Ennakointiakatemian osaajatarvekatsaus

Ennakointiakatemian osaajatarvekatsaus

Katsaus on laadittu Ennakointiakatemian toimialaryhmien, oppilaitosten ja Varsinais-Suomen TE-toimiston yhteistyönä.

Taustaa

Syksyllä 2021 yleisesti käytetyillä kasvun mittareilla Varsinais-Suomen yritysten kasvuodotukset (liikevaihto, kannattavuus-, investointiaikeet ja henkilöstön määrä) vuodelle 2022 olivat erittäin korkealla. Vuodesta 2019 lähtien laskussa olleet talousodotukset kääntyivät merkittävään nousuun erityisesti vuodesta 2021. Myös seutukunta- ja toimialatasolla liikevaihto-odotukset, kannattavuusodotukset ja henkilöstön määrien kasvuun liittyvät odotukset olivat 2021-2022 vuodenvaihteessa merkittävässä nousussa. Tämä käy ilmi mm. Varsinais-Suomen yrittäjien maakuntaennusteesta vuodelle 2022.

Korona-aikana kasvua ovat haastaneet komponenttipula erityisesti kone- ja teknologia- sekä talonrakennusaloilla. Ukrainan sota vaikuttaa yrityksiin erityisesti energian ja raaka-aineiden hinnan nousun kautta sekä epävarmuuden kasvaessa tilausten menetyksinä.

Osaajatarve

Keskeisin kasvua ja kehitystä hankaloittava päätekijä on kuitenkin edelleen kasvava tarve eri alojen osaajista. Rakenteellisina perusongelmina taustalla ovat poistumakehitys eri aloilla ja nuorisoikäluokkien kehitys, alakohtaisesti vaihtelevat veto- ja pitovoimakysymykset sekä vanhentuneet osaamisprofiilit. Lyhyen aikavälin ratkaisukeinoina toimivat mm. erilaiset täydennys-, muunto- ja täsmäkoulutukset. Pidemmällä aikavälillä tutkintorakenteiden täydennykset ja työperäinen maahanmuutto voivat tuoda helpotusta tilanteeseen. Myös työnantajien uusiin innovatiivisiin rekrytointikeinoihin ja työpaikkojen veto- ja pitovoimaan tulee panostaa entistä enemmän. Ukrainan sodan vaikutukset ovat todennäköisesti johtamassa kasvun hidastumiseen mahdollisesti jopa taantumaan mikä vaikuttaa myös työvoimatarpeiden tarkasteluihin.

Osaajapula tilanne vaihtelee myös koulutustasoittain ja alueittain. Esimerkiksi II asteen koulutuksen suhteen ongelma ei varsinaisesti Varsinais-Suomessa tällä hetkellä ole niinkään koulutuspaikat tai niiden riittämättömyys, vaan eräiden kasvualojen vähäiset hakijamäärät ja siitä aiheutuva kohtaanto-ongelma. Ongelma myös näyttäytyy maakunnan eri osissa eri tavalla. Hyvä esimerkki on talonrakennusala: rakentaminen keskittyy Turkuun ja siellä on osaajapulaa, muualla maakunnassa tilanne on erilainen, kun uudiskohteille ei ole suurta tarvetta ja tarve kohdistuu enemmän saneerauskohteisiin.

Kärkialojen tilanne

Keskeiset eniten osaajapulasta tällä hetkellä kärsivät toimialat maakunnassa ovat:

Kone- ja tuotantotekniikka (ml. meriteollisuus)
Sosiaali- ja terveysala
Matkailua-ala (ravintola ja catering)
Ruokaketju
Talonrakennusala ja kiinteistönhoito
Informaatioteknologia-ala

Kone -ja tuotantotekniikka (ml. meriteollisuus)

Kone -ja tuotantotekniikan aloilla (sisältäen myös meriteollisuuden) pulaa on ammatillisella puolella koneistajista, hitsaus- ja levytyön sekä sähköpuolen ammattilaisista ja toisaalta korkeakoulutuksen puolella laivanrakennus-, kone-automaatio- ja sähköautomaatioinsinööreistä. Osaamisvaatimukset ammatillisen koulutuksen osalta ovat nykyään suurempia kuin esimerkiksi mihin ammatillisella perustutkinnolla pystytään vastaamaan. Edelleen myös alan ammatillinen vetovoima on haasteena sillä hakijamäärät eivät ole kasvaneet merkittävästi. Yleisellä tasolla kaikilla näillä aloilla kyberosaamisen, ympäristöosaamisen (ml. lainsäädäntö, uudet tekniset apuvälineet), automaatio-osaamisen ja monikulttuurillisuuden taitojen tarve kasvaa. Osaamistason noston tarve on todettu myös tieto -ja viestintätekniikan (digitaaliset menetelmät) osalta. Maakunnan korkeakoulujen uudet insinöörikoulutusohjelmat tarjonnevat pidemmällä aikavälillä osittaista helpotusta.

