Alueelliset kehitysnäkymät – Varsinais-Suomi täysin purjein kohti sodan nostattamaa sumua

Alueelliset kehitysnäkymät – Varsinais-Suomi täysin purjein kohti sodan nostattamaa sumua

Työelämäkoordinaattori Timo Vahtonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta on laatinut tiivistelmän Työ- ja elinkeinoministeriön alueellisesta tilannekuvaraportista Varsinais-Suomen osalta. Lisätietoja alueelliset kehitysnäkymät -julkaisusta: Alueelliset kehitysnäkymät – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

Varsinais-Suomen elinkeinoelämän tilanne näytti hyvinkin valoisalta ennen Venäjän toteuttamaa hyökkäystä Ukrainaan. Monella toimialalla oli käynnissä todella hyvä vaihe ja isoja projekteja häämötti lähitulevaisuudessakin. Ukrainan sota ei näitä valoisia näkymiä toki kokonaan pois pyyhkinyt mutta sota Euroopassa toi mukanaan paljon epävarmuuksia toimitusketjuihin, materiaalien ja puolijohteiden saantiin ja hintoihin, puhumattakaan energian (ml. öljy) hinnannousun aiheuttamista kerrannaisvaikutuksista. Lisäksi Suomen maantieteellisellä sijainnilla Venäjän rajanaapurina on vaikutuksia esimerkiksi ulkomaisen rahoituksen saannissa ja houkuttelevuuden vähenemisenä matkailukohteena. Koronakriisistä voidaan Varsinais-Suomen sanoa jo selvinneen miltei puhtain paperein, vaikka erityisesti mara-, tapahtuma- ja kulttuuriala siitä kärsivät huomattavastikin.

Puhjennut sota antoi myös ekstravauhtia Venäjältä ostetun maakaasun ja öljyn korvaamisessa muilla energiamuodoilla. Varsinais-Suomessa lähellä toteutusvaihetta olevia isoja energiaprojekteja ovat 300 hehtaarin aurinkopuisto (Pohjoismaiden suurin) Kalantiin ja 60 hehtaarin aurinkovoimala Perniöön, Vihreän vedyn voimalaitos Naantaliin sekä useampia biokaasuvoimalahankkeita ympäri maakuntaa.

Toimialoista voimakkaimmin rynnistää työvoimapulasta korostetusti kärsivä rakennusteollisuus. Toteutuksen varmistaneista kohteista isoimpia ovat Paraisten mantereeseen yhdistävien siltojen uudelleen rakentaminen, Turun sataman yhteisterminaali, Turun konserttitalo sekä Winterin monitoimitalo Uudessakaupungissa. Näiden lisäksi myös asuinrakentaminen on Turun seudulla erittäin kovassa nosteessa ja väyläviraston julkituoduissa suunnitelmissakin löytyy mm. lähes puolen kilometrin tunneli Raision keskustan ali ja rautatieosuuksien kunnostushankkeita (Turku-Uusikaupunki ja Turku-Raisio-Naantali). Mittavalle rakentamiselle jarrua iskevät rakennusmateriaalien huomattava kallistuminen sekä suorainen pula raaka-aineista (erityisesti teräs) ja alan ammattilaisista.

Toinen vahvassa myötätuulessa oleva toimiala on lääke- ja terveysteknologia. Kansallisen lääkekehityskeskuksen sijoittaminen Turkuun sai pitkien ponnistelujen jälkeen virallisen päätöksen helmikuussa. Keskuksen tehtävänä on tukea tutkimusta ja elinkeinoelämää sekä parantaa uusien lääkkeiden päätymistä markkinoille. Lisäksi Orionin Turussa kehittämän syöpälääke Darolutamidin tulevaisuudennäkymät näyttävät huikeilta. Orionin yhteistyökumppani ja lääkkeen kaupalliset oikeudet omistava, toinen Turussa toimiva lääkekonserni Bayer, kolminkertaisti lääkkeen myyntipotentiaalin kolmeen miljardiin euroon vuodessa. Lääkkeen ansiosta Orionin vuosittainen liikevaihto saattaa jopa puolitoistakertaistua. Diagnostiikkapuolella turkulaisen Wallacin liikevaihto tuplaantui ja kasvuyhtiö Abacus Diagnostican peräti yhdeksänkertaistui koronatestien siivittämänä. Ukrainan sodalla ei uskota olevan vakavia vaikutuksia Varsinais-Suomen lääke- ja diagnostiikka-alan tulevaisuuden näkymiin.

