Kuva: Turun Ammatti-instituutti
Työryhmän keskusteluissa on mietitty, miten nopeasti hybridi- ja sähköautoihin siirtyminen kiihtyy. Keskustelua tulevan 5–10 vuoden ennakoinnissa ovat herättäneet myös alan vetovoima, maakunnassa toimiva alan vahva pienyrittäjyys, sähköinen ajoneuvokalusto sekä vedystä ja hiilidioksidista tuotettava niin sanottu sähköpolttoaine. (Ilmiöt kursiivilla).
Logistiikan alalla myönteiset tulevaisuuden näkymät – oppilasaines tuottaa haastetta
Työryhmässä on keskusteltu siitä, että logistiikan alalla puhaltavat myönteiset tuulet. Kuljetusalan merkityksen kasvu on nousemassa, koska esimerkiksi kuljetusmäärät kasvavat niin maakunnassa kuin Suomessa yleensä. Tämä johtuu muun muassa verkkokaupan vahvistumisesta ja näin kuljetuksen ja varastoinnin lisääntymisestä, jota myös koronapandemia on vahvistanut. Myös pienyrittäjyys on logistiikan alalla maakunnassa erityistä. Työryhmän mukaan pienyrittäjä- ja alihankintatoiminta tuleekin maakunnassa jatkumaan vahvana. Logistiikka alana vetää tällä hetkellä myös hyvin opiskelijoita. Toisaalta taas logistiikassa kuljetusalan vetovoima on heikko ja alalla on suuri määrä eläköityviä työntekijöitä. Työryhmää onkin puhuttanut alan positiivisista näkymistä huolimatta se, mistä saadaan erityisesti kuljetusalan työtehtävistä kiinnostuneita opiskelijoita ja työntekijöitä? Työperäinen maahanmuutto kuljetustehtäviin tuleekin olemaan alalle erityisen tärkeää.
Lisäksi työryhmä on pohtinut nykyisen oppilaspohjan osaamisen tasoa, joka näyttäisi olevan heikkenevään päin. Osaaminen on polarisoitumassa eli osaaminen ja sen hankkiminen ovat kasautumassa yhä enenevässä määrin osalle työväestöä. Herääkin kysymys, miten saada vähiten itsensä kehittämisestä ja kouluttamisesta kiinnostuneet niin sanotusti koulun penkille? Entä miten vahvistaa oppilaiden ammatillista osaamista, jos jo perustaidoissa on puutteita ja opiskeluun sitoutuminen haasteellista? Tähän asiaan tulisi tarttua jo peruskoulutasolla. Entä millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi tekoälyllä opettajana voisi tulevaisuudessa olla?
Vähähiiliset liikenteen käyttövoimat ja päästötön lähijakelu kasvussa
Työryhmässä on keskusteltua herättänyt se, että rahdissa ja logistiikassa tullaan lähivuosina tehostamaan energian käyttöä ja vähentämään päästöjä. Vähähiiliset liikenteen käyttövoimat lisääntyvät ja näin ollen bensiinin ja dieselin ohelle on tulossa ilmastoystävällisempiä käyttövoimia, kuten uusiutuvia nestemäisiä polttoaineita ja erilaisia sähköistettyjä ratkaisuja. Taajamien sisäisessä jakelussa käytettävä sähköinen ajoneuvokalusto tulee yleistymään. Tämä koskee ensin pakettiautoja ja tämän jälkeen kevyempiä kuorma-autoja. Päästötön lähijakelu eli keskustoissa tapahtuva kuriiripalvelu päästöttömillä ja sähköisillä kevytajoneuvoilla tulee niin ikään lisääntymään.
Tulevina vuosina hiilettömällä sähköllä voidaan vedestä tuottaa vetyä, jota voidaan yhdistää polttokaasujen tai ilmakehän hiilidioksidiin, ja tuottaa ilmastoystävällistä polttoainetta perinteisiin moottoreihin. Nämä niin sanotut sähköpolttoaineet saattavat pidentää polttomoottorien käyttöaikaa ilman ilmastokuormitusta. Työryhmässä on tuotu esille myös hybridi- ja sähköautoihin siirtymisen odotettua suurempi nopeus. Vuoden 2020 lopussa jo noin 20 prosenttia uusista autoista oli ladattavia hybridejä ja noin 10 prosenttia täyssähköautoja. On melko todennäköistä, että ladattavat hybridit tulevat olemaan vain välivaihe ja ajan myötä siirrytään kokonaan sähköautoihin.
Tulevaisuudessa tullaan kehittämään myös hiilidioksidista polttoainetta, koska paine vähentää hiilidioksidipäästöjä kasvaa. Työryhmässä on puhuttanut myös se, että tulevaisuudessa liikennejärjestelmät tulevat rakentumaan kompleksisten liikenteen ohjausjärjestelmien varaan. Järjestelmät kontrolloivat niin robottiautoja kuin manuaalisestikin ohjattavia kulkuneuvoja.
Työryhmän jäsenet:
Markku Ikonen, Turun AMK
Aleksi Lehikoinen, Novida
Marko Hallisto, Turun ammatti-instituutti
Mirja Vätti, Varsinais-Suomen TE-toimisto
Kristiina Ojala, Turun ammatti-instituutti