Megatrendit 2017

Sitra on kerännyt parin vuoden välein tulevaisuutemme vaikuttavia megatrendejä. Megatrendi tarkoittaa useista ilmiöistä koostuvaa yleistä kehityssuuntaa, laajaa muutoksen kaarta. Megatrendien nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja kehityssuunnan uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisena.

Vuonna 2017 Sitran megatrendit käsittelivät työtä ja toimeentuloa, demokratiaa ja osallisuutta sekä kasvua ja edistystä.

Työelämän muuttuessa on mahdollista, että työtä on runsaasti ja kaikille riittää palkkatöitä. Toisaalta on mahdollista, että työtä löytyy vain harvoille ja vielä harvempi hyötyy sen tuloksista. Demokratia voi nousta uuteen kukoistukseen avoimena ja vuorovaikutuksellisena kansalaisosallistumisena teknologiaa hyödyntäen. Synkemmässä skenaariossa valta keskittyy yhä harvempien käsiin ja levottomuudet yltyvät. Talouden kehityksen osalta tärkeintä on pohtia: mitä lopulta ensisijaisesti tavoittelemme, talouskasvua vai hyvinvointia?

Megatrendit 2020

Uuden vuosikymmenen kynnyksellä Sitra päivitti megatrendejään. Trendit perustuvat Sitran aiempiin tulevaisuusraportteihin, työpajatyöskentelyyn ja megatrendikyselyyn.

2020-luvulle tultaessa seuraavat kehitykset tulevat muovaamaan lähitulevaisuuttamme.

 

1)  Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire 

Meillä on kasvava kiire ekologiselle jälleenrakennukselle, eli siirtymälle ympäristön tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan. Seuraavat 10 vuotta ovat ratkaisevia sen kannalta, kuinka hyvin onnistumme yhteiskunnan jälleenrakentamisessa kestäväksi ja palautumiskykyiseksi sekä toisaalta sopeutumaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen tuomiin muutoksiin

• Ilmasto lämpenee
• Äärimmäiset sääolosuhteet lisääntyvät
• Luonnon monimuotoisuuden väheneminen
• Resurssien ylikulutus ja vaihteleva saatavuus
• Maaperän köyhtyminen
• Jätteiden määrä kasvaa

2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu

Väestö ikääntyy ja muuttuu taustoiltaan, mahdollisuuksiltaan ja tavoiltaan yhä monimuotoisemmaksi. Samalla nähdään näkemysten kärjistymistä, vahvaa vastakkainasettelua ja kaipuuta
rakentavaan arvokeskusteluun. Teknologian, alueellisen jakautumisen ja muuttuvan työelämän mukanaan tuoman eriarvoistumisen vähentäminen ja ekologinen jälleenrakennus edellyttävät uutta jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uudenlaisia ajattelumalleja.

• Eliniät pitenevät
• Syntyvyys laskee
• Väestö keskittyy
• Kaupungistuminen jatkuu
• Muuttoliikkeet kasvavat
• Heimoutuminen
• Uskontojen ja ideologioiden voimistuminen

3) Verkostomainen valta voimistuu

Verkostomaisen vallan voimistumisen ja ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyyden välinen jännite liittyy tasapainoiluun keskitettyjen päätösten sekä osallisuuden ja demokratian vahvistamisen välillä. Siirrytään moninapaisesta maailmasta monisolmuiseen, eli sellaiseen, jossa mm. taloudellisen, teknologisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen määrä ja verkostojen laajuus määrittävät valta-asemaa. Yhteiskuntajärjestelmät ovat koetuksella sen suhteen, mikä niistä tarjoaa parhaimman tavan vastata ekologiseen kestävyyskriisiin ja monimutkaisen maailman haasteisiin.

• Moninapaisesta monisolmuiseen maailmaan
• Yhdysvaltojen käpertyminen
• Vahvojen johtajien ihannointi
• Uusien liikkeiden nousu
• Hämmennys on valtaa
• Populisimin nousu

4) Teknologia sulautuu kaikkeen 

Kun teknologia sulautuu kaikkeen, jännitteeksi nousee se, milloin teknologia on mahdollisuus ja milloin uhka ekologisessa jälleenrakennuksessa. Tärkeää on teknologian ja datan rooli sekä se, kuka niistä päättää. Teknologia kehittyy edelleen nopeasti sulautuen osaksi yhteiskuntaa ja arkielämää. Dataa kertyy yhä enemmän ja sen arvo ja merkitys kasvavat. Samalla, kun se tarjoaa
uusia ratkaisuja esimerkiksi energiantuotantoon tai resurssien tehokkaampaan käyttöön,
se on myös johtanut energian ja resurssien tarpeen merkittävään kasvuun.

