Ennakoiden eteenpäin – kohti tulevaisuuden tarpeita

Ennakoiden eteenpäin – kohti tulevaisuuden tarpeita

Tulevaisuuden ennakointi ei ole helppoa. Joskus on vain pakko reagoida, eikä ainoastaan suunnitella ja ennakoida tulevaa. Mutta strategisesti on toki järkevää pyrkiä ottamaan tulevaisuudesta kiinni parhaalla mahdollisella tavalla. Jokaisen vauhdissa mukana pysyvän kannattaa ottaa ennakointi ja tulevaisuuteen varautuminen vakavasti. Se on yksi yksilöllisen ja yhteisöllisen menestymisen kulmakivistä. Tunnetusti osaaminen on voimavara, joka pitää pyörät pyörimässä. Sekin on jo tunnettua, että osaamisen kehittäminen ja muutoksiin vastaaminen varmistavat tulevaisuuden onnistumiset. Tässä kohtaa työelämä ja koulutus kohtaavat toisensa.

Opetushallituksen raportti (Koulutuksen ja työvoiman kysyntä 2035, OPH 2020:6) avasi tulevaisuuden työvoiman tarpeita ja totesi, että vuoteen 2035 mennessä avautuvia työpaikkoja varten tarvitaan iso määrä suoritettuja tutkintoja. Tämä tulevaisuuden koulutustarve jakautuu raportin mukaan eri koulutusasteiden välillä niin, että eniten tarvitaan ammatillisen tutkinnon suorittaneita (yhteensä 36 700), sen jälkeen seuraavaksi eniten tarvitaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia (21 800) ja näiden päälle vielä yliopistotutkinnonkin selvittäneitä (16 400).

Sanomattakin lienee selvää, että ilman rakennusalan osaajia, sähköasentajia, lähihoitajia, yrittäjiä ja monia muita ammatillisten tutkintojen osaajia eivät yhteiskuntamme pyörät pyöri eteenpäin. Ammatillisten tutkintojen opiskelijoita on vuosittain valtava määrä. Yli 320 000 suomalaista osallistuu vuosittain erilaisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen. Ammatilliseen koulutukseen osallistuu myös hyvin eri-ikäisiä suomalaisia. Tilastot kertovat, että heistä peräti yli 60 % on jo yli 20-vuotiaita. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisten tutkintojen opiskelijoista puhuttaessa ei siis todellakaan tarkoiteta vain nuoria peruskoulun päättäneitä.

Tutkintokoulutukset ammatillisissa oppilaitoksissa jakautuvat kolmen suosituimman alan kesken aika tasan, tekniikan alan tutkintojen opiskelijat 27 %, palvelualojen tutkintojen opiskelijat 21 % ja terveys- ja hyvinvointialan tutkintojen opiskelijat 19 %. Ennakoinnin näkökulmasta kysymys kuuluukin, osuvatko nämä resurssit oikeaan? Juuri tätä varten Turun AKK on mukana Varsinais-Suomen ennakointiakatemiassa. Tällä yhteisellä ennakoinnilla voidaan tunnistaa, mitä osaamista tulevaisuuden työelämä tarvitsee. Tällä on merkitystä myös siihen, mitä koulutetaan ja kuinka paljon. Tässä palapelissä onnistuminen parantaa työelämän ja työntekijöiden kohtaantoa, sekä helpottaa osaavan työvoiman saantia ja onnistuneita rekrytointeja. Koulutusalojen yhteistyö ja tärkeimpien yhteistyökumppaneiden mukanaolo parantavat osumistarkkuutta.

Yhteistyössä ja poikkihallinnollisesti kauas näkee paremmin. Tulevaisuuden kannalta aina parempi, mitä ripeämmin pystytään tuleviin haasteisiin vastaamaan tai parhaassa tapauksessa jopa ennakoimaan sitä. Hyvä ennakointi parantaa alueellista työ- ja elinkeinoelämää sekä vahvistaa myös työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksia.Tulevaisuuteen katsominen avaa näkymät digitalisaation hyödyntämiselle, globalisaatiossa ja maahanmuutossa onnistumiselle, työelämälähtöisyyden ja yritysyhteistyön jatkuvalle kehittämiselle sekä vihreälle siirtymälle ja kestävälle kasvulle.

Ennakointiakatemian tavoitteena on tuottaa ennakointitietoa alueellisen päätöksenteon rikastamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tälle on todellakin tilausta ja tarvetta. Näin pyrimme omalta osaltamme turvaamaan alueemme kehitysnäkymät ja rakentamaan yhteistyötä yli oppilaitosrajojen palvellaksemme Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinoelämän tulevia tarpeita.

Osku Laukkanen
Pedagoginen rehtori
Turun AKK

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *