Vapaa-ajan arvostus
Hektisen työelämän ja jatkuvan stressin keskellä työntekijöistä yhä useampi toivoo itselleen enemmän vapaa-aikaa. Oma aika ja sen tuomat edut koetaan arvokkaammaksi ja palkitsevammaksi kuin se, mitä pelkän varallisuuden kasvattamisella voidaan saavuttaa. Vapaa-ajan puolesta puhuvat myös useat tutkimustulokset, joiden mukaan ihmiset, jotka arvostavat aikaa enemmän kuin rahaa, kokevat itsensä yleensä onnellisemmiksi kuin ne, jotka asettavat rahan etusijalle. Vapaa-ajan arvostaminen on myös nähtävissä panostuksina sen sisällön ja laadun kohentamiseen. Ihmiset hyödyntävät erilaisia palveluja, elämyksiä ja harrastuksia, joiden avulla tähdätään tehokkaaseen ajatusten irrottamiseen työstä sekä omasta ajasta nauttimiseen.
Yhä useampi arvostaa myös lisäaikaa oman perheen ja läheisten kanssa. Tavaroiden palvonnasta siirrytään vapaa-ajan arvostamiseen. Aiempaa enemmän ollaankin valmiita panostamaan omaa ja perheen kanssa vietettyä aikaa lisääviin ratkaisuihin, jonka seurauksena palveluiden hyödyntäminen lisääntyy. Myös erilaisiin elämyksistä halutaan nauttia enemmän uusien tavaroiden haalimisen sijaan. Esimerkiksi kulttuuri- ja urheilukokemukset sekä monenlaiset hemmotteluhoidot nostavat suosiotaan.
Vapaa-aika on suomalaisille työtäkin tärkeämpää. Vapaa-aikatutkimus kertoo digitaalisuuden ja verkon tuomista muutoksista mutta myös pysyvistä asioista ihmisten arjessa. Tämä artikkeli aloittaa vapaa-aikatutkimuksen tulosten julkistamisen.
Koska vapaa-aika on perinteisesti ollut käsitteellisesti alisteinen työlle, se on usein tullut tulkituksi vähemmän tärkeäksi elämänalueeksi (Liikkanen 2005, 11).
Kuitenkin vapaa-aika on huomattavan tärkeäksi koettu elämänalue: Tilastokeskuksessa tehtävän vapaa-aikatutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä pitää vapaa-aikaa erittäin tärkeänä elämänalueena. Sen sijaan työtä piti erittäin tärkeänä vain 27 prosenttia.
Vapaa-ajan muutos 2022
Länsimaalaisen keskiluokan vapaa-ajan arvostus sekä halukkuus ja mahdollisuus käyttää rahaa palveluihin ja ylipäätänsä aktiiviseen ja laadukkaaseen vapaa-aikaan on kasvamassa. Osasyynä tähän on yleinen elintason nousu ja osittain yleinen arvomuutos, jossa elämänlaatua ei enää niinkään mitata omistetun tavaran määrällä ja vaihtoarvolla, vaan esimerkiksi käytettävyydellä, teholla, helppoudella, joustavuudella, räätälöitävyydellä, ekologisuudella, elämyksellisyydellä ja omaan profiiliin ja käyttötilanteeseen sopivuudella. Laitehankinnoissa erityisesti nuoret suosivat sellaisia älylaitteita, jotka mahdollistavat nopean ja joustavan sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä pelillisyyden ja elämyksellisyyden.
Vapaa-ajan muutos 2027
Keskipitkällä aikavälillä uusien teknologioiden kuten AR/VR:n, tekoälyn, IoT:n, puheohjauksen, kasvojen tunnistuksen, puheen käännösohjelmien ja avustavien bottien käyttöasteissa saavutetaan taso, jossa nämä alkavat ohjata sosiaalista vuorovaikutusta samalla tavalla kuin kännykät, internet ja alustatalous aiemmin. Kehityksen myötä jakamis-, kierto-, kokemus- ja innovaatiotalous muuttuvat osaksi vallitsevaa toimintakulttuuria ja alkavat ajamaan sosiaalisen kanssakäymisen ja vapaa-ajan viettotapoja yhä nopeampaan muutokseen. Asiakastarpeiden muutosvauhti kiihtyy, palvelusopimusten sitoutumisajat lyhenevät, ja käyttökokemuksen merkitys korostuu entisestään.
Vapaa-ajan muutos 2035
Vapaa-ajanviettotavat ja sosiaalinen kanssakäyminen muuttuvat pidemmällä aikavälillä paljon. Ihminen kantaa mukanaan tai joissain tapauksissa kehoon liitettynä monipuolista teknologiaa, joka avustaa lukuisissa arkipäivän toimissa ja vuorovaikutustilanteissa. Samalla myös rakennettu ympäristö muuttuu oppivaksi ja käyttäjän toimia ennakoivaksi ja avustavaksi. Erilaiset virtuaaliset ja pelilliset elementit yleistyvät niin paljon, että osa ihmisistä ottaa käyttöön teknologiaa, joka mahdollistaa tunnistamattomana pysymisen kaikkialla.
Lähde:
Tilastokeskus: Vapaa-aika muutoksessa