• Teknologia muuttaa toimintatapoja, ymmärrys korostuu
• Digitalisaation seuraava aalto
• Terveysteknologian nousu
• Ohjelmoitavat organismit tuotannossa
• Uusiutuva energia halpenee

5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa 

Talousjärjestelmän suunnan etsimisessä jännite liittyy tavoitteeseen: yhteisymmärrys talousjärjestelmän ongelmista muun muassa vaurauden keskittymisessä ja ympäristövaikutuksissa on kasvanut, mutta samalla nykyisistä ongelmallisista käytännöistä ja rakenteista tuntuu olevanhankala luopua. Pystymmekö uudistamaan taloutta riittävän nopeasti ja siirtyä tavoittelemaan ympäristön parantamista sen sijaan, että ympäristö nähdään reunaehtona? Ryhdymmekö täysin voimin ekologiseen jälleenrakentamiseen vai pidämmekö kiinni vanhasta?

• Vaurauden keskittyminen
• Talouskasvu siirtyy pois länsimaista
• Jatkuva osaamisen kehittäminen korostuu
• Työn muutos
• Kiertotalous entistä tärkeämpää

 

Professori Markku Wilenius: Kondratjevin syklit

Kondratjevin syklejä ovat teollisuusyhteiskunnan alusta olleet (1) höyrykoneen keksiminen, (2) rautatiet ja teräs, (3) sähköistyminen ja kemikaalit, (4) autot ja petrokemikaalit, (5) digitaalinen teknologia ja nyt viimeisenä (6) älykäs teknologia.

Wileniuksen mukaaan olemme nyt kuudennen syklin tai aallon alussa.

Kuudennessa aallossa korostuu Wileniuksen mukaan seuraavat viisi periaatetta:

1. Yhteistyö. Tämä tarkoittaa yksittäisten ihmisten, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja –liikkeiden sekä yritysten välisen vuorovaikutuksen korostumista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi käyttäjien ottamista mukaan yritysten tuotteiden tuotekehitykseen. Usein korostuu epätyypilliset ja yllättävät yhteistyön muodot ja koalitiot. Yksin voi lopulta tehdä todella vähän. Suurimmat saavutukset saadaan aikaiseksi yhdessä muiden kanssa.
2. Avoimuus. Toiminnan läpinäkyvyys korostuu niin viranomaisten, yritysten kuin kansalaisjärjestöjenkin toiminnassa. Mitä tahansa sanot missä tahansa voi päätyä minne tahansa. Autoritääriset tai suljetut tavat toimia epäonnistuvat, koska ihmisiä ei voi enää pitää pimennossa. Viimeisetkin diktatuurit kaatuvat ja sensuuri häviää.
3. Jakaminen. Yhä suurempi osa kaikista toimijoista ymmärtää jakamisen hyödyt erityisesti erilaista tietoa koskien. Kun tietoa jakaa muille, se ei ole itseltä pois. Päinvastoin. Joukkoistamisesta tulevat hyötymään niin yksittäiset ihmiset kuin suuryrityksetkin. Jakaminen ei koske pelkästään tietoa. Myös materiaan perustuva omistaminen muuttaa muotoja. Jatkossa ihmiset eivät välttämättä halua omistaa omaa autoa, porokonetta tai vaatteita vaan erilaiset yhteiskäyttö-, vuokraus- ja lainauspalvelut lisääntyvät.
4. Integriteetti. Viime vuosikymmenten poliittiset ja taloudelliset skandaalit luovat kulttuurin, jossa ihmisiltä odotetaan rehellisyyttä, tinkimättömyyttä ja korkeaa moraalia. Se mikä joskus aiemmin oli hyväksyttävää ei ole enää mahdollista. Asioita ei voi perustella ”kännillä” ja ”läpällä”. Vaalirahoituskohu Suomessa tai Enronin taloussotkut ovat esimerkkejä siitä, että verkon ja sosiaalisen median aikakaudella salailu ja valehtelu on entistä vaikeampaa.
5. Keskinäinen riippuvuus. Ympäristöongelmat eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja. Kuntarajat eivät määritä ihmisten identiteettiä tai palvelutarpeita. Niin kansainväliset, alueelliset kuin paikallisetkin järjestelmät ovat riippuvaisia toisistaan. Ihmiset liikkuvat yhä enemmän rajoista riippumatta. Tämä tekee koko järjestelmästä myös haavoittuvaisen. Riippuvuussuhteiden myötä koko talousjärjestelmä ajautuu kriisiin yhden toimijan toimien seurauksena.

 

Futuristi Elina Hiltusen kymmenen yllätyksellistä asiaa tulevaisuudesta

 

1) Väestönkasvu on ollut hurjaa ja jatkoa on luvassa…

2) Maailman kolmanneksi väkirikkain valtion vuonna 2050 on …

3) Joissain maissa väestön ikääntyminen ei olekaan ongelma.

