RUOKAKETJU

Kartta päivitetty 12.2.2025

Ruokaketjun kartalle on koottu ilmiöitä PESKTE-kategorisoinnin (Poliittinen, Ekonominen, Sosiaalinen, Kulttuurinen, Teknologinen, Ekologinen) mukaisesti. PESTE on toiminut karttatyöskentelyssä jäsennyksen välineenä, ja kartalle on tuotu ilmiöitä jokaisesta PESKTE-sektorista.

Voit tutustua karttaan tarkemmin klikkaamalla hiirtä ilmiöpallon päällä. Saat esiin ilmiöstä kertovan, taustoittavan tekstin ja erilaisia lähdeaineistoja. Sektorin nimeä klikkaamalla löydät lisätietoa sektorikuvauksesta.

Alle on koottu ruokaryhmän havaintoja ja mietteitä kartalle kootuista ilmiöistä.

Huoltovarmuuden varmistaminen tulevaisuudessa entistä tärkeämpää

Huoltovarmuuden merkitys ruokasektorilla on erityisesti lukuisten erilaisten kriisien aikana korostunut. Tuotantopanosten saatavuus, puhtaat luonnon resurssit sekä infrastruktuurin merkitys ja toimivuus ovat keskeisiä edellytyksiä ruoan tuotannossa ja jalostuksessa. Ruokaketjun on riippuvainen myös edullisen työvoiman saatavuudesta ja sen osaamisesta. Ellei ruokaketjun huoltovarmuus toimi, se haittaa merkittävästi koko yhteiskunnan toimivuutta.

Ilmastonmuutos luo uhkia, mutta myös mahdollisuuksia

Globaali ilmastonmuutos luo haasteita kotimaiselle alkutuotannolle mm. tuotanto-olosuhteiden muutosten kautta, kuten kasvitautien ja -tuholaisten lisääntymisenä. Toisaalta digitaalisuus ja automaatio mahdollistavat joustavan sopeutumisen, ja alueellamme on hyvät mahdollisuudet kääntää haasteet mahdollisuuksiksi sinisen kasvun, cleantechin, viljelyn monipuolistamisen sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämisenä. Varsinais-Suomessa on hyvät mahdollisuudet vastata uusien proteiinilähteiden, kuten kasviproteiinien ja kalan tuotannossa ja jalostuksessa. Lokalisaatio, kestävä kehitys ja kiertotalous ovat positiivisia kasvutrendejä, jotka näkemyksemme mukaan tulevaisuudessa vahvistuvat edelleen.

Tekoäly – mahdollisuudet ja uhat

Tekoälyllä on merkittävä rooli ruokaketjun tulevaisuudessa. Se voi parantaa tuotannon tehokkuutta ja vähentää ympäristövaikutuksia. Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi tarkkuusviljelyssä, jossa sensorit ja dronet seuraavat peltojen tilaa reaaliajassa, mahdollistaen täsmällisen lannoituksen ja kastelun. Tämä vähentää resurssien hukkaa ja parantaa satojen laatua. Lisäksi tekoäly voi auttaa ennustamaan sääolosuhteita ja torjumaan kasvituholaisia, mikä lisää tuotannon resilienssiä.

Kulutuksen muutos – jatkuva prosessi

Keskeistä on tarkastella tuotannon lisäksi ruokaketjun keskeistä osaa eli kulutuskäyttäytymisen muutosta, mikä ohjaa vahvasti alkutuotantoa ja jalostusta. Kulutuksen muutoksessa suurimpina vaikuttajina ovat pandemia ja digitaalisuus: ruoan ostamisen murros ja monikanavaisuus on jo nyt selkeästi nähtävillä. Tällä on eittämättä vaikutuksensa elintarvikkeiden myyntiin, markkinointiin ja logistiikkaan. Selkeinä trendeinä on nähty väestön vanheneminen, erilaiset sosiaaliset kuluttajasegmentit ja ruokakulttuurin renessanssi. Kulutuskysynnän muutosten seuraaminen onkin oleellista ruokaketjun eri toimijoille. Monille mikro- ja pk-yrittäjille erilaiset jakelukanavat ja kuluttajasegmentit luovat mahdollisuuksia tulevaisuudessa nykyistä paremmin omien kuluttajasegmenttiensä kysyntään.

Digitalisaatio ja uudet teknologiat

Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat jäljitettävyyden ja todentamisen ruokaketjussa entistä paremmin. Uudet teknologiat luovat mahdollisuuksia myös pakkausten ja materiaalien sekä bioteknologian parempaan hyödyntämiseen ja vastuullisuuteen. Haasteitakin on:  riippuvuus ja haavoittuvuus digi- ja infraverkoista sekä digitalisaatiotaitojen ja -osaamisen mahdollinen eriarvoistuminen. Osaamisen tasossa monilla ryhmillä on jo nyt puutteita, vaikka teknologinen kehitys toisikin tulleessaan uusia ammatteja tai -nimikkeitä.

Vastuullisuuden ulottuvuudet ruokaketjussa

Myös vastuullisuus ja sen ulottuvuudet ovat tärkeitä elementtejä. Kyse on enennkaikkea ekologisesta, ekonomisesta ja sosiaalisesta vastuullisuudesta. Ilmastonmuutos ja kulutuksen muutos lisäävät ekologisen vastuullisuuden merkitystä koko ruokaketjussa. Riippuvaisuus vierastyövoimasta ja mahdollinen kulutuksen polarisaatio haastavat sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden kysymyksissä. Paljon keskustellaan myös tulevaisuudessa eläinten oikeuksista ja turvallisuudesta, esimerkiksi antibioottien käytössä.  Toisaalta vastuullisuuden ulottuvuudet avaavat liiketoimintamahdollisuuksia paremmin alkutuotannolle sekä mikro- ja pk-yritysten erikoistuotteille.

Turvallisuusnäkökohdat ja huoltovarmuus

Maailman kokonaistilanne, kuten geopoliittiset jännitteet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, korostavat ruokahuollon ja varautumisen tärkeyttä. Tekoäly voi auttaa parantamaan ruokaketjun resilienssiä ja ennakoimaan mahdollisia häiriöitä. Esimerkiksi tekoälypohjaiset järjestelmät voivat analysoida globaaleja ruokamarkkinoita ja ennustaa hintavaihteluita, mikä auttaa varautumaan kriisitilanteisiin. Lisäksi tekoäly voi optimoida logistiikkaketjuja ja vähentää ruokahävikkiä, mikä parantaa ruokahuollon tehokkuutta ja kestävyyttä

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhat ja mahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat merkittäviä uhkia ruokatuotannolle, mutta ne voivat myös tarjota mahdollisuuksia innovaatioille ja kestävälle kehitykselle. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten äärimmäiset sääilmiöt ja muuttuvat kasvukaudet, voivat heikentää satoja ja lisätä ruokaturvattomuutta. Toisaalta kestävämmät viljelymenetelmät ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen voivat parantaa ekosysteemien resilienssiä ja tuottaa kestävämpiä ruokajärjestelmiä.