Kuva: Kymenlaakson liitto

Valtakunnallinen perinteinen ja vuosittainen alue-ennakoinnin seminaari ”Turvallinen tulevaisuus” pidettiin tänä vuonna Kouvolassa ja..turvallisuussyistä verkossa. Pandemian kiihtyminen siirsi tapahtuman etämoodiin.

Si vis pacem bara bellum eli Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan kuvastaa tavallaan tämän seminaarin perusajatusta. Tilaisuuden turvallisuuskäsitys oli toki paljon perinteisiä laajempi mutta varautumisesta mahdollisiin erityyppisiin tulevaisuuden riskeihin oli kuitenkin kyse.

Uhkaako ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt yhteiskunnan ja yksilön turvallisuutta? Miten elämme tulevaisuudessa pandemioiden kanssa? Miten maailman muutos näkyy ja vaikuttaa – megatrendit ja turvallisuus? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin näkökulmiin olivat vastauksia hakemassa valtakunnan ykkösnimet, kuten Petteri Taalas WMO:sta, Kari Liuhto Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutista, Mika Salminen THL:sta, Ari Evwaraye Sisäasiainministeriöstä sekä moni muu nimekäs asiantuntija. Ohessa nostoja muutamista esityksistä sekä tilaisuuden esitykset (ks. alla).

Aivan aluksi tilaisuudessa kuultiin Jaana Tapanainen-Thiessin suulla valtioneuvoston valmisteilla olevasta tulevaisuusselonteosta. Hallitus antaa kerran vaalikaudessa eduskunnalle yhteiskunnan pitkän ajan valintoja käsittelevän tulevaisuusselonteon. Kunkin selonteon aihepiiri on rajattu politiikkapäätösten kannalta keskeisiin strategisiin kysymyksiin 10–20 vuoden ajanjaksolla. Selonteko annetaan kahdessa osassa dialogisuuden ja osallistamisen edistämiseksi. Ensimmäisessä osassa luodaan kokonaiskuvaa tulevaisuuden toimintaympäristöstä ministeriöiden yhteiseen ja jatkuvaan ennakointityöhön pohjautuvan Seuraavien sukupolvien Suomi-skenaariotyön kautta, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskauden 2021 alussa. Selonteon toisessa osassa valtioneuvosto avaa kohdennetusti jonkin tai jotkut skenaariotyössä esille nousseista ilmiöistä, sekä mahdollisia ratkaisujen suuntia.

Petteri Taalas valotti ilmastonmuutokseen liittyviä faktoja ja tulevaisuudennäkymiä painottaen mm. erityisesti fossiilienergian käytöstä luopumisen tärkeyttä. 9.8.2021 julkaistiin IPCC:n uusimman, kuudennen ison raportin ilmastojärjestelmän fysiikkaa koskeva osa. Ensi vuoden alkupuolella vuoron saavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja torjuntaa koskevat osat. Nyt on koottu yksiin kansiin sitten 2014 julkaistujen tieteellisten artikkelien tulokset, sekä on tehty uudet laskelmat tulevan ilmaston kehityksestä hyödyntäen kasvaneita supertietokoneresursseja ja parantuneita laskentamalleja.

Ilmastonmuutos etenee kaikin mitatuin tavoin edelleenkin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut kasvuaan pandemian aiheuttamasta viimevuotisesta 7 % päästöjen laskusta huolimatta, samoin metaanipitoisuus. Viimeinen vuosikymmen oli 1,09 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi, viime vuosi 1,2 astetta. Jäätiköiden kutistuminen on kiihtynyt, ja myös maailman suurimmat jäämassat omaavat Grönlanti ja Etelämanner sulavat aiempaa nopeammin. Niinpä myös meriveden pinnan nousu on kiihtynyt, ja uusimmat arviot tulevasta ainakin vuoteen 2030 jatkuvasta noususta ovat aiempia IPCC-raportteja suurempia. Viesti on selvä: mitä tehokkaammin vähennämme fossiilienergian käyttöä, sitä vähemmän ääriolot yleistyvät. Ratkaisevassa asemassa jatkon kannalta on YK:n marraskuun ilmastokokous Glasgowssa.

Kari Liuhto jatkoi perinteisemmän turvallisuuspoliittisen agendan merkeissä ja arvioi Venäjän kehitystä ja tulevaisuutta. Venäjän kehitys on 2000-luvun alusta lukien edennyt vakain askelin kohti yhä autoritäärisempää järjestelmää. Muutokset tässä kehityssuunnassa eivät juuri nyt ole todennäköisiä sillä ne edellyttäisivät todennäköisesti maan valtaeliitin sisällä tapahtuvia muutoksia. Suomen kannalta on tärkeää panostaa jatkuvaan dialogiin ja kansainvälisen yhteistyöjärjestelmän toimivuuteen mutta toisaalta myös vahvaan puolustukseen.

Ari Evwaraye käsitteli turvallisuuden näkymiä megatrenditasolla,  Jarmo Limnell pohdiskeli erilaisia tulevaisuuden turvallisuusvaihtoehtoja yksilön ja yhteisöjen näkökulmasta, Lotta Hakala puolestaan arvioi henkilöturvallisuuden näkökulmia käytännönläheisesti ja lopuksi Vesa-Jukka Vornanen toi turvallisuuspohdinnat alueidenkäytön- ja rakentamisen puolelle.

Mika Salminen THL:stä toi terveysturvallisuuden ajankohtaiset asiat esille ja lopuksi Hanna-Maria Urjankangas valotti tulevien aluekehityskeskustelujen roolia ennakoinnin näkökulmasta.

Tilaisuuden materiaalit löytyvät täältä.

Lisätiedot
Esa Högblom
Erikoissuunnittelija | Specialplanerare
+358 407760310
Varsinais-Suomen liitto | Egentliga Finlands förbund
www.varsinais-suomi.fi