Valmistava teknologiateollisuus

Kevät 2022:

Yhteistyö toisi kilpailuetua, mutta loppuivatko investoinnit?
Valmistavan teknologiateollisuuden neljä tulevaisuusskenaariota

Keväällä 2022 Valmistavan teknologiateollisuuden työryhmä on tehnyt skenaariotyötä, eli hahmotellut toimialan vaihtoehtoisia ja mahdollisia tulevaisuuksia. Tuloksena on neljä erilaista skenaariota:

  • Utopia eli toivotun mukainen tulevaisuus, asiat etenevät hyvin ja toivotusti
  • Dystopia eli ei-toivottava tulevaisuus, taantuminen, asioiden pysähtyminen
  • Nykytilan jatkumo -tulevaisuus, normaalitilanne, ei yllätyksiä suuntaan eikä toiseen
  • Mullistus, täysin yllätyksellinen tulevaisuus

Alla skenaarioiden lyhyet kuvaukset.

Taidolla teknologiaa on hyvin myönteistä kehitystä kuvaava skenaario, jossa yhteistyöllä saadaan kilpailuetua. Alihankintaketjut toimivat, resurssit riittävät ja ketjujen kautta löydetään uusia kehittämiskohteita ja kumppanuuksia. Yritysten hyvä verkottuneisuus ja yhteistyö toimivat keskenään ja oppilaitosten välillä, mahdollistaen myös ”karusellimallin” toteutumisen. Työelämälehtoreita on runsaasti käytettävissä ja he nostavat alan houkuttelevuutta esimerkiksi oppilaitoksissa. Teknologian kehitys taklaa työvoimapulaa ja monikulttuurilliset työyhteisöt sopeutuvat työskentelemään keskenään, tässä kulttuurivalmentajat ovat apuna. Investoinnit lisääntyvät.  Verotusratkaisut tukevat uusien energiaratkaisujen kehittämistä. Ympäristökysymysten onnistuneet ratkaisut tuovat Varsinais-Suomelle osaamista ja kilpailuetua. Materiaalitekniikka kehittyy ja kierrätettäviä materiaaleja hyödynnetään laajasti. Yrityksissä varaudutaan poikkeustilanteisiin, ja löydetään korvaavia logistisia reittivaihtoehtoja, jotka nopeuttavat kuljetuksia.

Auringonlaskun Suomi on vastakkainen skenaario Taidolla teknologiaa -skenaariolle. Tässä dystooppisessa skenaariossa osaaminen polarisoituu ja rakenteet murtuvat.Työperäistä maahanmuuttoa ei saada ja kilpailu osaajista kärjistyy samalla kun Suomesta osaajat siirtyvät ulkomaille. Epävakaisuus ja turvattomuus Euroopassa ei houkuttele kansainvälisiä osaajia Suomeen. Verkostomainen tekeminen ei toimi toimialan eduksi ja kilpailutekijänä, alihankintaketjuihin tulee aukkoja. Yritysten kirjo katoaa, ne siirtyvät ulkomaille tai lopettavat liiketoimintansa kokonaan toiminnan vaikeutuessa. Investoinnit vähenevät ja inflaatiokierre kärjistyy. Automaatiokehitys ei etene odotusten mukaisesti, eikä vihreillä menetelmillä saada tuotettua riittävästi energiaa teollisuuden tarpeisiin eikä pystytä tukemaan elinkeinoa. Suomi taantuu ja kansalaisten elintason kahtiajako kasvaa. Kiinan vaikutusvalta lisääntyy.

Verkostossa voimaa -skenaario kuvaa nykytilan jatkumoa, jossa teknologia kehittyy kestävästi ja kestävä kehitys vakiintuu. Sääntely on kustannusneutraalia kokonaistaloudellisesti tehtävillä toimenpiteillä tarkasteltuna. Kuluttajakäyttäytymisen muutos ja valmistautuminen säädösmuutoksiin vaikuttavat yritysten toimintaan siten, että yritysten tuotantoprosessit tuotetaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Kohtaanto-ongelma lisääntyy, työnhakijat hakevat muuta työtä kuin työmarkkinoilla on tarjolla. Työvoiman tarpeen ja opiskelijamäärien ennakointia vahvistetaan sekä nuorille kohdistuvaan teknologiateollisuuden työtehtävien markkinointiin panostetaan. Teknologian kehitys muuttaa rekrytointitarpeita ja osaamisvaatimuksia. Valmistavaa teknologiateollisuutta palvelevien koulutusalojen laajeneminen Varsinais-Suomessa houkuttelee korkeakouluopiskelijoita muualta. Veturiyritykset ja alan yrityskeskittymät vetävät alihankkijoita, muita yrityksiä sekä työntekijöitä Varsinais-Suomeen. Sopimuskulttuuri ja vakaus säilyvät Suomessa.

