Kuva: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinais-Suomen alueelliset kehitysnäkymät/ Kevät 2024:

Hitaasti kiiruhtaen kohti valoisampia aikoja

Varsinais-Suomen tuoreessa maakuntaennusteessa ajatellaan talouden viimevuotinen pohjakosketus jo ohitetuksi, ja yrityselämän odotukset ovat selkeästi kohentuneet. Toimialojen välisissä kasvuodotuksissa nähdään maakuntaennusteessa merkittäviä eroja. Liikevaihdossa selkeästi korkeimmat odotukset ladataan tietotekniikka-alalle mutta myös kaupan alalla, palvelualoilla ja teollisuudessa odotetaan positiivista vuotta 2024. Toki kannattavuuden paranemista ei näilläkään toimialoilla odoteta tänä vuonna.

Latteimmat odotukset nähdään rakennusalalla ja kuljetusalalla, joissa tulevaisuuden odotukset ovat vaisuja. Tuoreimmassa pk-yritysbarometrissä maakunnan yritykset näkevät tilanteen hieman pessimistisempänä kuin maakuntaennusteessa, mutta vuoden 2023 talouden pohjakosketus näyttää olevan ohitettu myös tässä kyselyssä.

Investoinnit hyvässä suunnassa, erityisesti teollisuudessa

Investointien määrä on ollut Varsinais-Suomessa ilahduttavassa kasvussa, vaikka muualla maassa tilanne näyttääkin synkemmältä. Tilanne on huomattu mm. Finnverassa, jonka mukaan varsinkin pk-yrityksiltä löytyy investointihalukkuutta.

Turun alueelle sijoittuvista hankkeista voidaan mainita esimerkiksi kaivoskonevalmistaja Sandvikin investoinnit Turun uuteen tehtaaseen, teollisuuden robotteja valmistavan Yaskawa Finlandin panostukset Liedon uusiin tuotantotiloihin ja muoviteollisuuden sopimusvalmistaja Okartekin päätös rakentaa uusi tehdas Kaarinaan. Kupliva investointi-innokkuus on aika lailla ristiriidassa tuoreen maakuntaennusteen arvion kanssa.

Varsinais-Suomen teknologiateollisuudessa tulevaisuudennäkymät ovat melko pessimistisiä, eivätkä vientiin ja tuontiin vaikuttavat lakot näkymää ainakaan paranna. Globaalisti sekavana jatkuva tilanne sotineen ja korkeine korkoineen ei myöskään luo otollista tilannetta uusien investointien tekemiselle. Osalla maakunnan yrityksistä on silti kohtuullisen hyväkin tilanne tällä hetkellä, mutta monet ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin.

Tuoreessa teknologiateollisuuden talousnäkymiä käsittelevässä raportissa kuitenkin uskotaan, että taloutta uhannut pahin skenaario pysytään välttämään ja vaikean alkuvuoden jälkeen suhdanteet lähtevät pikkuhiljaa paranemaan. Henkilöstömäärän odotetaan jatkavan alkuvuonna pienessä laskussa ja lomautusten määrä tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan.

Tilauskirjat lähtivät yrityksissä elpymään viime vuoden kolmannen neljänneksen romahduksen jälkeen, vaikka edelleen ne ovat selvästi viime vuosien tasoa heikommat. Inflaation kehityksellä ja korkotasojen laskemisella nähdään olevan ratkaisevaa merkitystä toimialan kehityksen kannalta.

Maakunnan teknologiateollisuuden kärkiyrityksistä Valmet Automotive painiskelee autoalan kansainvälisen matalasuhdanteen kanssa ja Meyer Turku odottaa koronaa seuranneen ”tilaustulpan” auki saaneen risteilijäbisneksen poikivan tilauskirjoihin jatkoa myös Turun telakalle. Huonona uutisena voidaan pitää Meyerin konserniin kuuluvan Meyer Werftin ajautumista rahoitusvaikeuksiin juuri, kun varustamot ovat alkaneet tilata kilvan uusia risteilijöitä.

Lääkekehityskeskus vauhtiin, lääkealalla hyvä vire

Lääkealalla menee kohtuullisen hyvin ja osalla alan isoista toimijoista jopa vahvasti. Uusia tehtaita rakennetaan,  ja Turkuun perustettu lääkekehityskeskus polkaistaan tänä vuonna kunnolla käyntiin. Valtaosa Suomessa kehitetyistä lääkkeistä on kehitetty juuri Turun alueella, jota keskuksen toiminta hyvin tukee.

Isoimmista toimijoista Orionin tilanne on säilynyt positiivisena eturauhassyöpälääkkeen kehityskäyrän osoittaessa vahvasti ylöspäin, Bayerin nauttiessa uuden ja pitkälti automatisoidun tehtaan mukanaan tuomista kustannushyödyistä. Biologisten lääkkeiden valmistajalle ja hiljattain fuusioituneelle Biovianille on rakentumassa Turkuun uusi tehdas, vaikka hetkellisesti hiljentyneet markkinat hieman yrityksen kasvuvauhtia hidastavatkin. Isona haasteena alalla nähdään markkinoilta puuttuva riittävä pääomarahoitus.

