TEM:in meriteollisuuden osaajatarveselvitys julkaistiin 11.2.2026. Siinä tarkastellaan valtakunnallisesti alan osaajatarpeita ja esitellään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia muun muassa työvoimapalveluiden tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä toimiin, joilla voitaisiin lisätä erityisesti nuorten ja ammatinvaihtajien rekrytointia alan työtehtäviin.
TEM:in neuvotteleva virkamies Markku Virtanen esitteli selvityksen keskeisimmät huomiot ja jatkoaskeleet Varsinais-Suomeen suunnatussa webinaarissa maanantaina 23.2. Tilaisuuden keskeiset nostot ja kuultu esitys:
Meriteollisuuden osaajatarpeet ja koulutuksen kehittäminen
- Selvityksen tausta ja tavoitteet: Selvitys on tehty tehtiin loppuvuodesta 2025 Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta, tavoitteena kartoittaa meriteollisuuden työvoiman kysyntä, tarjonta ja osaamistarpeet.
- Osaajatarpeet: Suuret telakat (Turku, Rauma,Helsinki) ovat saaneet merkittäviä tilauksia, mikä kasvattaa tuhansien henkilötyövuosien tarvetta tulevina vuosina. Erityisesti sähkö-ja automaatioalan ammattilaisista, suunnittelijoista ja projektinjohdosta on pulaa.
- Koulutuksen järjestäjien kyvykkyys: Työllisyysalueiden kyselyn perusteella ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot pystyvät vastaamaan osaajatarpeisiin, mutta korkea-asteen koulutuksen käynnistäminen on hitaampaa.
- Koulutuksen joustavuus: Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu mahdollistaa vapaamman tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen 40 koulutuksen järjestäjälle.
- Alueellinen ja alihankintaverkostojen vaikutus: Osaajatarpeet hajautuvat laajasti ympäri Suomea alihankintaverkostojen kautta, eivätkä rajoitu telakoiden lähialueille.
- Nuorten houkuttelu ja rekrytointituki: Nuorten alalle houkuttelua korostettiin, ja tänä vuonna on käytettävissä 30 miljoonan euron rekrytointituki nuorille.
- Kansainvälinen kilpailu ja rekrytointi: Osaavasta työvoimasta kilpaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti, ja eettisyyteen kiinnitetään huomiota erityisesti alihankintaketjuissa.
- Johtopäätökset ja ehdotukset: Raporttiin koottiin yhdeksän ehdotusta, mm. kotimaisen työvoiman osuuden lisääminen, koulutustarjonnan kasvattaminen, alueellisen liikkuvuuden edistäminen, nuorten houkuttelu, strategisen suunnitelman laatiminen ja kansainvälisen rekrytoinnin kehittäminen sekä ennakointiyhteistyön vahvistaminen niin alueellisesti kuin alueiden välilläkin.
- Koulutuksen rahoitus: Rahoitus tulee valtionosuusjärjestelmän kautta, eikä ministeriöllä ole enää suoraa vaikutusvaltaa työllisyysalueiden rahoitukseen.
- Ennakointiyhteistyö: Alueiden ja maakuntien välinen ennakointiyhteistyö on tärkeää, ja elinvoimakeskukset vetävät tätä työtä.
Lue Markku Virtasen esitys täältä