Vapaan sivistystyön koulutus on opiskelijalle omaehtoista, vapaatavoitteista ja tutkintoon johtamatonta koulutusta – nimensä mukaisesti vapaata. Varsinais-Suomessa tätä koulutusta tarjoavat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopisto. Toimijoita maakunnassamme on 20.

Maakunnan jatkuvan oppimisen kehitystyö tuo lisää koulutussuunnittelun mahdollisuuksia Vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Ne voivat jatkossa nykyistä aktiivisemmin tarttua alueen osaamistarpeisiin ja erityisesti osaamiskapeikkoihin.

– Vapaan sivistystyön alueellista palvelutehtävää kannattaa nyt vahvistaa. Vapaus tarkoittaa meille toimijoille mahdollisuutta melko vapaasti suunnitella ja toteuttaa koulutuksen sisältöjä ja suunnata koulutuksia valituille kohderyhmille alueen tarpeiden mukaisesti, sanoo Linnasmäen opiston rehtori Juha Kaivola.

Vapaan sivistystyön tarjontaa liitetään jo nyt sekä ammatillisiin opintoihin että korkeakouluopintoihin. Yhteistyön vahvistaminen voi mahdollistaa yhä useammalle oppijalle siirtymisen jatkuvan oppimisen pariin ja osaamisen kehittämiseen.

Ammatillisen koulutuksen kylkeen

Kaivola arvioi, että Vapaan sivistystyön tarjontaa olisi mahdollista nykyistä paremmin hyödyntää  ammatillisia tutkintoja suorittavien osaamisen hankkimisen välineenä. Esimerkiksi opintopisteytettyjen ja osaamisperusteisten kurssien kautta hankittua osaamista voidaan tunnistaa toisen asteen opinnoissa.

Lisäksi Vapaa sivistystyö tarjoaa joukon nivelvaihekoulutuksia, jotka ohjaavat ammatillista koulutusta kohti. Näiden koulutusten tärkeitä kohderyhmiä ovat esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta pudonneet tai putoamisvaarassa olevat sekä ammatilliseen koulutukseen tähtäävät.

Osaamista opintoja ja työelämää varten

Vapaan sivistystyön opinnot ovat merkittävä väylä hankkia osaamista myöhempiin opintoihin ja työelämään. Tällä hetkellä Vapaan sivistystyön oppilaitokset toteuttavat merkittävässä määrin yliopistojen eri oppiaineiden perus- ja aineopintokokonaisuuksia, joista monet hakevat alkua korkeakouluopiskelulleen. Samat kokonaisuudet toimivat myös työelämän täydennyskoulutuksina.

– Korkeakoulujen Vapaan sivistystyön yhteistyö voisi laajentua esimerkiksi kansanopistojen ja kesäyliopiston toteuttamina korkeakoulujen jatkuvan oppimisen kursseina, arvioi Kaivola.

Myös hyvinvoinnin tukemisessa Vapaan sivistystyön tarjonnalla voi olla nykyistä laajempi rooli. Tämä koskee työssä olevien, työnhakijoiden ja opiskelijoiden työelämän paineenhallintaa, ja myös entistä enemmän osallistamista ja osaamispoluilla pääsemisen mahdollistamista koulutuksen ulkopuolelle jääneille ryhmille.

Juha Kaivola on mukana maakunnallisen jatkuvan oppimisen kehittämishankkeissa (JOY ja JOE) koordinoimassa Vapaan sivistystyön verkostoa. Hän näkee, että Vapaan sivistystyön vahvempi rooli jatkuvan oppimisen palveluiden tuottajana vaatii tiivistä yhteistyötä, tarpeiden kartoittamisen ennakointia ja mahdollisesti myös oppilaitosten strategista muutosta. Jokaisen toimijan tulee määrittää perustehtäväänsä: kenelle ja mitä varten olemme ja millaista toimintaa järjestämme.

JOY-hankkeen taustatiedot sivun alalaidassa.

INFO

• Suomessa toimii 293 Vapaan sivistystyön oppilaitosta, joista Varsinais-Suomen alueella olevia on 20. Vapaa sivistystyö on Suomen suurin aikuiskoulutuksen toimija.

• Vapaan sivistystyön koulutukset luovat polkuja opintoihin, työelämään, kansalaistoimintaan ja hyvään elämään. Osassa opinnoista on vahva osaamisperusteisuus.

• Opetussuunnitelmat löytyvät e-perusteista, suoritetut opintopisteet siirretään Koski-tietokantaan ja ovat opiskelijan nähtävillä Opintopolussa.

• Vapaan sivistystyön oppilaitokset tavoittavat myös osaamistasoltaan heikompia tai aliedustettuja ryhmiä ja tarjoavat perus- ja työelämätaitojen opetusta sekä suomen kielen eri tasojen opetusta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.

• Vapaan sivistystyön oppilaitokset toteuttavat koulutusten lisäksi useita erilaisia kehittämishankkeita.

Jatkuvan oppimisen maakunnallisen strategian rakentaminen on osa Jatkuvan oppimisen alueellinen yhteistyö (JOY) -hankkeen työtä. Hankkeen toteuttaa Turun kaupungin osaamisen kärkihanke, mutta se perustuu laajaan maakunnalliseen yhteistyöhön. Sen tärkeimpänä päämääränä on toimijoiden sitouttamisen lisäksi varmistaa, että työtä ohjataan maakunnassa kokonaisuutena ajantasaisen tiedon pohjalta. Elokuun loppuun 2024 asti kestävän hankkeen on rahoittanut Varsinais-Suomen liitto/ AKKE.