Sitoutuminen
Nuorten sitoutuminen työhön
Varsinais-Suomen ennakointiakatemian kevään työpajoissa käydyissä keskusteluissa puhutti nuorten heikko sitoutuminen työhön ja työpaikkoihin. Tämä nousi esiin erityisesti keskusteluissa varsinaissuomalaisten yritysedustajien kanssa toimialasta riippumatta. Niin kone- ja metalliteollisuuden kuin palvelualan yritysten näkemys oli sama: nuoret työntekijät ovat levottomia eivätkä sitoudu työpaikkaan.
Mielenkiintoiset työtehtävät sitouttavat
Sitoutumisella tarkoitetaan yleisesti työntekijän positiivista asennetta omaa organisaatiotansa kohtaan. Sitoutua voi johonkin organisaatiossa kuten organisaation toimintaan ja/tai organisaation arvoihin. Sitoutunut työntekijä yrittää parhaansa organisaation hyväksi ja hänen on helppo sitoutua organisaation arvoihin ja sen tavoitteisiin. Organisaatioon sitoutuminen vähentää siten työntekijän todennäköisyyttä vaihtaa työpaikkaa.
Maailmanlaajuisesti vain 13% työntekijöistä ilmoittaa olevansa sitoutunut työnantajaansa ja organisaatioonsa. Työntekijöitä sitouttaa työhönsä muun muassa kiinnostava, haastava ja tarkoituksenmukainen työ. Kyselyiden mukaan työn mielenkiintoisuus onkin tärkeää lähes kaikille suomalaisille. Mielenkiintoiset työtehtävät ja työtyytyväisyys eivät silti estä harkitsemasta työnvaihtamista. Suomalaisista vain selvästi alle puolet on sitä mieltä, että kahta en vaihda ja toinen niistä on työpaikka.
Nuoret ja sitoutuminen työhön
Nuorisobarometri on mitannut nuorten työhaluja säännöllisesti 1990-luvulta lähtien kysymyksellä. ”Ottaisin mieluummin tilapäistäkin työtä kuin eläisin työttömyysturvalla, jos käteen jäävä tulo olisi yhtä suuri”. Tulokset ovat olleet vuodesta toiseen hyvin johdonmukaisia: koko seurannan ajan yli 80 % nuorista on yhtynyt siihen. Nuorten työmoraalista ei ole syytä kantaa huolta.
Toisaalta nuoriso näkee, että perinteinen työura yhden työnantajan palveluksessa ei ole realistinen eikä ehkä varteenotettava vaihtoehto nykymaailmassa. Barometriin vastanneista nuorista noin kaksi kolmesta arvioi joutuvansa työuransa aikana vaihtamaan työpaikkaa useita kertoja. Työuran alkuun kuuluukin tyypillisesti ajanjakso, jolloin etsitään omaa paikkaa työelämässä. Tämä tapahtuu tyypillisesti työpaikkaa vaihtamalla. Työpaikkojen ja työnantajien vaihdot vähenevät usein noin 35-ikävuoden kohdilla.
Kyselyiden mukaan jopa puolet yläkouluikäisistä nuorista olisi myös valmis perustamaan oman yrityksen. Se on selvästi aikuisväestöä suurempi luku. Pitääkö perinteinen palkkatyö pintansa tulevaisuudessa vai viekö yrittäjyys voiton joustavana ja omaehtoisena työurana?
Sukupolvi Z ja työ
Z-sukupolveksi määritellään usein 1990-luvun puolivälin jälkeen syntyneet. Vaikka sukupolvien määrittely ei ole yksiselitteistä niin näitä vuosituhannen vaihteen taitteessa ja kymmenen vuotta sen jälkeen syntyneitä yksi keskeinen asia: internetin käyttöönotto ja leviäminen on heille vain opittua historiaa, sillä netti on ollut olemassa koko heidän elinikänsä.
Z-sukupolvi tuleekin vaatimaan työantajiltaan tehokkaita ja saumattomasti toimivia teknologisia työvälineitä. Digitaalisessa ympäristössä yhteistyön tekeminen on heille luonnollinen ja itsestään selvä tapa hoitaa nopeasti asioita. Pelkkä palkka ei riitä, vaan palkan kanssa ihan yhtä korkealle arvostetaan työkavereita, uusia kokemuksia sekä työpaikan yrityskulttuuria ja ilmapiiriä.
Z-sukupolvi haluaa tehdä työtä joustavassa ympäristössä, ja he odottavat voivansa työskennellä organisaatiossa erilaisissa rooleissa sekä edetä urallaan. Työnantajissa he arvostavat erityisesti sellaisia asioita kuin ymmärtäväisyys, avoimuus, joustavuus, keskustelevuus, tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus.
Lähteet
https://www.futuresplatform.com/
http://tamkjournal.tamk.fi/tavoitteena-tyohon-sitoutuminen/
https://www.gallup.de/183833/state-the-global-workplace.aspx