Varsinais-Suomen lähiajan näkymät ovat kevään tapaan hieman epäselvät mutta suureen talouden ja työllisyyden notkahdukseen ei uskota. Rakennusteollisuus tulee kuitenkin kohtaamaan kuopan asuinrakentamisen kohdalla viimeistään talvella. Asumiskustannusten (korko, sähkö) nousu näkyy tylysti hiljentyneinä asuntomarkkinoina. Rakennuslupien määrä on pudonnut noin 30 prosentilla viime vuodesta ja pudotuksella on iso vaikutus muillekin aloille kuten kauppa ja palvelut. Kaupanalalla työpaikkojen määrä on pudonnut radikaalisti verrattuna viime vuoteen, joka kielii kuluttajien ostovoiman hiipumisesta. Vahvimman vientialan teknologiateollisuuden yritykset odottavat näkymien selkeytymistä, joka ilmenee mm. varovaisuutena rekrytoinneissa mutta kaiken kaikkiaan tilanne ei näytä kovinkaan pahalta.

Varsinais-Suomen työttömyys on selkeästi vähentynyt kesän jälkeen, kuten se trendinomaisesti yleensä tekeekin. Työttömyysaste on pienempi kuin koko Suomessa yleisesti, vaikka Varsinais-Suomen seutukuntien kehityksessä onkin paljon eroja keskenään. Huolestuttava seikka on ollut työvoiman kysynnän selkeä vähentyminen sen ollessa kuukausittain noin kolmasosan pienempää kuin ennätyksellisenä viime vuonna. Kustannusten ja korkojen noususta johtuva laskusuhdanne sekä rakennusalan notkahdus heijastusvaikutuksineen tulevat lähitulevaisuudessa näkymään myös työttömien määrän lisääntymisenä, vaikka toistaiseksi työvoiman kysynnän hiipuminen ei ole siinä juurikaan näkynyt.

Parhaiten hiipuvaa taloutta vastaan hangoittelevat selkeästä työvoimapulasta kärsivä SOTE-ala sekä palvelusektori. Vientivetoiselle Varsinais-Suomelle tärkeän kone- ja metalliteollisuuden työpaikkojen määrä ei ole pudonnut hälyttävästi viime vuoden määristä, vaikka työntekijöitä haetaankin lisääntyvissä määrin henkilöstönvuokrausyritysten kautta, ja alalla on valtakunnallisesti raportoitu selkeää tilauskannan tippumista verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Maakunnan merkittävimmistä yrityksistä Uudenkaupungin autotehdas joutui kesällä toista vuotta peräkkäin irtisanomaan ja lomauttamaan noin tuhat henkeä. Irtisanomiset ja lomautukset juontavat juurensa Uuteenkaupunkiin kaavailtujen aurinkokennoautomallien valmistuksen peruuntumisista. Osa lomautetuista on kuitenkin saanut jo kutsun takaisin töihin Mercedeksen AMG-urheiluauton valmistuksen alettua. Turun telakan tilauskirjat eivät ole kasvaneet uusilla alustilauksilla, ja tilauskanta ulottuu nykyisellään vuoteen 2026 asti. Alan tulevaisuuden uskoa lisää telakan asiakasyritysten markkinoilla näkemä kasvu sekä Business Finland – rahoitusta saanut, kehitteillä oleva ilmastoneutraali risteilijäkonsepti. Tilanne meripuolella näyttää muutenkin suhteellisen valoisalta, vaikka konkursseiltakaan ei telakan alihankintaketjussa olla kokonaan vältytty. Lääkealalla menee Turussa hyvin, eikä se nojaa pelkästään alan suuriin toimijoihin. Isoimmista toimijoista Bayer, Orion ja Biovian ovat investoineet tai investoimassa voimakkaasti toimintaansa alan myötäisen siivittämänä.

Varsinais-Suomen elinkeinoelämän suunnitelmissa ovat yli viiden miljardin investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Suurimpia investointeja tulevat olemaan Turun ratapihalle suunniteltu elämyskeskus, Turun Osuuskaupan ja Uudenkaupungin lannoitetehdas Yaran suunnitelmat sekä Naantaliin suunniteltu vetylaitoshanke. Toimialoittain katsottuna teollisuuden investoinnit tulevat olemaan merkittävimmässä asemassa. Maakunnalla nähdään olevan hyvät mahdollisuudet tulla vihreän siirtymän teknologiaosaamisen merkittäväksi toimijaksi isoimpien hankkeiden toteutuessa. Merkittävimpiä hankkeita tällä sektorilla ovat Naantalin vetylaitoksen lisäksi CH-Bioforcen Raision biomassahanke sekä Turun Topinpuistoon kaavailtu tekstiilinkierrätyslaitos. Nähtävissä on myös logistiikan investointisuma, jonka taustalla vaikuttavat muuttuneen geopoliittisen tilanteen aiheuttamat uudet logistiset reitit. Tämä tekee Länsi-Suomesta huoltovarmuuden kannalta entistä tärkeämmän.

Työ- ja elinkinoministeriön julkaisema raportti löytyy kokonaisuudessaan sivuilta:

Alueelliset kehitysnäkymät – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

Lisätiedot:

Timo Vahtonen
Työelämäkoordinaattori
timo.vahtonen@ely-keskus.fi
0295 020 035 (myös tekstiviestit)
Työelämä- ja yrittäjyyspalvelut  -yksikkö