Ruokaketjun ennakointikartta

RUOKAKETJU

Ruokaketjun kartalle on koottu ilmiöitä PESKTE-kategorisoinnin (Poliittinen, Ekonominen, Sosiaalinen, Kulttuurinen, Teknologinen, Ekologinen) mukaisesti. PESTE on toiminut karttatyöskentelyssä jäsennyksen välineenä, ja kartalle on tuotu ilmiöitä jokaisesta PESKTE-sektorista.

Voit tutustua karttaan tarkemmin klikkaamalla hiirtä ilmiöpallon päällä. Saat esiin ilmiöstä kertovan, taustoittavan tekstin ja erilaisia lähdeaineistoja. Sektorin nimeä klikkaamalla löydät lisätietoa sektorikuvauksesta.

Alle on koottu ruokaryhmän havaintoja ja mietteitä kartalle kootuista ilmiöistä.

Huoltovarmuuden varmistaminen tulevaisuudessa entistä tärkeämpää

Huoltovarmuuden merkitys ruokasektorilla on erityisesti pandemian aikana korostunut. Myös Ukrainan sodan ja esimerkiksi inflaation merkitykset on huomioitu. Tuotantopanosten saatavuus ja puhtaat luonnon resurssit samoin kuin infrastruktuurin merkitys ja toimivuus ovat keskeisiä edellytyksiä ruoan tuotannossa ja jalostuksessa. Työryhmän pohdinnoissa nousi esille myös ruokaketjun riippuvuus edullisen työvoiman saatavuudesta ja sen osaamisesta. Todettiin yksikantaan, ellei ruokaketjun huoltovarmuus toimi, niin se haittaa merkittävästi koko yhteiskunnan toimivuutta.

Ilmastonmuutos luo uhkia, mutta myös mahdollisuuksia

Globaali ilmastonmuutos luo haasteita kotimaiselle alkutuotannolle mm. tuotanto-olosuhteiden muutosten kautta, kuten kasvitautien ja – tuholaisten lisääntymisenä. Toisaalta digitaalisuus ja automaatiota mahdollistavat joustavan sopeutumisen ja alueellamme on hyvät mahdollisuudet kääntää haasteet mahdollisuuksiksi sinisen kasvun, cleantechin, viljelyn monipuolistamisen sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämisenä. Varsinais-Suomessa on hyvät mahdollisuudet vastata uusien proteiinilähteiden, kuten kasviproteiinien ja kalan tuotannossa ja jalostuksessa. Lokalisaatio, kestävä kehitys ja kiertotalous ovat positiivisia kasvutrendejä, jotka näkemyksemme mukaan tulevaisuudessa vahvistuvat edelleen.

Kulutuksen muutos – jatkuva prosessi

Työryhmä tarkasteli tuotannon lisäksi ruokaketjun keskeistä osaa kulutuskäyttäytymisen muutosta, mikä ohjaa vahvasti alkutuotantoa ja jalostusta. Kulutuksen muutoksessa suurimpina vaikuttajina ovat pandemia ja digitaalisuus: ruoan ostamisen murros ja monikanavaisuus on jo nyt selkeästi nähtävillä. Tällä on eittämättä vaikutuksensa elintarvikkeiden myyntiin, markkinointiin ja logistiikkaan. Selkeinä trendeinä nähtiin väestön vanheneminen, erilaiset sosiaaliset kuluttajasegmentit ja ruokakulttuurin renessanssi. Kulutuskysynnän muutosten seuraaminen onkin oleellista ruokaketjun eri toimijoille. Monille mikro ja pk-yrittäjille erilaiset jakelukanavat ja kuluttajasegmentit luovat mahdollisuuksia tulevaisuudessa nykyistä paremmin omien kuluttajasegmenttiensä kysyntään.

Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat jäljitettävyyden ja todentamisen ruokaketjussa entistä paremmin. Uudet teknologiat luovat mahdollisuuksia myös pakkausten ja materiaalien sekä bioteknologian parempaan hyödyntämiseen ja vastuullisuuteen. Haasteitakin tunnistettiin: riippuvuus ja haavoittuvuus digi- ja infraverkoista sekä digitalisaatiotaitojen ja -osaamisen mahdollinen eriarvoistuminen Osaamisen tasossa monilla ryhmillä on jo nyt puutteita, vaikka teknologinen kehitys toisikin tulleessaan uusia ammatteja tai -nimikkeitä.

Vastuullisuuden ulottuvuudet ruokaketjussa

Ruokaketjuryhmä käsitteli myös vastuullisuutta ja sen ulottuvuuksia: ekologista, ekonomista ja sosiaalista vastuullisuutta. Ilmastonmuutos ja kulutuksen muutos lisäävät ekologisen vastuullisuuden merkitystä koko ruokaketjussa.  Riippuvaisuus vierastyövoimasta ja mahdollinen kulutuksen polarisaatio haastavat sosiaalisen ja taloudellisen vastuullisuuden kysymyksissä. Paljon keskusteltiin myös tulevaisuudessa eläinten oikeuksista ja turvallisuudesta, esimerkiksi antibioottien käytössä. Jäimme pohtimaan, onko ruoan saatavuus tulevaisuudessa sittenkään itsestään selvyys, kuten se on tähän asti ollut. Toisaalta vastuullisuuden ulottuvuudet avaavat liiketoimintamahdollisuuksia paremmin alkutuotannolle sekä mikro- ja pk-yritysten erikoistuotteille.

Työryhmässä tunnistettiin haasteita, mutta nähtiin tulevaisuus kuitenkin täynnä mahdollisuuksia.