Koulutuksen ennakointityöhön käytetään Suomessa paljon yhteiskunnan resursseja ja tiedon tuottajien määrä on lukuisa. Toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta on olennaista vahvistaa, kun tulevaa ennakointijärjestelmää rakennetaan. Ennakoinnin kehittämisessä yhteiseen keskusteluun tuovat tulokulmia mm. määrällinen vs. laadullinen ennakointi, osaamis- vs. tutkintotarpeiden ennakointi sekä aikajäsennys – lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli.
Kiinnostus koulutuksen kansalliseen ennakointityöhön on merkittävästi lisääntynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Ennakointia tekevät mm. opetusministeriö (OKM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Opetushallitus (OPH), Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukset (ELY), Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra), Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), yliopistot ja ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, maakuntien liitot, kunnat, työmarkkinajärjestöt, Kauppakamarit ja tutkimuslaitokset. Tässä kirjoituksessa tarkastelen vain pientä osaa siitä työstä, mitä on tehty määrällisen ja laadullisen ennakoinnin kehittämiseksi.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 691 aktiivista koulutuksen järjestäjää, jotka ylläpitivät 3 051 oppilaitosta, joissa opiskeli n. 1.79 milj. ihmistä. Suurin osa oppilaitoksista, 2 130 oli peruskouluja. Ylipistoja oli 13 ja ammattikorkeakouluja 24. Vuoden 2022 alussa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on noin 150, kun niitä vuonna 1990 oli yli 500. Väestön keskittyminen kaupunkeihin, ikäluokkien pieneneminen ja julkisen talouden resurssien rajallisuus ovat vähentäneet koulutuksen järjestäjien määrää lähes kaikilla koulutusasteilla. Ainoastaan korkeakoulujen määrä on kasvanut, kun Suomeen 1990-luvulla perustettiin ammattikorkeakoulut. Kaikkia koulutusasteita ylläpidetään julkisin varoin. Veronmaksajilla on oikeus odottaa OKM:n n. 7 miljardin budjetille vastinetta. Tähän myös ennakointi pyrkii vastaamaan.
Ennakointia kehitettiin: OEF vuodesta 2017
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on selvittänyt koulutuksen määrällistä ja työvoimatarpeen ennakointia kahdessa kertomuksessaan. Tarkastuskertomus 171/2008 Koulutuksen määrällinen ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen – erityiskohteena nuorten ammatillinen peruskoulutus https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/07/03104351/koulutuksen-maarallinen-ennakointi-171-2008.pdf ja tarkastuskertomus 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/07/02111315/koulutus-ja-tyovoimatarpeet-2011.pdf .
VTV teki 2014 jälkiseurannan edellä mainituista tarkastuksista. Tarkastusvirasto totesi, että koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakoinnille tulee asettaa paitsi yksiselitteisesti määritellyt ja mitattavissa olevat tavoitteet myös selvät vastuutahot. Tarkastuksissa kävi ilmi, että ennakoinnilta puuttuivat riittävät kytkennät valtakunnalliseen ohjaukseen: ennakointijärjestelmän valtakunnallisen ohjauksen tuli tarkastusten mukaan olla sen verran keskitettyä, että keskushallinnossa tapahtuvalla ennakoinnilla on nykyistä välittömämpi ohjausvaikutus alueilla ja oppilaitoksissa tapahtuvaan ennakointiin. https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/31074827/jalkiseurantaraportti-koulutuksen-maarallinen-ennakointi.pdf