4)  Muuta kaupunkia, muutat tulevaisuutta!

5) Robotit ja tekoäly eivät viekään työpaikkoja

6) orjuus ei kuulu historiaan

7)  Ihminen on tehokas ympäristönsä tuhoaja

8) Hiekasta tulee pulaa

9) Jääkaappisi kuuntelee sinua

10) Kaiken perusta on kasviplanktoni

 

Osuuspankin arvion mukaan talouden 5 trendiä vuonna 2020 ovat:

Aurinko nousee idästä

Aasian ja Tyynenmeren alueella asuu yli kuusikymmentä prosenttia maailman väestöstä. Vaikka alue tuottaa tällä hetkellä vain noin kolmanneksen koko maailman bruttokansantuotteesta, tulee sieltä reilusti yli puolet koko maailman talouskasvusta. Seuraavien vuosikymmenien aikana maailmantalouden painopiste siirtyy väistämättä Aasiaan.

Alkaneen vuosikymmenen haasteena on, että monessa alueen maassa esimerkiksi työmarkkina- ja innovaatiopolitiikka vaativat vielä paljon kehittämistä. Jos tässä onnistutaan, kasvupotentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.

Ilmastonmuutos muokkaa taloutta

Ilmastonmuutos ja sen torjuminen tulevat jatkossa näkymään entistä laajemmin talouden eri osa-alueilla. Ilmiö koskettaa sekä yksityistä että julkista sektoria.

Julkisella sektorilla ilmastonmuutos ja siihen varautuminen näkyy talouspolitiikassa, julkisen rahoituksen suuntaamisessa ja verotuksessa. Yksityisellä sektorilla ilmastonmuutos ohjaa investointeja, muokkaa kulutuskäyttäytymistä ja näkyy jopa rahoitusmarkkinoilla. Ilmastoinvestointeihin ja -rahastoihin ohjautuu entistä suurempia sijoituksia.

Data luo kasvua ja herättää epäilyksiä

Dataa kerätään koko ajan massiivisia määriä. Sitä on yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden käytössä entistä enemmän, ja myös entistä helpommin saatavilla. Data mahdollistaa entistä laadukkaamman tutkimus- ja analysointityön toimialasta riippumatta. Tämä luo omalta osaltaan huomattavaa kilpailuetua yrityksille, joilla on dataa ja jotka osaavat hyödyntää sitä: datasta tulee merkittävä tuotannontekijä ja arvon lähde.

Datalla on niin paljon sovelluskohteita, että sen hyödyntämisellä on jo kansantaloudellista merkitystä. Esimerkiksi yhdysvaltalainen konsulttiyhtiö McKinsey & Company on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä tekoäly ja koneoppiminen kasvattavat maailman bruttokansantuotetta noin prosentin verran vuodessa.

Integraation aika on päättynyt

Kolmenkymmenen vuoden ajanjakso, joka alkoi Berliinin muurin murtumisesta, näyttää olevan lopullisesti ohitse. Usko vapaaseen markkinatalouteen, demokratiaan ja oikeusvaltioon on ollut koetuksella myös talouden tasolla jo useita vuosia eikä tilanteeseen ole tulossa muutosta lähitulevaisuudessa. Syvenevän integraation ja laajenevan globalisaation ajanjakso näyttääkin olevan toistaiseksi ohi. Tilanne aiheuttanee jonkinlaisen korjausliikkeen talouteen seuraavien vuosien aikana. Korjausliike voi olla negatiivinen, mikäli se lähtee liikkeelle finanssi- tai geopoliittisesta kriisistä. Positiivisen korjausliikkeen taas voi aiheuttaa keskinäisen luottamuksen lisääntyminen kansainvälisissä suhteissa.

Euroopan teollisuuden haasteet jatkuvat

Teollisuusvaltaiset euromaat ovat kärsineet maailmankaupan supistumisesta. BKT:n kasvu on hidastunut erityisesti niissä maissa, joissa teollisuustuotannon osuus bruttokansatuotteesta on vielä korkea.

Teollisuustuotanto kehittyi vuoden2019 aikana heikosti koko euroalueella. Syksyllä teollisuuden tuotanto ja luottamusindikaattorit laskivat edelleen muun muassa Saksassa ja Ruotsissa, jotka ovat myös Suomen tärkeitä kauppakumppaneita. Yhdysvalloissa teollisuuden investointien ennakoidaan vähentyvän vuonna 2020. Jos kauppakiistat ja maailmankaupan supistuminen jatkuvat, myös Euroopan teollisuus joutunee sopeuttamaan toimintaansa ja lykkäämään investointejaan. Se ei tiedä hyvää Suomen vientiteollisuudelle, joka valmistaa paljon investointihyödykkeitä.

 

Saksalaisen ThinkTankin megatrendikartta