Ennakointiakatemian kuukauden ilmiö: Elinikäinen oppiminen

Ennakointiakatemian kuukauden ilmiö: Elinikäinen oppiminen

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian kevään tulevaisuustyöpajoissa osallistujia eniten puhuttanut ilmiö on ollut jatkuva ja elinikäinen oppiminen. Työpajoissa on arvioitu, että Varsinais-Suomen tulevaisuuden ja kehityksen kannalta kriittistä on, että elinikäisen oppimisen -ajattelumallia vahvistetaan maakunnassa aktiivisesti eikä vasta pakon edessä reagoiden.

Näkökulmasta riippuen elinikäisellä oppimisella on erilaisia päämääriä. Yritysten ja talouden näkökulmasta elinikäisessä oppimisessa on kyse kilpailukyvystä, osaavista työntekijöistä ja oppivista organisaatiosta. Yksilölle itselleen elinikäinen oppiminen tarjoaa avaimia muun muassa taloudelliseen menestykseen ja itsensä kehittämiseen. Yhteiskunnallinen taso taas linkittyy sivistykseen, demokraattiseen osallistumiseen ja kansalaisyhteiskuntaan.

Kevään työpajoissa elinikäinen oppiminen puhutti ennen muuta nopeasti muuttuvan työelämän näkökulmasta. Konsulttiyhtiö McKinseyn laskelmien mukaan noin 40 prosentissa nykyisistä työpaikoista työtehtävät muuttuvat digitalisaation ja automaation vuoksi niin paljon, että se vaatii työntekijöiden uudelleen- tai täydennyskoulutusta. Elinikäinen oppimisen mahdollistaminen siis pelkästään kaikille nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille on valtava urakka, joka edellyttää maakunnan kaikkien toimijoiden vahvaa sitoutumista jatkuvan oppimisen toimintamalliin.

Vuoden 2018 TEMin työolobarometrin mukaan suurin osa (84%) suomalaisista palkansaajista mielsi työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi koko ajan oppia uusia asioita. Sen sijaan työnantajan kustantamaan koulutukseen oli vuoden aikana osallistunut vain runsaat puolet (57%) työntekijöistä. Osuus on pysynyt suunnilleen samanlaisena läpi 2000-luvun. Palkansaajista 16 prosenttia oli vuonna 2018 kehittänyt osaamistaan osallistumalla omaehtoisesti koulutukseen, jonka ajalta hän ei saanut palkkaa. Taitojen ja osaamisen kehittämiseen niin, että voisi tulevaisuudessa työskennellä uusissa tehtävissä, oli panostanut nuoremmista palkansaajaikäluokista noin joka toinen, yli viisikymppisistä joka neljäs.

Keskeisistä osaamista tulevaisuuden työelämässä ovat muun muassa ongelmanratkaisukyky, itseohjautuvuus, kokonaisuuksien hallinta, luovuus, oppimiskyky, joustavuus, monikulttuurisuustaidot, ajanhallintaidot ja yhteistyötaidot.

Elinikäisen oppimisen nykytila suomalaisilla työpaikoilla ei siis nykyisellään ole riittävällä tasolla, vaan tarvitaan yhteistä näkemystä elinikäisestä oppimisesta ja sen turvaamista tulevaisuuden tarpeista lähtien.

Lue lisää:
Sitra: Elinikäinen oppiminen ratkaisee Suomen pelin:

https://www.sitra.fi/uutiset/elinikainen-oppiminen-ratkaisee-suomen-pelin-muutoshaasteista-tarvitaan-keskustelua/

Kuvan kaavio: Sitra: Elinikäisen oppimisen tarkoitus

Kirjoittaja:
Otto Kanervo
Tietopalveluasiantuntija
Ennakointiakatemia
Varsinais-Suomen liitto