Monimuotoistuva työelämä kuvaa mullistavaa skenaariota, jossa rakenteet natisevat ja uudistuvat. Työvoimaa ei saada riittävästi valmistavan teknologiateollisuuden alalle, vuokrafirmat hoitavat kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman Suomeen, joustavat globaalit koulutusverkostot vakiintuvat, inflaatio kiihtyy ja siirrytään vankasti kohti projektiluonteista työelämää. Perinteinen kokoaikainen palkkatyö vähenee ja sen rinnalle tulee yhä enenevästi mikro- tai yksinyrittäjyyttä, vuokrafirmoja ja useampia työsopimuksia. Siirrytään kansalaispalkkaan, jolloin tuloerot lähtevät kasvuun. Lisääntyvä paikkariippumattomuus ja etätyö vähentävät yritysten oman työhenkilöstön ja työtilojen tarvetta sekä pienentää kustannuksia. Matalan jalostusasteen työ katoaa Suomesta. Suomi myy solkenaan ympäristöteknologiaa esimerkiksi Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan. Suomalaiset myös onnistuvat kehittämään teknologiaa jatkuvasti muiden maiden edellä.

Lue kokonaiset skenaariokuvaukset täältä: Valmistavan teknologiateollisuuden skenaariot 2022-2030

Syksy 2021:

Valmistavan teknologiateollisuuden työryhmä pohtii osaavan työvoiman saatavuutta, R&D-näkymiä ja energiaratkaisuja

Syksyn 2021 aikana työryhmä on valinnut ennakointikartalta tärkeimmät muuttujat, joiden ajatellaan vaikuttavan eniten alan tulevaisuuteen. Näiden ympärille on muodostettu tulevaisuuskuvia, joista puolestaan on rakennettu tulevaisuusskenaarioiden pohja.

Syksyn työn kooste: Klikkaa kuvaa, niin esitys avautuu.

Avainmuuttujat valmistavan teknologiateollisuuden osalta ovat:

  • Osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuus ja rekrytointi • Monialaistuvat ammattitaitovaatimukset • Työllisyyspolitiikka • Ympäristötietoisuus ja sääntely• Raaka-aineiden ja välituotteiden saanti • Automaatio • Arvo- ja toimintaketjujen hallinta + Logistiikka

Tulevaisuuskuvat:

Avainmuuttujat on listattu tulevaisuustaulukkoon, ja jokaista muuttujaa on lähdetty tarkastelemaan neljän erilaisen kehitysvaihtoehdon kannalta.

  • Utopia eli toivottu tulevaisuuskuva, asiat etenevät hyvin ja toivotusti: Taidolla teknologiaa on oheisessa esityksessä
  • Dystopia eli ei-toivottava tulevaisuuskuva, taantuminen, asioiden pysähtyminen
  • BAU, Business as usual -tulevaisuuskuva, tasainen normaalitilanne, ei yllätyksiä suuntaan eikä toiseen
  • Mullistus, täysin yllätyksellinen tulevaisuus, villien ajatusten tulevaisuuskuva

Skenaariot:

Tulevaisuuskuvista on ryhdytty loppusyksyllä 2021 rakentamaan skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaarioita ei priorisoida, eikä niiden ajatella toteutuvan kokonaisuudessaan. Sen sijaan skenaarioista voi toteutua osia. Tarkoitus on siis tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaarioiden avulla pyritään hahmottamaan alan mahdollisia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuskulkuja.

Skenaarioiden ajanjaksoina ovat lähitulevaisuus 2022–2025 sekä tulevaisuus 2026–2030. Näihin molempiin ajanjaksoihin kohdistuvia päätöksiä ja valintoja teemme jo parhaillaan tässä hetkessä.

