Merelliset arvot ja luonnonvarat

Globaalissa mittakaavassa meriklusterin arvonluonti liittyy useimmiten kuljetuksiin ja logistiikkaan, luonnonvarojen hyödyntämiseen, valvontaan ja viranomaistoimintaan sekä vapaa-aikaan ja turismiin.

Merialueisiin liittyvä taloudellinen toiminta liittyy yleensä merenkulkuun sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Globaalisti merenkulusta valtaosa liittyy nimenomaan rahdin kuljettamiseen, ja eri rahtilajeille on omat alustyyppinsä. Matkustaja-alukset liittyvät joko ihmisten liikkumistarpeisiin yleensä lyhyehköillä etäisyyksillä taikka risteilyihin viihdemuotona. Luonnonvarojen hyödyntämisessä tähän mennessä keskeisessä roolissa on ollut merellä sijaitsevien öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntäminen esimerkiksi öljynporauslauttojen avulla. Kiinnostuksen kasvaessa uusiutuvia energiamuotoja kohtaan myös merellä tapahtuvaa energiatuotantoa kehitetään ja tästä olemassa olevia esimerkkejä ovat merituulivoima sekä aaltovoima. Merialueisiin liittyy myös paljon strategisia intressejä ja valtioilla tai muilla julkisilla tahoilla on myös erilaista toimintaa merillä, kuten valvonta, tutkimus tai sotilaallinen toiminta

Luonnon monimuotoisuus heikkenee maailmanlaajuisesti huomattavaa vauhtia. Tämä johtuu täysin ihmisten toiminnasta, etenkin maataloudesta, saasteista ja ilmastonmuutoksesta. Tulevina vuosikymmeninä monimuotoisuuden väheneminen saattaa saavuttaa pisteen, jonka jälkeen se alkaa uhata tiettyjen ruoantuotantoon liittyvien alojen toimintaa tai jopa globaalia ruokaturvaa. Merien luonnonvarat nähdään yhtäältä maailman väestön pelastajana ja vesiviljelyn mahdollisuudet suurina. Toisaalta luonnonvarat nähdään rajallisina ja esimerkiksi merenpohjan mineraalien louhinta ekologisesti hyvin riskialttiina toimintana. Meret ovat tulevaisuudessa keskeinen resurssi ja kasvupohja, joita uhkaavat saastuminen ja biodiversiteetin väheneminen. Merien puhtaus ja ekologinen tasapaino ovat tulevaisuudessa ehkä yksi tärkeimmistä pitkän aikavälin muutostekijöistä.

Ympäristöarvot ovatkin keskeisiä tulevaisuutta määrittäviä tekijöitä. Nousevia länsimaisia arvoja ovat ympäristöarvojen lisäksi kulutukseen liittyvät arvostukset, kuten eettisyys, aitous, paikallisuus, pienimuotoisuus ja sosiaalinen vastuu lähiympäristöstä. Aineettomat arvot, kuten virkistys ja mielihyvä, liitetään usein matkailuun, mutta niillä on merkitystä myös työelämässä ja elämäntavassa yleisesti.

Yritysten ja muiden organisaatioiden kannalta aineettomat arvot, kuten brändit sekä sosiaalinen ja ympäristövastuu, näyttävät vahvistuvan tulevaisuudessa. Joidenkin näkemysten mukaan tulevaisuuden menestyville yrityksille ei riitä yhteiskuntavastuuvelvoitteista huolehtiminen, vaan yrityksellä pitää olla myös eettisesti kestävä ja laajemmin rakentava toiminta-ajatus. Inhimillisyyden arvostus tulee esiin tulevaisuuden työtä koskevissa näkemyksissä. Ihmisen työ nähdään myös tulevaisuudessa arvokkaana ja tuottavana, vaikka automaatio ja keinoäly korvaisivatkin suuren osan ihmisen panoksesta.

Lähteet:

Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua