Rakennus- ja kiinteistöalan näkymiä ja ilmiöitä

(Päivitetty 17.3.2023)

Rakennus- ja kiinteistöalan kartalle on koottu laajasti ilmiöitä PESTE-kategorisoinnin (Poliittinen, Ekonominen, Sosiaalinen, Teknologinen, Ekologinen) mukaisesti. PESTE on toiminut karttatyöskentelyssä jäsennyksen välineenä, ja kartalle on tuotu ilmiöitä jokaisesta PESTE-sektorista. Alla on poimintoja kartalle kootuista ilmiöistä. Voit tutustua karttaan tarkemmin klikkaamalla hiirellä ilmiöpallon päällä. Saat esiin ilmiöstä kertovan, taustoittavan tekstin ja erilaisia lähdeaineistoja. Sektorin nimeä klikkaamalla löydät lisätietoa sektorikuvauksesta.

Pandemian jälkeen talouskasvun nopeutuminen näkyi myös rakennusalalla mm. vahvana työllisyytenä mutta myös inflaation seurauksena kohonneina kustannuksina. Ukrainan sota on edelleen heikentänyt kehitystä ja Suomen ajauduttua taantumaan vuoden 2023 alussa myös rakennusalalla on tapahtunut hiljenemistä.  Asuntomarkkinoiden jäätyminen on niinikään heijastunut alalle.  Toisaalta Ukrainan toivottava jälleenrakennus on myös alan toimijoille mahdollisuus myöhemmin.

Kansallisesti uusi rakennus -ja maankäyttölain voimaantulo 1.1.2025 alkaen on luonut uusia haasteita (Huom. lain valmistelua ja sen sisältöä on voimakkaasti kritisoitu). EU:n kestävän rahoituksen taksonomiassa on kyse Euroopan koko rahoitusjärjestelmää mullistavasta muutoksesta, jossa yritysten rahoitus ja ilmastotavoitteiden toimeenpano kytketään yhteen. Tällä on myös merkittävä vaikutus rakennusalalle. Erityinen huomioitava asia on rakennustoiminnan hiilijalanjäljen laskentamallit ja käytännöt.  Alueellisesti merkittävä muutos koulutussektorilla on puolestaan mm. Turun AMK:n uusi rakennusarkkitehtikoulutus 2024 alkaen.

Maailman sähköistyminen sekä uusiutuvien energiantuotanto- ja siirtotapojen murros näkyvät rakennus- ja kiinteistöalan kartassakin (esim. ilmiöpallot Geoterminen energia, Aurinkovoima, Rakennus voimalaitoksena), sekä samalla pyrkimys kehittää hiilineutraalimpia tai hiiltä sitovia materiaaleja (esim. ilmiöpallot Vähähiilinen sementti, Biohiili, Puukerrostalot). Myös materiaalien ja resurssien tehokkaampaa käyttöä edellytetään yhä enemmän, kun samaan aikaan omistaminen on murroksessa (esim. ilmiöpallot Kiertotalous, Jakamistalous, yhteisasuminen, Omistus, Liisattu elintaso).

Toimialalla kuin toimialalla vahvistuvaa digitaalisuuden kehityssuuntaa kuvastavat rakennus- ja kiinteistöalan kartalla näkyvät monet ilmiöpallot (esim. ilmiöpallot Etäylläpito, Älykoti, High-tech ekokylät, Datan kulutus, Digitaalinen kiinteistöliiketoiminta). Vahva suomalainen ohjelmisto- ja pelikehitysosaaminen näkyvät myös toimialalla (esim. ilmiöpallot digikaksoset, Laajennettu todellisuus VR/AR).

Alan koulutuksen kehittämistä ajatellen huomiota tulee kiinnittää kaikkien edellä mainittujen ilmiöiden lisäksi eri sukupolvien arvoihin ja asenteisiin (esim. ilmiöpallot Alfa-sukupolvi, Z-sukupolvi työmarkkinoille) sekä joustaviin tapoihin opiskella ja tehdä työtä, eli olla kiinni yhteiskunnassa ja kehittyä osaajana sekä omana itsenään (esim. ilmiöpallot Elinikäinen oppiminen, Yrittäjyys, Syrjäytyneet nuoret miehet, Osaavan työvoiman saatavuus). Niin ikään kartalla erottuvat eri sektorien, toimialojen ja kulttuurien sekoittuminen tarpeena lisätä laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen hahmottamisen kykyä (esim. ilmiöpallot Yhdistelmäosaamisen tarpeen lisääntyminen, Kansainvälinen kilpailu, monikulttuurisuus). Tällä on heijastevaikutusta myös siihen, että ”tuntemattomista suunnista” saattaa ilmestyä tai kehittyä jotain, mikä tällä hetkellä näyttäytyy vasta epävarmana tai heikkona ilmiöinä, mutta joka silti voi muuttaa koko toimialaa (esim. ilmiöpallo Disruptiiviset kilpailijat).

Pandemialla on ollut oma osuutensa toimialan nykytilanteeseen (esim. ilmiöpallo Korona-ajan ylikuumeneminen), mutta mikä siitä jää pysyväksi, on vielä vaikea sanoa. Ilmiökartalla ei näy tai ei ole esillä kaikkea toimialan merkitystä ajatellen. Muiden alojen karttoja analysoimalla voidaan päästä kiinni vielä siihen, miten mm. sähköautoilun, matkailun ja terveellisyyden arvostuksen muutokset sekä yleisesti kaupungistuminen vaikuttavat rakennuksiin, niiden automaatiojärjestelmiin, liikenneverkkoihin ja yhdyskuntateknisiin järjestelmiin – eli rakennus- ja kiinteistöalaan.