Eläkepoistuma määrittää työvoiman tarvetta kaikilla aloilla,
suurin poistuma on sote-, rakennus- ja teollisuusaloilla
Varsinais-Suomen työvoiman tarvetta koskeva tarkennettu selvitys 2024–2029 on valmistunut. Selvityksen myötä voidaan tarkastella toimiala- ja ammattitietojen mukaista työvoiman tarpeen tulevaa muutosta samanaikaisesti. Työvoiman tarve saadaan lukumäärätietona, kun lasketaan yhteen tilastollisesti arvioitu työpaikkojen määrän muutos (+/-) sekä eläkepoistuma. Selvityksen graafeista käy ilmi, että määrällisesti suurin poistuma on sote-alalla, rakennus- ja kiinteistöalalla sekä teknologiateollisuudessa. Nämä alat ovat isoja työllistäjiä ja aloille syntyy myös eniten uusia työpaikkoja.
Lähes kaikilla aloilla eläkepoistuma on vahvempi tekijä työvoimatarpeen määrittäjänä kuin uusien työpaikkojen syntyminen. Vain ripeän kasvun uudehkoilla aloilla työpaikkojen määrän kasvu on poistumaa merkittävämpi työvoiman tarpeen lähde. Varsinaiset asiaa koskevat esitykset löydät täältä:
Työvoiman tarve 2024-29 Varsinais-Suomessa TEM tiekartta
Työvoiman tarve 2024-29 Varsinais-Suomessa_EKA klusterit
Noin 7 000 uutta työpaikkaa syntyy vuoteen 2029 mennessä
Kokonaisuudessaan uusien työpaikkojen määrä maakunnassa kasvaa 4 % tulevalla viisivuotiskaudella. Määrällisesti tämä tarkoittaa, että uusia työpaikkoja syntyy noin 7 000. Prosentuaalisesti kasvu on ripeintä matkailussa (13 %), ICT-alalla (9 %) ja rakennus- ja kiinteistöalalla (6 %), toki määrällisesti alussa mainituilla isoilla aloilla.
Vähenemistäkin on nähtävissä: Työpaikkojen määrä vähenee kaupan alalla 4 % ja julkisessa hallinnossa 5 % vuoteen 2029 mennessä. Silti kummassakin klusterissa on työvoiman tarvetta ison poistuman takia.
Selvityksessä tarkastellaan myös poistuman osuutta suhteessa alan nykyisiin työpaikkoihin, ja useimmiten poistuma on 15 % luokkaa. Kasvava matkailuala tuo tähän poikkeuksen: työvoiman tarve nykyisistä työpaikoista on tarkastelun suurin 23 %. Matkailu on yksi harvoja toimialoja, jossa työvoimatarve syntyy enemmän uusien työpaikkojen myötä, ja vähemmän poistuman takia. Toinen vastaava on ICT.
Vuositasolla työvoimatarve Varsinais-Suomessa on poistuma ja uudet työpaikat huomioiden ja kaikki alat yhteen laskien noin 6 500 henkilöä per vuosi 2029 mennessä.
Sote- ja rakennusaloilla iso poistuma, lähihoitajista, sairaanhoitajista ja rakennussiivoojista eniten pulaa
Ammattialakohtaisessa tarkastelussa lähteenä on käytetty TEM:in tiekarttaa. On huomattava, että tässä tarkastelussa kukin ammatti kuuluu yhteen ja vain yhteen tiekartan alaan. Osaajatarve on suuri alan keskeisimmissä ammateissa, joten tarkastelussa on keskitytty niihin ammatteihin, joissa toimii määrällisesti paljon väkeä. Pienempiä ammattialoja on löydettävissä tausta-aineistosta.
Sote- ja hyvinvointialan poistumaksi Varsinais-Suomessa on arvioitu 5 700 henkilöä vuoteen 2029 mennessä, mikä on 15 % alan tämänhetkisestä työvoimasta. Uusia työpaikkoja alalle syntyy noin 1 000.
Ammateittain tarkasteltuna lähihoitajista on suurin pula. Eläköitymässä on aikajaksolla 1 100 lähihoitajaa ja lisäksi uusia työpaikkoja syntyy 250. Sairaanhoitajien kohdalla eläkkeelle jääviä on 800 ja uusia työpaikkoja syntyy niin ikään 250. Koulutusalaan kuuluvista lastenhoitajista on myös iso pula, kun poistuma on 500 ja uusia työpaikkoja syntyy 100.
