Varsinais-Suomi tarvitsee 6 500 uutta osaajaa vuosittain 2030 asti
Mitkä alat nousevat – entä laskevat?
Määrällinen ennakointiselvitys Varsinais-Suomen osaajatarpeesta 2020–2030 on valmistunut. Selvityksessä arvioidaan maakunnan kärkialojen työvoiman tarvetta vuoteen 2030 mennessä. Kun huomioidaan työllisten määrän ennakoitu kasvu sekä eläkepoistumat, uusia osaajia tarvittaisiin vuodessa 6 500 henkilön verran. Eniten osaajia kaipaavat teollisuus, palvelut ja sote – ja ylivoimaisesti eniten rakennus- ja kiinteistöala.
Kärkialojen yhteistilaston löydät tästä: Työvoiman tarve EA-kärkialat
Alakohtaiset/ klusterien tilastot löytyvät täältä: Osaajatarvetilastot
Perjantaina 28.10 pidetyn infotilaisuuden tallenteen löydät täältä: Tallenne 28.10.2022
Tekijä ja lähteet: Määrällisen ennakointiselvityksen on toteuttanut ELY-keskuksessa työmarkkina-analyytikkona pitkään toiminut Juha Pusila. Hänen päälähteinään ovat olleet OPH:n, PTT:n ja TEM:n raportit työvoiman ja osaajien tarpeesta 2020- ja 2030-luvuilla. Tilastollisena tietolähteenä on käytetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa ja siitä erityisesti vuoden 2019 ikärakennetilastoja ammatin, toimialan ja koulutusasteen mukaan.
Koulutus- ja kehittämistoimijoille poistuman volyymi on keskeistä tietoa
Kenelle: Selvitys antaa keskeistä tietoa alueen oppilaitoksille ja koulutussuunnittelijoille yhdistettäväksi tähän hetkeen ja myös pidempiin linjanvetoihin. Selvitystä tarvitaan myös alueellisessa ennakointityössä ja Ennakointiakatemian työryhmissä, mm. osaamisen profiloinnin tukena. Edunvalvonnan näkökulmasta selvitys tuo tietoa Varsinais-Suomen painopistealojen kehityssuunnista alueella ja valtakunnallisesti.
Sisällöt: Ennakointiselvitys sisältää tilastoja ja niitä tarkentavia tekstejä. Keskiössä on tilanne Varsinais-Suomessa, mutta esillä on myös vertailua koko maan tilanteeseen.
Taustatiedoissa esitetään työllisten ja työttömien määrän vaihtelut 2000-luvun alusta vuoteen 2022 sekä valtakunnallisesti että Varsinais-Suomessa. (Tällä hetkellä alueemme on kaikkien aikojen ennätyslukemissa työllisten määrässä!)
Varsinais-Suomen työllisyystilastoissa esitetään toimialakohtainen sekä Ennakointiakatemia-alojen työpaikkojen määrä, työvoiman määrän muutos sekä avoimien ja avautuvien työpaikkojen määrä 2020–2030. Samoin esitetään työvoiman poistuma eläkkeelle tai sairauseläkkeelle. Poistumia voi tarkastella sekä prosenttiosuuksina että henkilöiden määrinä. Taustatiedoissa on työttömien määrän lisäksi koottu tilastotietoa myös työttömyyden rakenteesta.
Kärkialojen eli EA-klusterien tilastoissa on esillä mm. ammattikohtaista tietoa poistumasta ja osaajatarpeesta. Ammattiryhmiä on tarkasteltu ammattiluokituksen 3-numeron tarkkuudella ja ammatteja edellistä yksityiskohtaisemmilla tiedoilla eli 4-numeroisesti. Taulukoista voi siis tarkastella itselle relevantteja ryhmiä ja nimikkeitä. Tarkemmassa analyysissä näiden poistumatilastojen rinnalla kannattaa käyttää ammattiluokitusta, josta ilmenee mitä ammatteja kuhunkin ammattikoodiin/-nimikkeeseen sisältyy.
Käyttäjälle: Tilastot vaativat lähdekritiikkiä, ja on hyvä muistaa, että tilastoluvut ovat suuntaa antavia. Yleisenä ohjeena voi pitää sitä, että kun katsotaan määriä, satojen määrät ovat merkittäviä.
Klusterijako perustuu Ennakointiakatemian ryhmittelyyn. Merkittävä osa toimialoista ei sisälly näihin klustereihin. Klusterit on muodostettu myös ammattitiedon perusteella ja poistuma-arviot onkin tehty ammatin mukaan. Näin poistumia voi tarkastella ammateittain tai ammattiryhmittäin.
Vuoden 2015 pohjakosketus vaikuttaa nykyhetkeen
Tilastot kertovat omat faktansa ja trendit piirtävät käyriä, mutta kaikki keskeiset kehityskulut eivät näy tilastoista. Haastattelussa Juha Pusila avaa taustoja tarkemmin ja pohtii, miten tähän tilanteeseen on tultu. Kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen kehitys näyttää trendien valossa menevän valtakunnan kehityksen mukaisesti 2020-luvulla. Rakennus- ja sote-klusterit kasvavat ja siellä ovat myös suurimmat poistumat. Mutta, mitä erityispiirteitä Varsinais-Suomesta löytyy?
