei koske vain teknologisten ratkaisujen kehittämistä vaan se leikkaa läpi koko terveysalan vahingoittaen Suomen imagoa terveysteknologisten ratkaisujen kehittämisen kärkimaana. [negatiivinen kehitys]

Sääntelyn ongelmat ovat Suomelle kuitenkin myös mahdollisuus ja kehitystyötä liikkeelle paneva voima. Synteettinen mutta oikean kaltainen terveysdata, joka perustuu Suomessa koko elinkaaren kattavaan terveystietoon, nousee uudeksi vientivaltiksi ja houkuttelee yhteistyöhön tekoälysovelluksia kehittäviä yrityksiä ympäri maailman. [positiivinen kehitys]

Väestömuutokset

Kuten valtaosassa kehittyneitä maita, myös Suomen väestön keski-ikä nousee nopeasti. Tätä negatiivista kehityskulkua terveysalalla alleviivaa työvoiman saatavuus, joka jatkuu heikkona saavuttaen pohjan 2030-luvun alussa. Työperäinen maahanmuutto ei riitä paikkaamaan työvoimavajetta ja totutun hoidon tason takaaminen vaatii erityisiä toimenpiteitä. [negatiivinen kehitys]

Tämän negatiivisen väestö- ja työvoimakehityksen kanssa selviytyminen vaatii panostuksia erilaisten sähköisten välineiden kehittämiseen ja hankintaan. Erilaiset robotit nousevat käytännön hoitotyön välineiksi niin perus- kuin erikoissairaanhoidossa, terveysteknologia tulee aiempaa vahvemmin koteihin ja sähköisistä terveyspalveluista tulee ensisijainen terveyspalvelujen kanava. [positiivinen kehitys]

Maahanmuutto monipuolistaa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajien saaminen terveyspalvelujen piiriin, sekä paikkaamaan alan akuuttia työvoimapulaa edellyttää teknologian – ja etenkin terveysteknologian – opettamista kaikilla koulutusasteilla. Jatkuvan oppimisen palveluja ja teknologiaopetuksen tarvetta korostaa myös se, että ikääntyvä väestö vaatii teknologisen osaamisen ylläpitämistä, jotta sähköiset (terveys)palvelut saadaan myös heidän ulottuvilleen.[todennäköinen kehitys]

Väestön polarisoituminen teknologisen osaamisen osalta johtaa siihen, että teknologiaa käyttävät henkilöt saavat parempaa ja nopeampaa palvelua kuin he, joiden osaaminen (tai motivaatio) ei riitä teknologisen kehityksen vauhdissa pysymiseen. Eriarvoisuus terveyspalveluissa nousee vahvempana esille kuin koskaan aiemmin ja muutamille yksityissektorin terveysalan yrityksille myyntivaltiksi muodostuukin ns. ”perinteinen” palvelu. Kasvotusten tapahtuva terveysasiointi muodostuu eräänlaiseksi luksustuotteeksi. [negatiivinen kehitys]

Vihreä siirtymä

Sitovat ilmastotavoitteet pakottavat terveyspalveluja tarjoavat organisaatiot hankkimaan ratkaisuja, joiden hiilijalanjälki on totuttua merkittävästi pienempi. Ratkaisujen käytön elinkaari pitenee monien tuotteiden osalta lähes kaksinkertaiseksi ja yksittäisten laitteiden osalta kierrätettyjen materiaalien käyttöaste nousee merkittäväksi. Tämä vaikuttaa myös palveluntarjoajien päivittäiseen toimintaan, jossa nykyistä merkittävästi tehokkaammasta kierrätyksestä tulee arkipäivää.[positiivinen kehitys]

Kehitys on kuitenkin niin nopeaa, että ratkaisuja kehittävät organisaatiot eivät pysty tuottamaan uusien tavoitteiden ja näihin liittyvien sitovien säännösten mukaisia ratkaisuja. Niin ikään ongelmaksi muodostuvat hankintaorganisaatioiden osaaminen, joka ei myöskään pysy muutoksen vauhdissa. Niin hankkija- kuin tuottajaorganisaatioita vaivaavat ongelmat johtavat siihen, että hankinnat epäonnistuvat. Palveluntarjoajat joutuvat tarjoamaan palvelujaan sellaisten sähköisten (ratkaisujen) kanssa, joiden elinkaari on ylitetty mm. tuotepäivitysten ja muun ylläpidon osalta. Terveyspalvelujen laatu heikkenee väliaikaisesti, ja erilaisia ongelmia havaitaan kaikkialla palvelutarjonnassa. [negatiivinen kehitys]

