Kuva: Sitra

Onko koronapandemia musta joutsen? Musta joutsen viittaa vanhaan, mahdotonta tarkoittavaan sanontaan: kaikkien joutsenten uskottiin olevan valkoisia, kunnes Australiasta löytyi musta joutsenlaji. Mustalla joutsenella kuvataan siis odottamatonta tai erittäin epätodennäköistä tapahtumaa.

Sitrasta johtava asiantuntija Mikko Dufva ja johtaja Katri Vataja kirjoittavat kommenttipuheenvuorossaan:

”Kun tulevaisuutta katsotaan kapeasti, varovaisesti tai lyhytjänteisesti, voivat pandemioiden taikka pakolaiskriisien kaltaiset ilmiöt jäädä huomioimatta. Yhteiskuntaa ravistelevat kriisit tulevat harvoin kuitenkaan täysin yllätyksenä, vaikka niiden aikaa, paikkaa taikka laajuutta ei pystytä tarkasti ennustamaan. Koronapandemian yhteydessä on väitelty siitä, oliko kyseessä musta joutsen vai ei.  John Sweeney kirjoittaa osuvasti, että kyseessä sekä on, että ei ole musta joutsen, sillä yllätyksellisyys ei ole jakautunut tasaisesti. Jotkut ovat pohtineet pandemioiden vaikutuksia pitkään, kun taas osa ei ole voinut kuvitellakaan, että jotain nykyisen tilanteen kaltaista tapahtuisi.”

Pystyttiinkö pandemia huomioimaan etukäteen, mutta sille ja sen vaikutuksille annettiin liian pieni painoarvo?

Mitä vaikutuksia koronapandemialla on työelämään? Ovatko vaikutukset väliaikaisia vai pysyviä?

Digitalisaation, tekoälyn ja robotiikan vaikutuksia työn tekemiseen kuvataan poikkeuksetta suuriksi. Näitä vaikutuksia myös koronapandemia tehosti – Suomessa tehty digiloikka oli iso.

Nyt koronapandemian aikana on paljon puhuttu etätyöstä ja maallemuutosta. Molemmat ovat lisääntyneet pandemia-aikana, mutta maallemuutto ei kuitenkaan tilastojen mukaan niin suuresti kuin odotettiin. Miten trendi jatkuu koronan jälkeen vai jatkuuko?

Matkailuala ja tapahtumatuotanto ovat kärsineet suuria menetyksiä. Miten alat palautuvat pandemian jälkeen? Entä miten käy jälkisyklisille aloille, joihin pandemia vaikuttaa viipeellä?

Sitran kommenttipuheenvuoron mukaan: ”Koronakriisi on nostanut esiin hyvin konkreettisella tavalla resilienssin ja uudistumiskyvyn merkityksen ja arvon niin yhteiskuntajärjestelmän, yhteiskunnan rakenteiden kuin yksilöiden tasolla. Ennakointijärjestelmän osalta se on tehnyt näkyväksi, että yllätysten suhteen kyse ei ole niinkään ennakointi- ja asiantuntijatiedon saatavuudesta, vaan siitä, miten tulevaisuutta koskevaa tietoa hyödynnetään tämän päivän päätöksenteossa ja toiminnassa.”

Ennakoinnissa voidaan kyllä hyödyntää systemaattisesti työkaluja ja menetelmiä, mutta ennakointi on ennen kaikkea ajattelutapa, kyky pohtia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. ”Ennakoinnissa matka on tärkeämpi kuin päämäärä.”

Olli Vuorinen
kehitysjohtaja
Raision seudun koulutuskuntayhtymä