– Vuodesta 2008 alkaen ja erityisesti vuonna 2011 työpaikat vähenivät Varsinais-Suomessa kovempaan tahtiin kuin muualla maassa. Suhdannekäänne tapahtui vuoden 2015 paikkeilla, ja niin tälläkin alueella tuona vuona nähtiin työllisyyden pohjanoteeraus. Nousuun lähdettiin muita huonommasta tilanteesta. Työllisten määrä lähti kuitenkin tuolloin jatkuvaan kasvuun, eikä koronashokkikaan tehnyt isoa notkahdusta tähän nousuun.
– Vuosina 2015–2019 kasvu mahdollistui siksi, että työntekijät olivat pysyneet alueella, ja heidät saatiin nopeasti töihin kiinni.
Nousu oli nopeaa varsinkin meri- ja teknologiateollisuudessa mutta heijastui myös palvelualoille, kuten matkailuun. Myös lääketeollisuuden tuotanto kasvoi huomattavasti, ja niin kasvoi työllisyyskin. Noina vuosina Valmet Automotive ja Meyer kasvattivat voimakkaasti tuotantoaan, ja toimivat vetureina. Varsinais-Suomi lunasti paikkansa kasvukolmiossa Helsinki-Turku-Tampere, ja tässä kolmiossa syntyy pääosa maamme työpaikoista jatkossakin, taustoittaa Pusila.
Teknologia- ja meriteollisuus on pidettävä alueella
Kun eletään vuotta 2022, kasvuvauhti on pudonnut maltilliseksi. Varsinais-Suomen työllisyysaste 75 % on maamme toiseksi paras Uudenmaan jälkeen.
Eteenpäin katsoessa työllisten määrä kasvaa maakunnassa vuosikymmenen aikana 5 %, eli 207 000:sta 218 000:een, runsaan 1 000 hengen vuosivauhtia. Samaan aikaan eläkepoistumat ovat isoja ja näin vuosittainen uuden työvoiman tarve on 6 500 osaajan tasolla.
– Varsinais-Suomessa osaajien määrä tulee kasvun rajoitteeksi. Korkea työllisyysaste tarkoittaa sitä, että potentiaalista työvoimaa alkaa olla täällä niukemmin kuin monella verrokkialueella, tarkastelee Pusila
– Kasvua tällä alueella on erityisesti teollisuudessa ja palveluissa. Teknologiateollisuus ja meriteollisuus ja niiden oheiselinkeinot, kuten akkutuotanto ja erilaiset tekniikan alan asiantuntijatehtävät, sekä kemianteollisuus tulevat ylläpitämään kasvun linjaa. Maailmantilanteen rauhoittuminen todennäköisesti tuo risteilijätilaukset takaisin. Olisikin keskeistä turvata näiden alojen pysyminen tällä alueella ja tukea niiden erikoistumista. Diplomi-insinöörikoulutuksen voima alkaa näkyä jo vuoden 2025 paikkeilla, kun opiskelijoiden lisäksi myös valmistuneet saadaan työvoimaksi.
– Kasvu keskittyy muutamille vahvoille aloille, ja määrällisesti eniten ja merkittävimmin kasvaa rakennus- ja kiinteistöklusteri. Lääkekehityksellä ja -teollisuudella on myös merkittävä kasvupotentiaali alueella/Turun seudulla. Alan pitkäaikaista kehitystä ja sen vahvistumista tukee 2022 perustettu, Turkuun sijoittuva Kansallinen lääkekehityskeskus. Kasvualoihin kuuluvat myös sote- ja palvelualat. Palvelualoilla erityisesti yritys-/asiantuntijapalveluissa (b-to-b) työpaikkojen ja henkilöpalvelujen määrä vahvistuu. Positiivista virettä on myös luovilla aloilla.
– Vähenemässä ovat julkisen hallinnon, kaupan alan ja koulutusalan työpaikat. Kauppa on suurin menettäjä, ja sen osalta pudotus on jopa –15 %:n luokkaa, ja puhutaan jopa 4 000–5 000 työpaikan vähenemästä. Myös maa- ja metsätalouden ja jopa elintarviketeollisuuden työpaikat ovat vähenemässä.
Lääkkeeksi mm. etätöitä ja jatkuvaa oppimista
Vuosittainen 6 500 uuden osaajan vaatimus on iso kasvun rajoitin, mutta ei tule maakuntaan yllätyksenä. Osa kasvualoista on jo pitkään kamppaillut työvoiman saatavuuden kanssa, ja etsinyt ja löytänytkin vaihtoehtoja.
– On hyvä muistaa, että Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä 20 000 työtöntä työnhakijaa. Joukossa on hyvin erilaisia osaajia sekä myös ammatinvaihtajia, joille tarvitaan jatkuvan oppimisen toimia, kuten aikuiskoulutusta. Etätyömahdollisuudet ovat helpottaneet työllistymistä, ja nyt näyttää, että tiukka työpaikan ja asumisen eriytyminen on höllentymässä. Edelleenkin etätyön mahdollistaminen saattaa tuoda helpotusta osaajapulaan. Lisäksi etäkoulutukset saattavat avata uudenlaista koulutusmarkkinaa, arvioi Pusila.
– Maakuntaamme auttaa maansisäinen muuttoliike, olemme tässä voittaja-alue. Myös työikäisen väestön määrä kasvaa, joskin kasvu keskittyy Turkuun ja ympäristökuntiin. Maassamuuton hyötyihin meidän pitäisi pystyä tarkemmin tarttumaan. Samoin ulkomaisten opiskelijoiden pitämiseksi Varsinais-Suomessa tarvitaan vielä nykyistä enemmän ponnistuksia. On resurssien haaskausta kotiuttaa opiskelijat Suomeen, mutta päästää sitten valmiit osaajat menemään.