Ajatuksia tulevaisuuden osaamisista:

Työryhmän keskusteluissa tulevaisuuden osaamistarpeet ovat vahvasti esillä. Skenaariotyön jälkeen jokaiseen eri skenaarioon liittyvistä osaamisista koostetaan osaamisprofiileja alan tulevaisuuden työtehtäviin peilaten. Osaamisen muutos on noussut esiin seuraavissa asioissa valmistavan teknologiateollisuuden alalla

• Moniosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan merkitys kasvaa
• Paikasta riippumattoman työvoiman hyödyntäminen lisääntyy
• Työelämälehtoritoiminta yleistyy
• Ympäristöosaamisen tarve lisääntyy
• Teollinen ja laitteiden internet sekä digitaalisuus (esim. laivojen järjestelmät digitaalisesti ohjelmoituja) kehittyvät
ja edellyttävät uutta osaamista
• Työelämän osaamistarpeet ja ammattisisällöt muuttuvat nopeasti; Ammattinimikkeet laajenevat, ja
osaamisvaatimusten tunnistaminen vaikeutuu
• Työperäisen maahanmuuton tarve kasvaa ja on yrityksille elinehto, mutta erilaiset kulttuuriset tavat tehdä työtä ja
eritasoinen osaaminen hidastavat kansainvälisen ja työperäisen työvoiman käyttöä, laadukas perehdytys tärkeää
Työn muutos:
• Digitalisuuden kasvu lisää automaatiota, ja vähentää suoritustason työvoiman tarvetta. Samalla lisääntyvä
automaatio lisää korkeammin koulutetun työvoiman tarvetta ja parantaa globaalin työvoiman
käyttömahdollisuutta etätyötä hyödyntämällä
• Verkostomainen tekeminen ja osaamisen jakaminen arkipäiväistyvät ja lisääntyvät myös globaalisti
• Erikieliset työtiimit, kokonaiskuvan hallinta vaikeutuu työpaikalla

 

Kevät 2021:

Meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden työryhmä pohtii koronaa, verkostoja ja cleantechia

Kevään 2021 aikana työryhmän keskustelussa on mietitty, haastavatko pandemian jälkiseuraukset telakkateollisuuden Turussa. Keskustelua tulevan 5–10 vuoden ennakoinnissa ovat herättäneet myös työvoiman saatavuus, kuljetusten toimiminen ja Euroopan elpymisrahasto. (Ilmiöt kursiivilla).

Meriklusterilla ja valmistavalla teknologiateollisuudella on ollut omat työryhmänsä, mutta osa työryhmien jäsenistä osallistuu molempiin ryhmiin. Kevään 2021 kooste tehtiin yhteisesti ja on sama molemmilla sivustoilla. Syksystä 2021 lähtien ryhmät ovat eriytyneet ja molemmilla on omat tuloksensa.

Työryhmän esitys 10.6 ennakointifoorumissa.

Korona heilauttaa yritysten kilpailukykyä

Työryhmän keskustelussa on noussut vahvasti esille korona ja sen tuomat vaikutukset maakunnan meri- ja valmistavaan teknologiateollisuuteen. Koronan vuoksi yritysten saamat tilaukset ovat viivästyneet tai niiden toteutusaikatauluja on pidennetty. Ala on myös kärsinyt raaka-aineiden ja komponenttien toimitusongelmista. Samaan aikaan tarjouspyynnöt tulevat huomattavasti aiempaa lyhyemmällä varoitusajalla. Tämä on hankaloittanut reagointia, sillä tekijöitä ei välttämättä ole heti saatavilla. Globalisaatio on kiristänyt kansainvälistä kilpailua jo ennen pandemiaa, ja nyt kisa asiakkaista, tiedosta, työvoimasta, rahoituksesta, kuljetuksista ja raaka-aineista on entistä tiukempaa. Poikkeustilan vaikutuksista saatetaan kärsiä pitkään.

Korona on tuonut tullessaan myös matkustusrajoitteet. Laivamatkustaminen vähentyi koko vuoden 2020, ja vuoden loppupuoliskolla uusmyynti pysähtyi totaalisesti.

