Kestävä kehitys

Raaka-aineiden ja jätteiden kierrättäminen, kestävän kehityksen periaatteiden huomiointi ja ympäristöajattelu eri muodoissaan jatkavat edelleen vahvistumistaan. Lukuisat kansalaisjärjestöt ja puolueet painostavat maiden hallituksia sitoutumaan ja edistämään kansainvälisiä ilmastosopimuksia, vaarallisten kemikaalien käyttörajoituksia sekä esimerkiksi muovipussien käyttökieltoja. Samalla luonto ja luonnonvarat nähdään myös taloudellisen ja yhteiskunnallisen kasvun ja kehityksen mahdollistajina, mistä johtuen esimerkiksi koskemattoman luonnon määrä maailmassa vähenee vuosittain.

Myös meri-alalla ympäristöön liittyvissä arvioissa tulevaisuuden kehityksen uskotaan tai toivotaan  kulkevan kohti uusiutuvia päästöttömiä energiaratkaisuja. Uusiutuvien energioiden käytön ajatellaan lisääntyvän tulevaisuudessa jatkuvasti. Taustalla vaikuttaa näkemys ilmastonmuutoksen etenemisestä ja sen vakavista ekologista seurauksista. Ympäristökatastrofien ja äärimmäisten sääilmiöiden odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Kansainvälinen poliittinen ohjaus ja sääntely näyttävät ohjaavan tulevaa kehitystä ekotehokkaaseen suuntaan, kuten poliittisten muutosvoimien kohdalla mainittiin.

Ekologisissa muutosvoimissa näkyy pyrkimys resurssitehokkuuteen ja suljettuihin kiertoihin, joissa kaikki sivuvirrat käytetään mahdollisimman tarkasti. Myös fossiilisten polttoaineiden jalostusteknologian kehitys on merkittävä osa ekotehokkuutta. Energian käyttö pitkällä aikajänteellä näyttää siirtyvän ensin kohti biopolttoaineita ja esimerkiksi LNG:tä ja myöhemmin kohti uusiutuvaa aurinkoenergiaa, aalto- ja tuulivoimaa. Tavoitteena on esimerkiksi hybridinen omavarainen alus, joka tuottaa kaiken tarvitsemansa energian itse ja kierrättää sekä käyttää hyödyksi
syntyvät jätteet. Alus saattaa kulkea nykyisiä aluksia hitaammin ja olla kooltaan pienempi.

Lähteet: Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua.