Kansallinen ennakointi 2020 -hanke järjesti laajasti eri alojen edustajille kansallisen ennakointitoiminnan kokonaistilaa käsittelevän työpajan Helsingissä. Tilaisuus on osa hankkeen työprosessia, jonka tavoitteena on on tukea kansallisen ennakointityön kehitystä niin, että suomalaisessa päätöksenteossa on käytettävissä paras mahdollinen tietopohja ja näkemys tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista. Hanke koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osahankkeessa analysoidaan kansallisen ja alueellisen ennakoinnin nykytilannetta ja muodostetaan kokonaiskuva kansallisen ennakoinnin ekosysteemistä. Toisessa osahankkeessa syvennetään kokonaiskuvaa keräämällä tietoa ekosysteemitoimijoiden ennakointikyvykkyydestä. Kolmannen osahankkeessa luodaan visio kansallisen ennakoinnin tulevaisuudesta ja laaditaan ehdotukset ennakointityön kehittämiseksi.
Hankkeen järjestämässä työpajassa 11.11.2019 pohdittiin näitä kysymyksiä kansallisen kokonaisjärjestelmän näkökulmasta. Suomi on monella mittarilla alan suurvalta mutta järjestelmän hajanaisuus, puutteelliset yhteydet päätöksentekoon sekä aikamme isot muutostekijät haastavat ennakointijärjestelmää. Itse asiassa on oikeastaan epäselvää voidaanko ylipäänsä puhua kansallisesta ennakointijärjestelmästä, koska toimintaa tapahtuu kovin monella tasolla ja tavoilla? Ennakointi2020 -hankkeen tavoitteena merkittävistä haasteista huolimatta on tarjota ratkaisuehdotuksia näihin pulmakysymyksiin. Työpajan keskeinen kysymyksenasettelu on kiteytetty oheisen kuvan nelikenttään.
Eli millaista mallia tulisi siis tavoitella esimerkiksi suhteessa sellaisiin tekijöihin kuin hierakkisuus, pluralismi ja vaikkapa konsensushakuisuus? Työpajassa vaikutti vallitsevan yhteinen näkemys siitä, että päätöksenteon tulisi aina perustua faktapohjaiseen ennakointitietoon niin määrälliseen kuin laadulliseen. Kansallisen ennakointijärjestelmän keskiössä tulisi myös olla tietovirtojen kokoaminen eri toimijoita palvelemaan. Järjestelmän tulisi niin ikään kyetä kokoamaan toimijoita yhteen tavalla joka mahdollistaisi yhteisen tulevaisuuskuvan ja vaihtoehtojen muodostamisen kuitenkin siten, että tulokset olisivat sovellettavissa hyvinkin erilaissa yhteyksissä ja erilaisten toimijoiden toimesta. Tehtävä ei ole helppo…! Keskustelua käytiin myös siitä onko toimiva faktapohjainen ennakointityöskentely demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan eräs tukipilareista? Ajalle tyypilliset vaihtoehtoiset totuudet haastavat ennakointityötä ja tekevät tiedolla johtamisen toisinaan ongelmalliseksi ainakin puhuttaessa laajemmin yhteiskunnasta. Saattaakin olla, että kansallisen ennakointijärjestelmän keskeinen tehtävä onkin lopulta varmistaa se, että päätöksenteko ja ainakin julkisen vallan toteuttama suunnittelutyö perustuu huolelliseen todellisuuspohjaiseen tietoon ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien pohjalta tehtyihin päätöksiin.
Hankkeen raportti ja kehittämisehdotukset valmistuvat alkuvuonna 2020 minkä jälkeen asia siirtyy Valtioneuvoston kanslian (VNK) jatkotoimien piiriin.
Lisätietoja: https://www.ennakointi2020.fi/
Kansallinen ennakointiverkosto: https://vnk.fi/ennakointi
Esa Högblom, erikoissuunnittelija