Rakennus- ja kiinteistöalalla poistuma on 3 700 työpaikkaa, ja uusia työpaikkoja syntyy jopa 1 700. Ammattialatarkastelussa soten kanssa samoihin lukuihin yltävät toimisto- ja rakennussiivoojat, joita eläköityy 1050, ja lisäksi uusia työpaikkoja tulee 350. Talonrakentajien kohdalla eläköityviä on 500 ja uusia työpaikkoja tulossa 300.
Matkailualassa on mukana kirjavasti majoitus- ja ravitsemusalan ammatteja. Niiden osalta eniten työvoimatarvetta on ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä ja avustavista keittiötyöntekijöistä, joita eläköityy 650 ja myös uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 600.
Suurin prosentuaalinen painoarvo poistumalla on ruokaketjussa 18 % (maaseutuelinkeinot), logistiikassa 16 % (kuorma- ja erikoisajoneuvojen kuljettajat) ja lääkekehityksessä 16 %.
Kaupan ala eroaa muista isoista klustereista siinä, että alan työvoiman määrä on saavuttanut huippuarvonsa. Silti, vaikka myyjän työpaikat vähenevät noin 350:llä aikajakson aikana, työpaikkoja on avoinna 800 henkilön poistumasta johtuen.
Ammattien kohdalla graafeissa on näkyvillä myös luokitusnumero (1-9 -alkuinen), jossa aina pienempi numero kertoo korkeammasta koulutusvaatimuksesta. Ammatillista tutkintoa vaativat ammatit ovat pääsääntöisesti 5-8 -alkuisia.
Taustaa:
Nyt julkaistu tarkennettu työvoiman tarvetta koskeva selvitys on jatkoa Ennakointiakatemian vuonna 2022 tilaamaan työvoiman tarvetta 2020-luvulla koskevaan selvitykseen. Linkki:
Varsinais-Suomen osaajatarve 2020–2030 – Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia
Toimialoiksi on tässä työssä valittu Ennakointiakatemian klusterit eli Varsinais-Suomen 11 kärkialaa. Ammattialaluokitukset sekä ammattialojen ja toimialojen ristiinajot on saatu TEM-tiekartasta. TEM-tiekartassa kukin ammatti kuuluu vain yhteen tiekartan alaan.
Tutkimuksen mahdollinen kolmas osuus voisi tarkastella työvoiman tarvetta esimerkiksi seutukuntatasoisesti tai työllisyydenhoitoaluekohtaisesti
Kommentteja selvitykseen:
Jari Messula: Ennustettaessa työvoimatarpeita olisi hyvä saada vertailutiedoksi tai täydennykseksi joko reaaliaikaiset tiedot tai jonkinmoiset ennusteet työttömien ja jopa työvoiman ulkopuolisten määristä. Ikäluokkien pienentyessä ei tarpeita taideta saada tyydytetyiksi pelkästään nuoremmilla ikäluokilla. Siinäpä sitä on pohtimista, miten osaamista lähdettäisiin kehittämään.
Terhi Tevameri: Monet hyvinvointialueet ovat nyt henkilöstöpulan ja alijäämän vuoksi siirtymässä massiivisessa määrin digitaalisiin ja liikkuviin ratkaisuihin. Henkilöstötarpeen kasvu on voimakkainta kuitenkin työvoimaintensiivisissä hoivapalveluissa. Itse kovasti mietin, miten realistista tämä digitaalisen siirtymän varaan laskettu tehostaminen todellisuudessa on.
Olli Vuorinen: Millä tavalla hyödynnämme informaatiota ja miten teemme päätöksiä? On huomattava, että ammattialoittain tarvetta on joka tason koulutukselle.
Timo Vahtonen: Tässä on tarjolla tietoa maakunnallisen koulutussuunnittelun tueksi, samoin kuin työllisyydenhoitoalueiden palveluihin. Poistumatieto konkretisoituu, ja voidaan huomioida sen valtava merkitys.
Työvoimabarometri alkaa nyt pyöriä marraskuussa, ja tätä voi käyttää barometrin rinnalla. Toimialakoodit voidaan yhdistää avoimiin työpaikkoihin ja työttömiin työnhakijoihin. Tiedon yhdisteleminen on merkittävää. Kvalitatiivisen tiedon ja numerotiedon yhdistelyyn tarvitaan keskustelua.