Kaupunkisegregaatiolla tarkoitetaan epätoivottavaa sosioekonomista ja etnistä alueellista eriytymistä. Sen myötä tietyille alueille kasautuu huono-osaisuutta ja sosiaalisia ongelmia – toisaalle osuu hyväosaisuus. Segregaatio eriyttää myös koulujen toimintaympäristöt ja samalla oppimistulokset. Segregaation vaikutuksista ja purkamisesta keskusteltiin laajasti Turun kaupungin järjestämässä seminaarissa joulukuussa 2025.
– Nyky-yhteiskunnassa ajatellaan, että kaikkein arvokkain mineraali yrityksille on koulutettu työvoima. Segregaatio iskee juuri tähän kohtaan hävittämällä potentiaalia osaamis- ja koulutustason nostamiseen. Kun osaaminen jää kertymättä, vajaus näkyy myös tulevaisuudessa kaupungin elinvoimassa, sanoi segregaatiota tutkinut erityisasiantuntija Venla Bernelius opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Tutkimusten mukaan koulujen eriytymisen pysäyttäminen nostaa erityisesti heikompiosaisten osaamistasoa. Tähän purkamiseen on keskeistä tarttua, sillä tutkimushavaintojen mukaan köyhällä alueella kasvaminen näkyy myös aikuisiän koulutus- ja tulotasossa, vaikkakin hyvinvointivaltio tätä jonkin verran estää.
Melko tarkkaan segregoitumista voidaan ennustaa esimerkiksi korkeakoulutuksen ja äänestysprosentin välisellä yhteydellä. Tulevaisuuden ajatuksena on, että kaikkea ei enää voitaisi näin viivantarkasti nähdä.
Alueen nuorista menee lukioon 90 % – vaiko 40 %?
Miltä ympäröivä maailma näyttää, jos alueen nuorista 90 % menee lukioon? Entä, jos vain 40 % jatkaa lukiokoulutukseen? Segregaatiosta puhuttaessa lasten ja nuorten eriytyminen on huomattavasti suurempaa kuin aikuisten. Lapset pysyvät ja liikkuvat paljolti vain omalla alueellaan ja kiinnittyvät kaveripiiriinsä.
Omalla alueella alueellinen stigma ei tunnu, mutta se vaikuttaa siihen, miten lapset ja nuoret näkevät itsensä, tai mitä he olettavat muiden ajattelevan itsestään. On mahdollista, että ei uskalleta hakeutua esimerkiksi hyväosaisille miellettyihin kouluihin, eikä omaa oppimispotentiaalia osata tunnistaa toiselle asteelle hakeutuessa.
Myös lukutaito eriytyy aluekohtaisesti. Turussakin on pienalueita, joiden asukkaista yli 60 % on muunkielisiä. Oppimisen perusta rakentuu kieliympäristössä, jossa kommunikaation kielenä voi olla sekoitus suomea, muita kieliä sekä You tube -huudahduksia. Haurastuva kieliympäristö koskee alueella kaikkia, ei pelkästään maahanmuuttajia.
Kaikkialla voi elää hyvää elämää
Väestöennusteen mukaan Turku ympäristökuntineen saa muuttovoittoa ja positiivista väestön lisäystä peräti 52 000 asukkaan verran vuoteen 2045 mennessä. Kun väestö kasvaa vain maahanmuutosta, on mietittävä tulevaisuuden koulutuspolkujen rakentaminen täysin uusiksi.
– Turun asukkaista monikielisiä on nyt noin 17 %. Tilastointi kertoo, että pienalueittain tarkasteltuna he ovat jakautuneet hyvinkin epätasaisesti. Meillä on tietoa palveluiden käyttöön liittyvästä eriytymisestä ja myös kokemushaastatteluja, joiden perusteella voimme edistää hyviä asioita, totesi puheenvuorossaan Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro.
Pitäisikö siis segregaatiota pystyä vähentämään, vaiko pitäisikö kompensoida segregaation tuottamia haittoja? Kun mietitään alakouluikäisiä lapsia, voidaanko sekoittaa eri taustoista tulevia ja siirtää lähikoulu kauemmas? On harkittava tarkkaan palvelun ja sijoittelun välistä tasapainoa, sillä koulu voi olla alueen tärkein lähipalvelu ja yhteisön tukipiste.
– On ajateltavissa, että erilaisuus on mahdollisuus, eikä sitä ole syytä siivota pois. Hyvä kaupunki on kuin mosaiikki – eri kaupunginosista voi löytyä erilaisia maailmoja, eikä yhteisöllisyyttä kannata torjua. Omaleimaisuus pitää säilyttää suunnitelmallisessa kaupunkikehittämisessä, totesivat yhteisessä loppupuheenvuorossaan Bernelius ja Turun kaupungin segregaatio-hankejohtaja Niina Salonen.
Segregaation purkaminen vaatii sitkeyttä katsoa kymmenien vuosien päähän, sillä tietyn alueen maineen kääntäminen hyvän kierteeseen ei tapahdu hetkessä eikä ilman aktiivista tekemistä. Turussa perustyötä tehdään jo paljon, ja jatkossa vahvistetaan entisestään yhteisvaikuttavuutta. Pormestariohjelmassa linjataan, että ”Turussa jokaisen asuinalueen koulu on hyvä koulu, ja koulusegregaation ehkäisy ja purkaminen takaa jokaisen lapsen mahdollisuuden kasvaa ja kouluttautua.”
Teksti ja kuvat: Anneli Frantti @turku.fi
projektipäällikkö, jatkuva oppiminen
Segregaatiokehitys vaikuttaa merkittävästi osaamisen kehittämisen suunnitteluun myös jatkuvan oppimisen kohderyhmän, eli työikäisen väestön osalta. Käynnissä oleva Jatkuvan oppimisen JOE-hanke seuraa segregaatiokeskustelua tarkkaan.
Koulusegregaatio vaikuttaa koulutuksen huono-osaisuuden kasaantumiseen ja sen ylisukupolvisuuteen. Segregaation tuoma osaamisvelka näkyy aikuisenakin, ja estää työllistymistä tai työssä etenemistä ja samalla perheiden tulotason nousua. Osaamisen kehittämistä on jatkossa kohdennettava vahvasti tähän ryhmään. Maakunnallisesti katsoen on tärkeää vastata yritysten osaajapulaan ja nostaa alueen elinvoimaa.
Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella.