Maakunnallisena erityispiirteenä merialaan liittyen todettakoon vielä, että merivälityksessä on laajasti pulaa mm. miehistön osaajista. Lisäksi pulaa on myös konepäällystöstä. Alan koulutusjärjestelyt eivät tällä hetkellä kannusta ihmisiä alan pariin ja myös merialan pätevyyskirja- ja lisäpätevyyskirjajärjestelyt aiheuttavat haastetta monelle merialan työnhakijalle. Merenkulun alalla on ja tulee olemaan osaajapulaa Suomessa jatkossakin.

SOTE

SOTE-alan tarpeet ovat merkittäviä mutta kyse ei ole kuitenkaan kiinni vain koulutuspaikoista, vaan alan veto- ja pitovoimasta alalla työskentelevien ja sinne hakeutuvien suhteen. Yleisesti sote- ja hyvinvointialalla on pulaa sekä ammatillisista osaajista että ko. erityisalojen asiantuntijoista. Varsinais-Suomessa tarvitaan osaavia ammattilaisia (ko. alan ammatillisen koulutuksen käynyttä henkilöstöä) erityisesti lähihoitajia, osaavia asiantuntijoita (ko. alan korkeakoulutettua henkilöstöä) erityisesti sairaanhoitajia ja sosiaalialan erityisasiantuntijan työtehtävien asiantuntijoita (mm. sosiaalityöntekijöitä). Alan kohtaanto-ongelma tulee kärjistymään lähivuosina, mikä johtuu pienenevien nuorisoikäluokkien ja kasvavan palvelutarpeen dilemmasta. SOTE-alan ICT -osaajien tarve on lisäksi merkittävä (ks.alla).

Matkailuala (ravintola ja catering)

Matkailualalla (ravintola ja catering) pula osaajista on erittäin merkittävä (esimerkiksi kokit ja ravintolatarjoilijat) ja alalle hakeutuvien määrä on romahtanut valtakunnallisesti ja myös Varsinais-Suomessa. Työvoimapula koskee myös ns. kausikohteita, joissa on erityisesti kesäaikana paljon matkailijoita. Koulutuspaikkoja on riittävästi sekä omaehtoisessa koulutuksessa että työvoimakoulutuksessa, mutta hakijoita on vähän. Taustalla on mm. alan heikko imago ja työolojen- ja kulttuurin selvä kehittämistarve. Taustalla ovat myös esim. osaamisvajeet, puutteellinen kielitaito, alalta poistuminen (kilpailukykyisemmät palkat vaikkapa kaupan alalla) sekä motivaatio- ja työkykyongelmat (et. iäkkäämmät työnhakijat). Monesti nämä kytkeytyvät myös pitkittyneeseen työttömyyteen ja syrjäytymiskehitykseenkin. Osasyynä on myös korona, joka on heikentänyt alan vetovoimaisuutta merkittävästi. Ratkaisua tähän on vaikea löytää. Alalla on paljon osa-aikatyötä ja palkkataso on verrattain alhainen.

Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat jatkossa eri tavoin myös matkailualalle.

Rakennusala

Rakennusalalla osaajapulaa on erityisesti kokeneesta työnjohdosta, projektipäälliköistä ja suunnittelijoista mutta myös työntekijätason perusosaajista erityisesti Turun seudulla, jonne Varsinais-Suomen rakentaminen on keskittynyt. Lisäksi alan osaamisvaatimukset ovat nykyään suurempia kuin mihin esimerkiksi pystytään vastaamaan ammatillisella perustutkinnolla. Erityinen maakunnallinen ongelma liittyy rakennusarkkitehtikoulutuksen puutteeseen. Ympäristöministeriön vuonna 2015 julkaisemien uusien ohjeiden (YM4/601/2015) myötä rakennussuunnittelua ei saa jatkossa harjoittaa muut kuin arkkitehti tai rakennusarkkitehti. Tämä on näkynyt haasteena mm. paikallisten rakennusviranomaisten työssä, koska kelpoisuuden täyttäviä ammattilaisia ei ole tarjolla. Jatkossa tilanne tulee heikentymään entisestään myös eläköitymisten myötä. Alueen teollisuus ja elinkeinoelämä tukee voimakkaasti rakennusarkkitehtikoulutuksen käynnistämistä Turun ammattikorkeakoulussa. Toinen selkeä vaje liittyy korkeakoulutasoisen tutkinnon omaaviin LVI-osaajiin. Perustelut pitkälti samoja kuten rakennusarkkitehtikoulutuksessa.

Luovat alat

Yksi selkeimmistä osa-alueista luovilla aloilla, jossa on työvoimavajausta, ovat elokuva- ja av-alan tuotannot ja niissä erilaiset työtehtävät. Turun seutu ja Varsinais-Suomen alue on vireää AV- ja elokuva-alan tuotantojen aluetta, joten tämä koskettaa myös Varsinais-Suomea sekä Suomea laajemminkin.