OKM:n työryhmän 2016 raportissa Osaamis- ja koulutustarpeiden valtakunnallisen ennakoinnin kehittäminen todetaan, että valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin painopistettä tulee siirtää osaamisen ennakointiin. Opetushallinnon osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointityön kehittämiseksi tarvitaan panostamista verkostoyhteistyöhön ja ennakointitiedon jalostamiseen. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointitietoa tulee tuottaa yhteisillä prosesseilla vaihtoehtoisten skenaarioiden perusteella. Ennakointitiedon jalostamisessa ja viestinnässä tulee hyödyntää digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Ennakointitiedon vaikuttavuuden vahvistamiseen tarvitaan tiiviimpää ennakointitiedon tuottajien, työelämän, koulutuksen tarjoajien sekä päätöksentekijöiden yhteistyötä. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74851/okm10.pdf
OKM:n ja OPH:n yhteisenä ennakoinnin asiantuntijaelimenä on vuodesta 2017 lähtien toiminut Osaamisen ennakointifoorumi. Eri tahojen asiantuntijoista nimettyjen Osaamisen ennakointifoorumin ennakointiryhmien tehtävänä on 1) osallistua osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin sekä ennakointitiedon tuottamiseen (laadullinen ja määrällinen ennakointi) OPH:n laatiman ennakointisuunnitelman mukaisesti, 2) analysoida tuotetun ennakointitiedon perusteella työelämän muuttuvia ja uusia osaamistarpeita, 3) tehdä ennakointitulosten pohjalta asianmukaisille tahoille aloitteita, suosituksia ja ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi eri koulutusasteilla sekä seurata niiden etenemistä, 4) edistää ennakointitiedon hyödyntämistä ja tehdä OPH:n tuella Osaamisen ennakointifoorumia tunnetuksi sekä viestiä sen tuottamista ennakointituloksista. https://www.oph.fi/fi/palvelut/osaamisen-ennakointifoorumi-oef Ennakointifoorumin ennakointiryhmät ovat:
– luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö
– liiketoiminta ja hallinto
– koulutus, kulttuuri ja viestintä
– liikenne ja logistiikka
– majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut
– rakennettu ympäristö
– sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala
– teknologiateollisuus ja -palvelut
– prosessiteollisuus ja -tuotanto.
OPH:n ja ennakointifoorumien tuloksia esitellään tarkemmin osoitteessa
https://www.oph.fi/fi/palvelut/tietopalvelut/ennakointi/ennakointituloksia#anchor-tyovoima–ja-koulutustarpeiden-ennakointi
OPH kuvaa määrällisen ennakoinnin menetelmät seuraavasti:
Lähde: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/ennakointimenetelma.pdf
Tulevaisuusajattelu
Erityisasiantuntija Jukka Vepsäläinen OPH:sta havainnollisti tulevaisuusajattelua OKM:n ennakointifoorumien aloitusseminaarissa 2021 seuraavasti.
Ennuste: Todennäköisesti alkaa sataa.
Tulevaisuuksien tutkimus: Todennäköisesti alkaa sataa, koska lämpimän rintaman lähestyessä lämmin ilma nousee kylmän ilman päälle ja jäähtyessään alkaa sataa. Jos matalapaine heikkenee, voi olla, että sadetta ei tule, mutta tämä on epätodennäköisempää.
Ennakointi: Todennäköisesti alkaa sataa, joten otan sateenvarjon mukaani.
Laadullisen ja määrällisen ennakoinnin kehitystä 1960-luvulta tähän päivään Vepsäläinen on havainnollistanut seuraavalla kuvalla:
Myös Sitra on aktiivisesti osallistunut ennakointityöhön tarkastelemalla mm. yhteiskuntaan vaikuttavia megatrendejä ja heikkoja signaaleja. Sitra on järjestänyt alueellisia tilannekuvafoorumeita ja tulevaisuusfoorumeita Alueiden (maakuntien) osaamisen aika -teemalla, ja tukenut alueellisia toimijoita ennakointityössä. https://www.sitra.fi/julkaisut/miten-osaajat-liikkuvat-alueilla/ , https://www.sitra.fi/julkaisut/osaajien-riittavyys-alueilla/, https://www.sitra.fi/uutiset/sitran-seitseman-suositusta-kohti-elinikaisen-oppimisen-suomea/
Ennakointijärjestelmän toteuttaminen 2022
OKM:n ja TEM:n työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston aloitteesta asettama ministeriöiden virkamiehistä koostunut kehittämisryhmä esitti 2020 valmistuneessa raportissa toimenpiteitä uuden ennakointijärjestelmän toteuttamiseksi. Ennakointijärjestelmän tavoitetila vuoteen 2022 perustuu toimijoiden vuorovaikutukseen, eri aikaväleille kohdistuvan tiedon tuotannon riittävään resursointiin ja analysointiin sekä digitaaliseen tietoalustaan.