Teknologiateollisuuden isoista yrityksistä Valmet Automotivella on ollut kuluneen vuoden aikana monenlaista uutta menossa. Yhtiö tiedotti loppuvuodesta aloittaneensa lataushybridiakkujen valmistuksen Salossa Volvon eri mallisiin hybridiautoihin. Kyseisten akkujen valmistus työllistää 250 henkeä. Se on myös kehittänyt moniin eri työkoneisiin soveltuvan uuden Power Pack -akkujärjestelmän. Tuorein positiivinen uutinen oli aurinkoenergiaa hyödyntävien sähköautojen valmistamisesta tehty pitkä sopimus saksalaisen sähköautovalmistaja Sono Motorsin kanssa. Yritys tiedotti huhtikuussa myös negatiivisista uutisista sen joutuessa aloittamaan koko Uudenkaupungin autovalmistusliiketoimintaa koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut johtuvat Mercedes-Benzin GLC-mallin tuotannon sopimuksenmukaisesta päättymisestä ja todella epävarmasta globaalista tilanteesta, joka heijastelee erittäin vahvasti autonvalmistusteollisuuteen. Meyerin Turun telakan tilanne on edelleen stabiili, eikä yhtään risteilijätilausta ole peruttu, vaikka toimitusaikatauluja onkin siirretty eteenpäin. Telakan tilauskirjat ulottuvat vuoteen 2026 asti. Meyer Turku tuli valituksi mukaan Business Finlandin 100 miljoonan euron rahoitusohjelmaan, jonka avulla kehitetään täysin ilmastoneutraalia risteilijää.

Jo ennestään hankalassa tilanteessa olevalle alkutuotannolle sota aiheuttaa monenlaisia uusia haasteita. Korkeat tuotantokustannukset (öljy, lannoitteet, sähkö ym.) viljelyssä tulevat nousemaan edelleen, mikä näkyy viljelijöiden lompakoiden lisäksi myös kuluttajien maksamissa hinnoissa. Myös Varsinais-Suomelle lähes elintärkeän ukrainalaisen kausityövoiman tulo ja sen mahdollinen korvaaminen ovat isoja haasteita tulevan satokauden osalta. Kun tähän vielä lisätään lannoitteiden raaka-aineiden saantivaikeudet YARA:n Uudenkaupungin tehtaalla, on alkutuotannolla edessään todella haasteiset ajat.

Työmarkkinoille leimaa antavaa on ollut työvoiman jopa historiallisen kova kysyntä. Vuoden 2021 aikana oli uusia avoimia työpaikkoja auki Varsinais-Suomessa 63 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa uusien paikkojen määrä ohitti jo tuonkin tahdin. Eniten paikkoja oli viime vuonna auki teollisuudessa (pl.metalli), rakennusteollisuudessa ja SOTE-alalla. Työvoiman kysynnän huimalla kasvulla ei ole kuitenkaan ollut odotetun laista vaikutusta työttömyyden supistumiselle vaan työttömien määrä on pudonnut valitettavan hitaasti. Varsinais-Suomessa vain Salon seutukunnan työttömyysaste putosi vuonna 2021 reippaasti, sen laskettua 3,4 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Erittäin positiivisena huomiona on kuitenkin nähtävissä työllisten määrä nousu viime vuoden lopussa peräti 74,1 prosenttiin Varsinais-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömyys on silti ollut rajussa kasvussa koronaepidemian alusta asti, yli vuoden työttömänä olleiden määrän lähes tuplaannuttua koronan aikana.

Lisätiedot:

Timo Vahtonen
Työelämäkoordinaattori
timo.vahtonen@ely-keskus.fi
0295 020 035 (myös tekstiviestit)
Työelämä- ja yrittäjyyspalvelut  -yksikkö

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku, PL 236, FI-20101 Turku, Finland
www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi