Ennakointiakatemian toimintamalli

 

Ennakointiakatemian toimintamalli:

 

Alueellisia osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan verkostoyhteistyönä

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian toimijoiden yhteistyöverkosto toteuttaa prosessina alueellista osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointia. Yhteistyöverkostossa toimii 12 Varsinais-Suomen kärkialoja edustavaa työryhmää (ICT, kaupan ala, logistiikka-ala, luovat alat, lääkekehitys, terveysteknologia, matkailu, meriklusteri, valmistava teknologiateollisuus, rakennus- ja kiinteistöala, ruokaketju, sote- ja hyvinvointi). Työryhmät koostuvat laajasti asiantuntijoista ja oppilaitostoimijoista.

Työryhmien ennakointityö ei ole tulevaisuuden ennustamista, vaan pyrkimys hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden muotoilemia mahdollisuuksia ja haasteita alueen työelämässä ja koulutuksissa. Osallistavan prosessin avulla työryhmissä on tunnistettu erilaisia muutoksia, esimerkiksi teknologiaan, kestävään kehitykseen, pandemiaan ja kyberturvallisuuteen liittyen, ja lähdetty pohtimaan niiden merkityksiä tulevaisuuden työssä ja oppimisessa.

Työryhmien perimmäisenä tavoitteena on analysoida ennakointitiedon pohjalta työelämän muuttuvia ja tulevia osaamistarpeita eri toimialoilla ja niiden vaikutuksia koulutuksen kehittämiseen alueen eri koulutusasteilla. Muuttuvien osaamistarpeiden ennakoinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa koulutuksen kehittämisen ja opetussuunnittelun tueksi. Näin halutaan varmistaa, että varsinaissuomalaiset oppilaitokset tarjoavat osuvasti työelämän erilaisissa työtehtävissä tarvittavaa osaamista. Prosessin myötä työryhmän jäsenten ja oppilaitosten kyvykkyys kasvaa ja muutos voidaan ottaa haltuun. Työryhmien ennakointityötä on fasilitoinut Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus.

Prosessikuvaus Ennakointiakatemian työryhmätyöskentelystä.

Ennakointiprosessi jäsentyy jokaisessa työryhmässä kolmeen työvaiheeseen, joita ovat luotaus, merkityksellistäminen ja haltuunotto. Luotausvaiheessa tarkastellaan ulkoisia toimintaympäristön muutoksia ja merkityksellistämisvaiheessa työstetään vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita. Haltuunottovaiheessa hahmotellaan toimialakohtaisesti saadun ennakointitiedon pohjalta työelämän muuttuvia ja uusia osaamistarpeita erityisesti koulutuksen tarpeisiin.

Nämä kolme vaihetta muodostavat ennakointityön ensimmäisen, noin vuoden mittaisen kierroksen, jonka jälkeen työryhmä päivittää työtään sopivin väliajoin. Ensimmäisen kierroksen valmistuessa käynnistyvät ennakointityön uudet prosessit, kuten koulutussuunnittelu, osaamiskapeikkoihin tarttuminen, oppilaitosten henkilöstön ennakointiosaamisen kehittäminen, yritysrajapinnassa toimiminen ja työryhmien välinen temaattinen yhteistyö. Lisäksi kiinnitytään valtakunnalliseen ennakointiin (Jotpa). Ennakointityö on jatkuvaa ja kehittyvää työtä.

Prosessin kaksi ensimmäistä vaihetta on nyt kirjoitettu artikkeliksi Ammattikasvatuksen aikakauskirjaan.

Lue koko artikkeli:
Linkki Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24  https://journal.fi/akakk/article/view/120732

Lähdetieto: Ojala, K., Kantola, M. Högblom, E., Frantti, A. & Ollila, J. 2022. Ilmiöavaruuksista skenaarioihin – Kuinka alueellisia osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan verkostoyhteistyönä? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24 (2), 60-70.