Lyhyen aikavälin ennakointia vahvistetaan ja uudistetaan sekä kehitetään yhteisiä toimintamalleja ja ennakointiosaamista. Keskipitkän aikavälin ennakointiin on tarpeen kehittää ennakointimalli, jolla voidaan ennakoida työvoiman kysyntää, mutta arvioida myös työvoimatarjonnan eri osien potentiaalia vastata tulevaan kysyntään. Pitkän aikavälin työllisyysennusteiden laadintaan tarvitaan lisäresursseja. Pitkän aikavälin ennakoinnissa tarvitaan määrällisen tarkastelun ohella myös laadullisia näkökulmia.
Kehittämisryhmä esitti myös ennakointitietoalustan ja -palvelun sekä osaamisluokittelun kehittämistä ja ennakoinnin vaikuttavuuden ja viestinnän tehostamista. Kehittämisryhmä on arvioinut ehdotusten toteuttamista edellyttäviä resurssitarpeita sekä ennakoinnin organisoitumisen sekä yhteistyön uudistamista. Ennakointia kehitetään vastaamaan työvoiman ja osaamisen muutoksia. Jatkuvaa oppimista tukeva ennakointitieto auttaa myös kansalaisia arvioimaan, millaiselle osaamiselle työelämässä on kysyntää. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162299/OKM_2020_20.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Osaaminen ja ennakointi
OKM:n ylijohtaja Petri Lempinen, jonka vastuulla ministeriössä on ammatillinen- ja lukiokoulutus, nostaa osaamisen ennakoinnin keskiöön. Lempinen korostaa ennakoinnin eri näkökulmia: yksilö, yritys, yhteiskunta. Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli tarvitsevat erilaista analyysia. Emme puhu vain tutkinnoista vaan osaamisesta. Laadullisen ja määrällisen tiedon lisäksi meidän tulee osata analysoida uusia tietolähteitä ja hyödyntää tietoa osaamisen kehittämisessä ja koulutuksen uudistamisessa. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Muuttuvat%20ty%C3%B6markkinat%2C%20osaamistarpeiden%20ennakointi%20ja%20koulutus%2C%20Petri%20Lempinen%2C%20OKM.pdf
Koulutuksen laatu osana ennakointia
Vaikka koulutuksen laatua on arvioitu kautta aikain, systemaattisempi koulutuksen laadun arviointi aloitettiin Suomessa 1980-luvulla, kun muun Euroopan tapaan halusimme yliopistojen rinnalle ammattikorkeakoulut. Perustettiin Korkeakoulujen arviointineuvosto, jonka tehtävänä oli tukea korkeakouluja ja opetus- ja kulttuuriministeriötä korkeakoulujen arviointia koskevissa asioissa ja lisätä korkeakoulujen arviointiasiantuntemusta. https://valtioneuvosto.fi/en/project?tunnus=OPM0429:00/18/07/1998
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) perustettiin yhdistämällä opetushallinnon alla toimivat arviointiyksiköt. Keskus vastaa varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista ja sen toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Karvin arvioinnit tuottavat tietoa ja kehittämissuosituksia paikalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon ja kehittämistyöhön sekä kansainväliseen vertailuun. Arviointitoiminta perustuu riippumattomuuteen, luottamukseen, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Karvi on itsenäinen viranomainen, joka toimii OPH:n erillisyksikkönä. https://karvi.fi/karvi/
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen laatupalkintoja ryhdyttiin myöntämään vuonna 2000, kun OKM käynnisti vuosittain toistuvat laatupalkintokilpailut. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatillisen-koulutuksen-laatupalkinnot.
Ennakoinnin hyödyntäminen
Ennakointiin käytetään paljon yhteiskunnan resursseja. Mutta osataanko ja halutaanko ennakointityön tuloksia hyödyntää koulutuksen järjestäjien ja työelämän keskuudessa? Tähän tuskin on yhtä vastausta, sillä moninainen koulutuksen järjestäjäverkosto ja työelämä toimivat varsin itsenäisesti ja informaatio-ohjauksen vaikutuksista päättää jokainen toimija itse. Parhaimmillaan ennakointityön tulokset vaikuttavat myönteisesti koulutuspalveluiden sisältöihin, määrään, laatuun ja avointen työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmaan.
Artikkelin kirjoittaja Antti Virtanen toimii kuntayhtymäjohtajana
Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä.
antti.virtanen(at)novida.fi