Matkailualan työryhmän keskusteluissa on korostunut koronapandemian lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutukset sekä digitaalisuuden tuomat haasteet alalle. Ryhmässä on pohdittu koronan seurauksia hyvin perustavanlaatuisilla tavoilla. On keskusteltu esimerkiksi matkailun määritelmän mahdollisista muutoksista sekä siitä, millaisilla motivaatioilla tulevaisuudessa matkaillaan.

Paluuta vanhaan normaaliin ei enää ole

Työryhmän yhtenäinen näkemys on, että matkailualalla ei enää ole paluuta niin sanottuun vanhaan normaaliin. Panostukset terveysturvallisuuteen kuten hygieniaan ovat tulleet jäädäkseen matkailualalle. Pysyviä muutoksia nähdään myös työmatkustamisessa etätyön jäädessä ainakin osittain pysyväksi ratkaisuksi monella eri alalla. Monipaikkaisuus, kuten vapaa-ajan asumisen muotojen limittyminen etätyöskentelyyn korostuvat, mikä luo mahdollisuuksia Varsinais-Suomen matkailulle.

Digitaaliset tuotteet ja palvelut läpäisevät matkailun kentän yhä voimakkaammin. Ostopäätöksiä tehdään yhä lyhyemmällä aika-akselilla ja matkailupalveluiden ostaminen siirtyy verkkoon. Korona on edistänyt virtuaalisen matkailun kehittämistä, missä nähdään lupaavia innovaatioita. Myös sosiaalisen median yhä voimakkaampi vaikuttavuus matkailun trendeihin on tiedostettu työryhmän keskusteluissa.

Työryhmässä on pohdittu sitä, lisääkö matkailu tulevaisuudessa eriarvoisuutta. On keskusteltu esimerkiksi siitä, kasvaako matkailuun liittyvä byrokratia myös pidemmällä aikavälillä. Työryhmän keskustelujen perusteella kuitenkin luotetaan yhä siihen, että niin sanotun resonanssimatkailun merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan. Matkailijat tulevat etsimään aitoja, paikallisia kohtaamisia, ja merkityksellinen vuorovaikutus matkailijoiden ja matkailupalveluiden tuottajien välillä korostuu. Matkailua tulee tulevaisuudessa kehittää entistäkin vastuullisemmin ja kestävän kehityksen periaatteisiin nojautuen.

Erityishuomiota osaavan työvoiman saatavuuteen

Osaavan työvoiman saatavuus herättää huolta työryhmässä jo tällä hetkellä, mutta tulevaisuudessa tämä tulee olemaan entistä suurempi haaste alueen matkailualan kehittymiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinaissuomalaisten yritysten, koulutuksen järjestäjien ja alueorganisaatioiden tulee tehdä entistäkin tiiviimpää ja vahvempaa yhteistyötä. Työryhmä näkee, että matkailualan imagoa tulee parantaa pitkäjänteisesti.

Korona on todennäköisesti luonut matkailualalle patoutunutta kysyntää, johon pitää osata vastata lähitulevaisuudessa. Käytännön tasolla erityistä huomiota tulee kiinnittää tuotteistamistaitoihin ja digitaaliseen osaamisen vahvistamiseen. Matkailijat tulevat tulevaisuudessa tekemään yhä voimakkaammin arvovalintoja ostopäätöksissään. Kotimaisuus ja lähituotteet ja -palvelut nähdään työryhmässä aitona vaihtoehtona ulkomaanmatkailulle, ja tätä trendiä tulee matkailun kehittämisessä tukea. Erityisesti saaristoon suuntautuvan matkailun kestävään ja vastuulliseen kehittämiseen tulee panostaa lähivuosina.