Etätyö

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ”Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella – esimerkiksi kotona, kesämökillä tai junassa matkustaessa – niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa. Etätyöhön liittyy yleensä tietotekniikan käyttö. Etätyö on työtä, jota voisi työn luonteen puolesta tehdä myös työpaikalla. Esimerkiksi puhelinasentajan työtä tai lähetintyötä ei lueta etätyöksi. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Etätyöksi lasketaan myös osittainen etätyö.”

Etätyön tekeminen on ponnahtaunut kasvuun viimevuosina kertoo TEMin työolobarometri:  Vuonna 2018 viidennes palkansaajista teki etätyötä vähintään kerran kuussa, kuusi vuotta sitten osuus oli vain 12 prosenttia.  Sosioekonomisen aseman tuomat erot ovat etätyössä suuret, kuten myös sektoreiden väliset erot: etätyötä tekevät etenkin ylemmät toimihenkilöt sekä valtiolla ja yksityisissä palveluissa työskentelevät palkansaajat.

Eurofoundin (2020) kyselyiden mukaan vaihtaneet korona-tilanteen vuoksi etätöihin suuremmissa määrin kuin missään muualla Euroopassa. Kun Suomessa jopa 60% ihmisistä on siirtynyt tekemään työtä etänä, niin  keskimäärin EU-maiden työllisistä 37 prosenttia on aloittanut etätyöt koronavirustilanteen myötä.

Kyselyiden ja asiantuntijahavaintojen mukaan monet haluavat jatkaa etätöissä myös koronatilanteen jälkeen. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan noin puolet maan yli miljoonasta etätyöläisestä haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä pitkälti etänä myös jatkossa.

Etätöiden tekeminen taas osaltaan ehkä pienentää toimistotilakysyntää. Yritykset tilaratkaisuja tehdessään miettivät entistä tarkemmin, kuinka paljon tiloja tarvitaan ja kuinka monta ihmistä henkilökunnasta on paikalla yhtä aikaa. Sitä kautta toimistotilojen tarve voi myös neliömääräisesti olla laskusuunnassa,

Työterveyslaitoksen ja Suomen ympäristö keskuksen mukaan etätyöllä on etuja sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta:

Etätyön hyödyt työntekijän kannalta

+ Työajan joustavuus ja rytmittäminen omien tarpeiden mukaan
+ Lisääntynyt työrauha ja keskittyminen
+ Työtyytyväisyyden ja työtehon paraneminen
+ Ajan ja rahan säästöt työmatkoissa
+ Työn ja perhe-elämän joustavampi yhteen sovittaminen
+ Mahdollisuus valita asuinpaikka muilla perusteilla kuin työn sijaintipaikan perusteella
+ Työnteolle tarkoituksenmukaisen paikan valinta
+ Vajaakuntoisten mahdollisuudet osallistua työelämään
+ Mahdollistaa työskentelyn poikkeustilanteissa (liikenne-este, huono keli)

Etätyön edut työnantajalle

+ Työtehon ja työn tuottavuuden paraneminen
+ Työuran piteneminen paremman jaksamisen myötä
+ Työnantajan toimitilojen kustannusten säästöjä
+ Lisää työpaikan houkuttelevuutta ja on rekrytointivaltti
+ Vähentää työmatkaliikennettä
+ Parantaa työnantajien ympäristövastuullisuutta
+ Edistää ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumista

Etätyön riskejä ja huonoja puolia

– Työajan venyminen, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen
– Vaikeudet irrottautua työstä ja liiallinen kuormittuminen
– Kotona työskentely vaatii sopeutumista perheeltä
– Sopimattomat tilat ja kustannukset kotona työskentelylle
– Yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset työyhteisöstä
– Huoli urakehityksestä ja asemasta organisaatiossa
– Etäjohtamisen haasteet

Etäylläpito

Etätyö saattaa jatkossa lisääntyä myös muilla kuin asiantuntijoilla, sillä ihmistä tarvitaan yhä harvemmin paikalle korjaamaan laiterikkoja ja vaurioita. Yhdistettynä esineiden internetiin etädiagnosoitu laite voidaan usein myös huoltaa tai vähintään sen vikatila tarkentaa etätyönä.

Hyvinkin erityyppisten kohteiden etädiagnosointiin, -korjaukseen ja -ylläpitoon soveltuvat välineistöt kehittyvät kiihtyvällä vauhdilla. Laitteiden etädiagnosoinnin pohjana toimii laitteiden toiminnasta kerättävä tieto ja tiedon analyysi tekoälyyn perustuvien ohjelmistojen pohjalta. Kun vika on havaittu, voidaan ohjelmistopohjaiset viat korjata etänä.

Tulevaisuudessa etäkorjauksessa kiinnostavaksi sovellusalueeksi on nousemassa laajennetun todellisuuden (augmented reality) ja robotiikan yhdistäminen.

Lähteet:

Työolobarometri 2018. Ennakkotiedot. 

Faktaa etätyöstä: Kansallinen etätyöpäivä. 

Tilastokeskus.

Futures Platform

Eurofound 2020: Living, working and COVID-19. 

Kuva: Turun AMK kuvapankki