Infraa ja julkista rakentamista, mutta muuten hiljaista

Rakennusmarkkinoiden odotukset näyttävät heikoilta Varsinais-Suomessa, osioittaa tämän vuoden maakuntaennuste. Poikkeuksellisen nopeasti noussut korko- ja kustannustaso, asuntokaupan hiljaiselo sekä luottopolitiikan tiukentuminen ovat iskeneet etenkin asuntorakentamiseen. Korjausrakentaminenkaan ei näytä paljon madaltavan uudisrakentamisessa kohdattua kuoppaa, sillä sekin on laskenut voimakkaasti lähes koko viime vuoden.

Kaikesta huolimatta täytyy huomioida, että rakentaminen on muuttovoittoisessa Varsinais-Suomessa edelleen korkeammalla tasolla kuin maassa yleisesti ja siksi rakennusalalla koetaan myös kroonista pulaa tietynalaisista osaajista. Vauhdilla kasvavassa Turussa ja muuallakin maakunnassa rakentaminen keskittyy joidenkin infrahankkeiden lisäksi lähinnä julkisten hankkeiden, kuten päiväkotien ja koulujen kunnostamiseen ja rakentamiseen, vaikka isoja hankekokonaisuuksia oven takana jo odottaakin.

Vihreää vetyä Naantaliin, biokaasulaitos Pöytyälle

Vihreän siirtymän energiahankkeista maakunnassa on eniten julkisuudessa paistatellut Naantalin vihreän vedyn voimalaitos, joka on edennyt ympäristövaikutusten arviointiin. Hankkeen takana olevan Green North Energyn on tarkoitus saada hanke maaliin ja tehdas toimintaan mahdollisesti jo vuonna 2026. Turkulainen yritys on tehnyt myös aiesopimukset kahden vastaavan voimalaitoksen toteuttamisesta Kemiin ja Poriin.

Pöytyälle on suunnitteilla jätti-investointina biokaasulaitos, joka kuuluisi kokoluokassaan Suomen suurimpiin. Laitoksen rahoitus (100 – 150 milj.€) on jo varmistettu ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti, kun vaaditut luvat on saatu kuntoon. Rakentamaan päästäneen vuoden 2025 aikana. Raaka-ainetta laitokselle ammennetaan maakunnan maatiloilta ja elintarviketeollisuudesta.

Suunnitellun alla olevia aurinkopuistohankkeita on maakunnassa runsaasti. Suurin hankekokonaisuus rakentuu Uudenkaupungin Kalantiin.

Matkailu odottaa hyvää sesonkia ja isoja laivoja

Varsinais-Suomen tuleva matkailukesä näyttää etukäteen arvioituna lupaavalta. Yöpymisten määrällä mitattuna Varsinais-Suomen viime kesäkausi oli vilkkain 30 vuoteen, ja kasvua hyvään edelliskesään verrattuna oli kolme prosenttia.

Heinäkuussa Turussa järjestetään Suomen suurimmaksi kesätapahtumaksi ennakoitu Tall Ships Race, joka keräsi edellisellä kerralla (2017) noin puoli miljoonaa kävijää. Lisäksi ohjelmassa on jokavuotinen Ruisrock, joka jo perinteisesti tultaneen myymään loppuun (yli satatuhatta kävijää) sekä lukuisia muita jo kohdeyleisönsä löytäneitä pienempiä tapahtumia ja festivaaleja.

Ongelmia matkailukesään saattaa aiheuttaa Turun ja Helsingin välisen junaliikenteen katkeaminen viideksi viikoksi keskellä parasta matkailusesonkia Espoon kaupunkiradan rakennustöiden takia. Myös Turun saaristoon odotetaan parempaa matkailukesää kuin kelien puolesta vaihtelevana viime kesänä, ja toiveissa olisi saada sinne myös lisää ulkomaalaisia turisteja.

Työttömyys pahenemassa, käännettä odotellaan loppuvuonna

Varsinais-Suomessa koko viime vuoden jatkunut ja lähes lineaarinen työvoiman kysynnän heikentyminen alkoi vasta vuoden lopulla näkyä lisääntyvänä työttömyytenä ja lomautuksina. Alkuvuonna 2024 on työvoiman kysyntä piristynyt jonkin verran, mutta työttömyys on lähtenyt laskemaan aika vaisusti, vaikka normaalisti työttömyyden pitäisi supistua trendinomaisesti juuri alkuvuonna.

Työttömyyden voidaan arvioida pahenevan vielä, vaikka vuoden loppupuolella näkyy jo valon kajastustakin horisontissa osalla toimialoista. Rakennusteollisuuden suhteen täytyy muistaa Varsinais-Suomen laskusuhdanteen alkaneen muuta maata myöhemmin, joka saattaa vaikuttaa myös alan elpymisnopeuteen.

Maakunnan työllisyydenhoito siirtyy kahden eri työllisyysalueen hoidettavaksi  vuoden 2025 alusta alkaen. Toisen alueen muodostavat Salo, Somero, Koski Tl sekä Marttila ja toisen Turku sekä loput 22 Varsinais-Suomen kuntaa. Valtioneuvosto vahvisti työllisyydenhoitoalueet helmikuussa 2024.

Lue lisää alueellisista kehitysnäkymistä: https://tem.fi/alueelliset-kehitysnakymat

Lisätiedot:

Timo Vahtonen
Työelämäkoordinaattori
timo.vahtonen@ely-keskus.fi
0295 020 035 (myös tekstiviestit)
Työelämä- ja yrittäjyyspalvelut -yksikkö