Talouden romahdus
Talouden romahdus on ensi sijassa makrotalouden ilmiö. Kokonaiskysyntä romahtaa, kun nopeaan velkaantumiseen perustunut kotimainen kysyntä supistuu, vienti vähenee jyrkästi ja kilpailukyvyn rapautuu sekä hauras pankkijärjestelmä ajautuu kriisiin. Näin kuvattiin Suomen ajautumista lamaan 1990-luvun alussa.
Jatkuva talouskasvu ei olekaan itsestäänselvyys pitkällä aikajänteellä. On mahdollista, että velkavipuun, erilaisiin futuureihin, spekulatiivisiin rahoitusinstrumentteihin sekä arvoltaan kelluviin osakkeisiin perustuva globaali talousjärjestelmä luhistuu jonain päivänä. Toteutuessaan tämä johtaisi välittömästi vientituotteiden ja useimpien perushyödykkeiden pulaan ympäri maailmaa. Tällaisessa tilanteessa myös valtioiden kyky kerätä riittävät verotulot toimintojensa ylläpitoon tulisi uhatuksi, jolloin useimmat julkiset palvelut jouduttaisiin lakkauttamaan.
Koko maailmantalouden olemassaoloon kohdistuu tällä hetkellä useita riskejä. Yksi isoista riskeistä on esimerkiksi Kiinan talouden tai valtion romahdus, toinen Yhdysvaltojen talouden romahdus ylivelkaantumisen tai dynaamisuuden katoamisen johdosta. Kolmas potentiaalinen riski ovat EU:n laajenevat kriisit ja mahdollinen yhteenliittymän hajoaminen. Neljäs uhka on nettovelanantajien luottamuspulan syntyminen esimerkiksi Enronin, Lehman Brothersin tai USA:n asuntolainamarkkinakuplan kaltaisen yllättävän syyn vuoksi. Viides riski on laajamittainen sota ja kuudes infrastruktuuriin tai ympäristöön kohdistuvan suuren kriisin, kuten vesi-, energia- tai ruokapulan, puhkeaminen.
Mikä tahansa näistä mainitusta syistä voisi yksin tai yhdessä toisten kanssa päättää maailman talouskasvun ja pahimmillaan romahduttaa virtuaalirahaan ja osakkeisiin perustuvan talousjärjestelmän kokonaan. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen ja romahtaneen järjestelmän korvaaminen olisivat pitkiä prosesseja, jotka jättäisivät maailmantalouden ja yhteiskunnat epävakaaseen tilaan vuosiksi.
Valtioiden tasolla kriisi näyttäytyisi muun muassa suurina ongelmina ylläpitää olemassa olevia perustoimintoja ja -järjestelmiä, sillä verotulot eivät riittäisi enää samanlaisen palvelutason ylläpitämiseen. Kansainvälisen kaupan ongelmat näyttäytyisivät takkuavan tulovirran lisäksi myös erilaisten perushyödykkeiden pulana.
Maailman talouskriisit TOP 5 Ari Turusen mukaan:
1. Maailman ensimmäinen pankkikriisi 1345
Euroopan kaksi isointa pankkia kaatui, koska Englannin kuningas ei maksanut velkojaan. Pankkien mukana meni konkurssiin satoja yrityksiä ympäri Eurooppaa.
2. Maailman ensimmäinen pörssiromahdus 1637
Harvinaisen värisistä tulppaaneista tuli Alankomaissa statussymboleja. Tulppaaneja ryhdyttiin kauppaamaan pörssissä ja niillä alettiin keinotella. Tulppaanien hinta nousi käsittämättömän korkeaksi ennen pörssiromahdusta.
3. Maailman ensimmäinen kansainvälinen talouskriisi 1873
Pitkä lama oli useiden talouskriisien sarja Yhdysvalloissa ja Euroopassa vuosina 1873-1896. Suureelliset rautatiehankkeet ajoivat amerikkalaiset pankit konkurssiin. Kriisi levisi myös Eurooppaan ja Italiasta ja Espanjasta lähti suuri määrä siirtolaisia työttömyyttä pakoon.
4. Suuri lama: Wall Streetin pörssiromahdus 1929
Suuri lama alkoi Wall Streetin pörssiromahduksesta, jossa osakkeiden arvo tippui kolmanneksen. Se aiheutti suuren työttömyyden ja kuluttajahintojen laskun kaikkialla maailmassa. Sitä seurasi maailmanlaajuinen lama, joka kesti lähes vuosikymmenen
5. Öljykriisi 1973: arabimaat nostivat öljyn hinnan nelinkertaiseksi
Vuoden 1973 öljykriisi oli seurausta siitä, että öljyn maailmanmarkkinahinta oli öljyntuottajamaiden mielestä liian alhainen. Öljyä tuottavat arabimaat julistivat öljysaarron länsimaille ja Japanille, koska Yhdysvallat oli toimittanut Israelille aseita Jom Kippurin sodassa. Öljyn hinta nousi pysyvästi korkeaksi saarron päätyttyä.
Lähteet:
Futures Platform