Yritysten välillä on eroja ja polarisoitumista. Työryhmän keskusteluissa on puhuttu erityisesti siitä, että osa alan toimijoista on pärjännyt hyvin pandemiatilanteessa, tehnyt vauhdikkaan digiloikan ja kehittänyt tekemistään, osa taas on heikossa tilanteessa, ja korona-exit näyttäytyy paluuna vanhaan. Tällaisissa muutostilanteissa yrityksen ketterät ja nopeat toimintatavat sekä ennakointi ja pitkän aikavälin suunnittelu edistävät yrityksen selviämiskykyä. Lisäksi hyvät suhteet asiakkaisiin ja alihankkijoihin edesauttavat kestävyyttä. Hyvä arvo- ja toimintaketjujen hallinta onkin yrityksille keskeinen menestystekijä. Asiakasportfolioiden laventamiseen on alalla alettu kiinnittää huomiota.

Esimerkiksi b2b-liiketoiminnassa arvoketju- ja toimialakohtaiset tekijät voivat vaikuttaa yritysten kehitykseen poikkeustilanteessa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi viranomaisrajoitukset tai yksityisen kulutuksen muutokset.

Työryhmän keskustelua on virittänyt myös Teknologiateollisuus ry:n ilmoitus lopettaa työehtosopimustoiminta ja siirtyä paikalliseen sopimiseen, mikä on todennäköisesti myös saanut vauhtia koronasta.

Nousussa: ympäristöteknologia ja tekoäly

Digitalisaatioon ja ympäristöteknologiaan liittyvä osaaminen on suomalaisen meri- ja teknologiateollisuuden vahvuus, mikä on herättänyt työryhmässä monipuolista keskustelua. Ketterä innovaatiojohtaminen ja nopeat innovaatiosyklit vaikuttavat yhä enemmän yritysten menestymiseen. Tekoälyn eli AI:n koneoppiminen ja koneälykkyys ovat alkaneet integroitua yhä vahvemmin osaksi kaikkea alan yritysten automaatiota ja robotiikkaa.

Kiertotalous on nouseva tuotantomalli, jolla pyritään vähentämään jätettä ja saasteita suunnittelemalla materiaalivirtojen kulkua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Elinkaarisuunnittelu vahvistuu erityisesti laivojen purkamisen osalta. Puhtailla ja vihreillä cleantech-teknologioilla vastataan jätteiden, saasteiden ja energiakulutuksen vähentämisen haasteisiin. Työryhmässä nousseen kommentin mukaan myös Business Finlandin innovaatiorahoitus osoittaa, että meritoimialan kaikilla suurimmilla toimijoilla on tällä hetkellä suunnitteilla tai meneillään jokin cleantech-hanke. Keskustelua on käyty myös kuljetusten toimivuuden merkityksestä maakunnan taloudelle, tähän tarvitaan alueen neljän sataman sekä rataverkon kehitystä.

Keskustelua työryhmässä on herättänyt paljon myös alan keskeinen ongelma eli osaavan työvoiman puuteTyöperäinen maahanmuutto meri- ja teknologiateollisuuden alalle nähdään tähän yhtenä ratkaisuna, vastavoimana vaikuttavat myös kiistat maahanmuutosta. Tällä hetkellä maassa jo oleville maahanmuuttajille on tarjolla alalle suuntaavaa ammatillista koulutusta erityisesti kone- ja tuotantotekniikassa, ja tämän lisäämistä on keskusteluissa pidetty tärkeänä. Alan houkuttelevuutta toivottaisiin lisättävän, mihin auttaisi esimerkiksi se, että teknologiayritykset tarjoaisivat enemmän ja näkyvämmin kesätyöpaikkoja nuorille maakunnassamme.

Euroopan elpymisrahaston rahoituksen käyttösuunnitelma esitetään EU:lle toukokuussa. Työryhmä odottaa mielenkiinnolla sitä, millaisen osuuden meri- ja teknologiateollisuus saa. Suomi suuntaa rahoja erityisesti neljään teemaan: vihreään siirtymään, digitalisaatioon, työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseen sekä sote-palveluihin. Digitaalisuus ja ilmastonmuutos vauhdittavat kaikkea liiketoiminnan kehitystä.