Itseohjautuvuus
Itseohjautuvuudella tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Se vaatii työelämässä työntekijöiltä osaamista, kyvykkyyttä, motivaatiota ja päämäärää eli kykyä johtaa itse itseään. Itseohjautuvuudelle läheinen käsite on proaktiivisuus. Proaktiivisuudessa on kyse, siitä miten ihminen osaa ja pystyy aktiivisesti hyödyntämään erilaisia ympäristöjen ja olosuhteiden tarjoamia mahdollisuuksia työurallaan sen sijaan, että ihminen ottaisi passiivisesti vastaan sen mitä tilanteet tuovat mukanaan. Proaktiivisuus määritellään esimerkiksi sitä kautta miten taitavia ihmiset ovat näkemään mahdollisuuksia, etsimään parempia toimintavaihtoehtoja, kuinka he uskovat omiin ideoihinsa ja mahdollisuuksiinsa, miten he uskovat ideoihinsa tai millaisina he näkevät onnistumisensa mahdollisuudet.
Työnantajien ajatellaan nykyisin olevan kiinnostuneita työntekijöistä, joilla on oikea asenne ja oikeanlaiset taipumukset työtä kohtaan. He etsivät työntekijöitä, jotka ovat motivoituneita ja halukkaita ottamaan vastuuta ja oppimaan uusia asioita. Työnantajien silmissä korkeakoulututkinto saattaa edustaa tämän kaltaisia valmiuksia. Tosin osa työnantajista ei välttämättä usko korkeakoulututkinnon välittämään signaaliin osaamisesta.
Niin sanotuilla proaktiivisilla ja itseohjautuvilla työpaikoilla työntekijällä on runsaasti vastuuta ja vapautta työnsä suhteen, mutta samalla heiltä edellytetään jatkuvaa oppimista sekä yrittäjämäistä ja työhön vahvasti sitoutunutta asennetta. Vastapainoksi kyseiset organisaatiot ja työpaikat tarjoavat enenevästi mahdollisuuksia, palkkaa ja rakennusaineita uralle. Samalla vastuu ja valinnat jäävät entistä autonomisempien ja vapaampien työntekijöiden harteille. Ääritapauksessa työntekijät ovat työpaikalla jatkuvassa kilpailutilanteessa, jossa on pyrittävä selviytymään kunnialla sekä omista että osaston, tiimin ja koko työpaikan tavoitteista. Tämä edellyttää työntekijältä mm. jatkuvaa oppimista, kykyä kasvattaa osaamista, yhteistyökykyä sekä oikeita ja oikein ajoitettuja päätöksiä.
Vastavalmistuneille itseohjautuvat verkostomaiset uuden oppimiseen nojaavat organisaatio- ja työnteon muodot voivat näyttäytyä mahdollisuuksina, mutta toisaalta myös erittäin vaativina ja haasteellisina työpaikkoina. Verkostomaiset organisaatiot tarjoavat mahdollisuuden edetä työpaikalla nopeasti, koska palkkaus ja asemat eivät ole vastaavasti sidottuna suoraviivaisesti ikään, kokemuksiin ja oikeuksiin työyhteisössä, kuten traditionaalisimmilla työpaikoilla, vaan ottavat vahvemmin huomioon henkilökohtaisen osaamisen ja suoriutumisen. Toisaalta uuden työntekijän pitää usein ehkä nopeastikin löytää ja vakiinnuttaa omapaikkansa sekä voittaa luottamus, niin asiakkaiden, työkavereiden kuin koko työpaikan edessä. Vastavalmistuneen pitää osoittaa alusta asti valmiutta yhteistyöhön, projektin hallintaan ja vastuunkantamiseen. Työ edellyttää usein myös joustavuutta esimerkiksi ajankäytössä ja toimintatavoissa.