Ennaltaehkäisevä hoito

Terveysalan kustannusten kasvun ja jatkuvasti pienenevän verokertymän kanssa painiva maa joutuu siirtämään terveyspalvelujen painotusta hoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä johtaa ennaltaehkäisyä painottaviin toimenpiteisiin verotuksessa ja lainsäädännössä, jonka seurauksena uudenlaisia toimintamalleja nähdään mm. työnantajien tarjoamissa kannustimissa ja työterveyshuollon palvelujen tarjonnassa. Erilaisia kannustimia käytetään aiempaa voimakkaammin positiivisten ruokailu- ja liikuntatottumusten juurruttamisessa. Työterveyshuollossa puututaan aiempaa voimakkaammin sellaisiin terveysuhkiin, jotka saattavat toteutua vasta vuosien kuluttua. [positiivinen kehitys]

Painotus ennaltaehkäisyyn synnyttää uudenlaisia palveluja niin terveysalalle, kuin muille henkilökohtaiseen terveyteen liittyville aloille. Suomeen saadaankin uutta liiketoimintaa etenkin hyvinvoinnin, liikunnan, terveellisen ravitsemuksen ja hyvinvoivan arjen saralle. Tällä saralla sääntelyä ei tapahdu terveysalan tavoin ja osin sen ansiosta aloilla toimii kaiken kokoisia yrityksiä. [positiivinen kehitys]

Asenteet ja odotukset

Terveysteknologisten palvelujen kentän kansainvälistyminen, painotus ennaltaehkäisyyn ja yleinen muutos kansalaisten asenteissa johtaa siihen, että potilaan perinteinen rooli muuttuu. Potilaan sijaan voidaan perustellusti puhua ns. kuluttajapotilaasta, joka omilla päätöksillään ja varallisuudellaan valitsee ne terveyspalvelut, jotka parhaiten sopivat hänen yksilölliseen tilanteeseensa. Hetkessä eläminen korostuu kaikkialla arjessa ja palveluilta edellytetään ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Palvelujen käytöltä edellytetään laiteriippumattomuutta, sekä aiempaa monikielisemmän väestön ansiosta, myös kieliriippumattomuutta. Tämän yleisluonteisuuden vastapainona palveluilta edellytetään toisaalta yksilöllisyyttä, mukautuvaisuutta, sekä kulttuuristen ominaispiirteiden huomioimista.[todennäköinen kehitys]

 

Ajatuksia tulevaisuuden osaamisista:

Kaikki esille nostetut avainmuuttujat liittyvät osaamiseen siten, että ne synnyttävät uusia osaamistarpeita kaikilla kouluasteilla. Esimerkkinä väestömuutokset. Kuten valtaosassa kehittyneitä maita, myös Suomen väestön keski-ikä nousee nopeasti, mikä vähentää työvoiman saatavuutta. Negatiivisen väestö- ja työvoimakehityksen kanssa selviytyminen vaatii panostuksia sähköisten välineiden kehittämiseen ja hankintaan. Erilaiset robotit nousevat käytännön hoitotyön välineiksi niin perus- kuin erikoissairaanhoidossa, terveysteknologia tulee vahvemmin koteihin ja sähköisistä terveyspalveluista tulee ensisijainen terveyspalvelujen kanava.

Samaan aikaan maahanmuutto monipuolistaa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajaryhmien saaminen terveyspalvelujen piiriin, sekä paikkaamaan alan akuuttia työvoimapulaa edellyttää teknologian – ja etenkin terveysteknologian – opettamista kaikilla kouluasteilla. Osaamisen kehittämisen tarvetta korostaa myös se, että ikääntyvä väestö edellyttää teknologisen osaamisen ylläpitämistä, jotta sähköiset (terveys)palvelut saadaan myös heidän ulottuvilleen.

Väestön polarisoituminen teknologisen osaamisen osalta johtaa siihen, että teknologiaa käyttävät henkilöt saavat parempaa ja nopeampaa palvelua kuin he, joiden osaaminen (tai motivaatio) ei riitä teknologisen kehityksen vauhdissa pysymiseen.

Skenaariot:

Tulevaisuuskuvista on ryhdytty loppusyksyllä 2021 rakentamaan skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaarioita ei priorisoida, eikä niiden ajatella toteutuvan kokonaisuudessaan. Sen sijaan skenaarioista voi toteutua osia. Tarkoitus on siis tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaarioiden avulla pyritään hahmottamaan alan mahdollisia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja.

Skenaarioiden ajanjaksoina ovat lähitulevaisuus 2022–2025 sekä tulevaisuus 2026–2030. Näihin molempiin ajanjaksoihin kohdistuvia päätöksiä ja valintoja teemme jo parhaillaan tässä hetkessä.