Logistiikka-ala

Dieselin ennätysmäinen hinnannousu, paineet kaluston uusimiseen, soteuudistuksen tuomat muutokset ja korona-aika kaikkine haasteineen ovat ajaneet kuljetusalan yrittäjät ahtaalle. Erityinen pula tässä tilanteessa on raskaan kaluston asentajista, rekka- ja kuorma-autojen kuljettajista ja varastotyöntekijöistä. Kuljettajien ja varastotyöntekijöiden tarve kasvaa varmuusvarastoinnin lisääntymisen ja yritysten toimitusketjujen epävarmuuksista johtuen. Kun varasto- ja välivarastoja kasvatetaan niin varastoalan työntekijöiden osaamis- ja koulutustarve lisääntyvät.

Alan tulevaisuus edellyttää myös kokonaan uusia ratkaisuja teknologian ja polttoaineiden suhteen ja varsin nopeasti.

ICT-ala

Eräs keskeinen haaste liittyy Sote-alan ICT-osaajatarpeeseen sekä erityisesti kyberturvallisuustarpeisiin. SOTE-uudistus haastaa tietojärjestelmien toimivuutta. Osaajapula on merkittävä ja voi johtaa koko SOTE-alan lamaantumiseen.

Varsinais-Suomessa monet tietointensiiviset alat kärsivät ICT-alan osaajapulasta. Tästä on tulossa merkittävä pullonkaula maakunnan kärkialojen kasvulle (mm. meriteollisuus, lääkekehitys jne). Tulossa oleva merkittävä puolustussektorin resurssoinnin lisäys heijastuu laajasti myös esimerkiksi kyberosaamistarpeiden kasvuna. ICT-alan osaajien tarve on yleisesti merkittävä alustatalouden näkökulmasta.

Voidaan todeta että, Varsinais-Suomessa on merkittävä pula kaikkien alojen IT-osaajista.

Ruokaketju/elintarvikeala

Maa- ja puutarhataloudessa pahin kohtaanto-ongelma liittyy kausityövoiman suureen osuuteen. Aikaisemmin tätä ei pidetty ongelmana, mutta nyt Ukrainan kriisin johdosta nähdään, mitä riskejä siihen liittyy. Suomalaisilla ei ole tällä hetkellä tarvittavaa halua työllistyä näihin työtehtäviin. Kotimaisen työvoiman osuus maa- ja puutarhataloudessa tulisi olla isompi jo huoltovarmuudenkin varmistamisen kannalta.

Elintarvikkeiden ja juomien valmistus toimiala kärsii myös kroonisesta työvoimapulasta. Työntekijöitä ei hakeudu esimerkiksi elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten tuotanto- ja prosessinhoitotehtäviin (leipomot, liha- ja kalajalostussektori. Varsinais-Suomen elintarvikkeita ja juomia valmistavat yritykset nostivat vuonna 2021 keskeisimmäksi kasvun esteeksi nimenomaan osaajien puutteen sekä huolen ruokaketjun imagosta nuorten keskuudessa. Alan koulutuspaikkoihin hakeutuu opiskelijoita ja heitä myös oppilaitoksista valmistuu työelämän käyttöön. He eivät ilmeisesti kuitenkaan työllisty/sijoitu elintarvikealalle (viesti yrityksiltä).

Lääkekehitys- ja tuotanto

Turun seutu on Suomen johtavia lääkekehitys- ja diagnostiikkakeskuksia, jossa lääkekehitys ja siihen tehtävät investoinnit ja rahoituksen hankinta on toiminnan painopisteenä useissa yrityksissä. Alueen isoimmissa lääkealan yrityksissä on myös tehty merkittäviä tuotannollisia investointeja koronasta huolimatta. Esimerkiksi Bayer Oy Turku ilmoitti kesällä rakennuttavansa Turkuun modernia robotiikkaa ja automaatiota hyödyntävän lääketehtaan, jonka kokonaiskustannusarvio on 250 miljoonaa euroa, ja joka valmistuu vuoteen 2025 mennessä. Diagnostiikkaan keskittyneet yritykset olivat koronakriisin selkeitä voittajia niiden pystyttyä vastamaan kasvaneeseen koronaviruksen testaustarpeeseen tehokkaasti. Alueelle on vastikään päätetty myös perustaa kansallinen lääkekehityskeskus. Alan ekosysteemi on hyvin kehittynyt (esim. Health Campus Turku) ja kehitysnäkymät ovat erinomaiset. Ala on myös hyvin verkottunut niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja alan kasvu on vahvaa.

Edellä mainittuun viitaten maakuntaan on tulossa suuria osaajatarpeita erityisesti lääkekehityksen erityistehtävissä. Erityisesti tarvitaan kemian alan ammattilaisia, labrataustaisia henkilöitä sekä tuotannon asiantuntijoita. Kotimaasta ei välttämättä tarvittavia osaajia löydy, ainakaan riittävää määrää, joten tarvittaneen työperäistä maahanmuuttoa tämän haasteen ratkaisemiseksi.

Lähde:

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia