Tekoäly vaatii eettistä pohdintaa (marraskuun tilaisuuden materiaalit)

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemiassa ennakoidaan syksyllä 2024 tekoälyosaamisen tulevaisuutta. Marraskuussa 6.11. tarkasteltiin tekoälyn eettisesti vastuullista käyttämistä.
Mitä voi olla eettisesti vastuullinen tekoäly? Mitä tiedämme tekoälyn seurauksista? Mitä tapahtuu, jos inhimillistä ajattelua, arviointia ja päätöksentekoa korvataan tekoälyllä? Hypen rinnalle tarvitaan jatkuvaa eettistä pohdintaa.

Tilaisuudessa Yliopistotutkija Raul Hakli Helsingin yliopistosta pohti eettisesti vastuullisen tekoälyn filosofisia perusteita. Tutkijatohtori Taina Kalliokoski Helsingin yliopistosta käsitteli tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan ja yksilön elämään eri aikaväleillä. Apulaisprofessori, filosofian tohtori Polaris Koi Turun yliopistosta käsitteli teemaa erityisesti ns. persuatiivisen teknologian näkökulmasta pohtien mm. sosiaalisen median käyttämää suostuttelua ja palkintoja sekä vastapainona lähdekritiikkiä.

Ennakointiakatemian työryhmät edistivät tilaisuuden myötä alakohtaisia tekoälyn vaikuttavuutta koskevaa työtään.

Kaikki esitykset löydät PDF-muodossa artikkelin lopusta.

Tekoälyn toimintaperiaatteet opetuksen osaksi

Yliopistotutkija Raul Hakli Helsingin yliopistosta pohti eettisesti vastuullisen tekoälyn filosofisia perusteita todeten mm. että inhimillisen työn, ajattelun, arvioinnin ja päätöksenteon korvaaminen tekoälyllä vaatii tarkkaa harkintaa oppilaitoksissa aivan erityisesti. Huomio tulee kiinnittää moraalisiin perusteisiin ja instituution perustaviin arvoihin ja tavoitteisiin.

On tärkeää opettaa ja tehdä ymmärrettäväksi tekoälyn metatasoa, eli toimintaperiaatteita. Samalla on opetettava tekoälyn vastuullista käyttöä ja kriittistä arvioimista. Vaikka tekoäly tehostaa toimintaa, tehostamisen edut eivät välttämättä siirry laatuun tai ihmisten elämän parantamiseen. Kriittisyydellä tarkoitetaan ennen kaikkea eettisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten näkökulmien painottamista.

Eettinen pohdinta ja lähdekritiikki jatkuvaksi

Tutkijatohtori Taina Kalliokoski Helsingin yliopistosta käsitteli tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan ja yksilön elämään eri aikaväleillä. Hän pohti, mitä hyötyjä ja haittoja tekoälyn käyttäminen tuottaa, sillä niitä pitäisi miettiä samaan aikaan. Voimme saada esimerkiksi hyviä terveyspalveluita tekoälyn kanssa keskustellen, mutta samalla menetämme yksilöllistä terveysdataamme.

Tekoälyn hyvä vaikuttavuus edellyttää ihmiseltä aktiivisuutta ja työtä, jotta tekoälyn myönteiset vaikutukset realisoituvat. Laiskuus ja velttous voivat tässä yhteydessä olla kohtalokkaita monessakin mielessä. Tekoälylukutaidon, teknisen tekoälyosaamisen kouluttamisen ohella on samalla harjoitettava eettistä harkintakykyä ja moraalista mielikuvitusta. Eettistä pohdintaa täytyy tehdä koko ajan.

Apulaisprofessori filosofian tohtori Polaris Koi Turun yliopistosta käsitteli tekoälyteemaa erityisesti ns. persuatiivisen teknologian näkökulmasta punniten haasteita ja mahdollisuuksia. Tekoälyyn liittyvän teknologian ja sovellusten avulla on mahdollista vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja toimintaan monin eri tavoin, mikä luo sekä uhkia mm. demokraattiselle prosessille kontrollin välineenä että toki myös myönteisiä mahdollisuuksia oikeissa käsissä. Koulutuksen avulla on mahdollista vahvistaa yhteiskunnan ja yksilön resilienssiä väärää vaikuttamista vastaan.

Tilaisuuden esitykset