Sote- ja hyvinvointialan ennakointikartta

Sote- ja hyvinvointialan kartan sisällöt

Sote- ja hyvinvointialan kartalle on koostettu ilmiöitä PESTEL-kategorisoinnin (Poliittinen, Ekonominen, Sosiaalinen, Teknologinen, Ekologinen ja Lainsäädännöllinen) mukaisesti. Alla on poimintoja kartalle kootuista ilmiöistä (merkitty kursiivilla). Voit tutustua karttaan tarkemmin klikkaamalla hiirellä ilmiöpallon päällä. Saat esiin ilmiöstä kertovan, taustoittavan tekstin ja erilaisia lähdeaineistoja. Sektorin nimeä klikkaamalla löydät lisätietoa sektorikuvauksesta.

Ennakointikartalla on nähtävissä vahvasti suuntaus sosiaalisuutta kuvaavalla sektorilla, että jatkuva oppiminen on välttämätöntä, jos muutoksessa halutaan pysyä mukana. Pelkästään oppiminen eri riitä, vaan opittuja asioita on kyettävä lisäksi soveltamaan erilaisissa konteksteissa ja tilanteissa (jatkuva arviointi). Muutostahti ei kaiketi ainakaan hidastu, digi- ja muu teknologia (ilmiöinä kartalla mm. terveyden seurannan tilat, etäkonsultaatio, AR-kirurgia, terveyden pelillistäminen) kehittyy koko ajan, ja muutos edellyttää koko ajan uuden oppimista. Myös saman ammatin sisällä tarvitaan jatkuvaa oppimista. Tehokkuus ja tehostaminen edellyttävät jatkuvaa oppimista. Yksi haaste jatkuvassa oppimisessa on sote-alalla tutkintopainotteisuus, uralla eteneminen on usein kiinni uudesta tutkinnosta, jolloin koulutusputket ovat pitkiä.

Osaavan työvoiman saatavuus -trendi on jo läsnä ja näyttäytyy eri ilmiöiden kautta ennakointikartalla (mm. työperäinen maahanmuutto, sote- ja hyvinvointialan veto- ja pitovoima, työ ja toimeentulo, opetus ja oppiminen 2.0). Yhteiskunnallisesti pitäisi luoda strategiaa, miten hoitoalasta saataisiin houkuttelevampaa, ja sen yhteiskunnallista kuvaa nostettua, ja miten ihmisiä saataisiin hakeutumaan tälle alalle enemmän. Edelleen tarvittaisiin paljon enemmän opiskelijoita alalle. Aiemman suoritetun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee tehdä myös entistä sujuvammaksi prosessiksi. Maahanmuuttajilla on usein kielitaito haasteena opiskelun ja tulevan työnteon kannalta sote-palveluissa. Työperäinen maahanmuuttoa ei voi olla ainoa keino työvoimapulahaasteeseen – työvoimapula on globaali-ilmiö sote- ja hyvinvointitoimialalla.

Sote-alan veto- ja pitovoimaan on panostettava yhteiskunnassa – ennakointikartalla tähän suuntaukseen kytkeytyviä ilmiöitä on eri sektoreilla (työperäinen maahanmuutto, sote- ja hyvinvointialan, työ ja toimeentulo, opetus ja oppiminen 2.0, hallinnolliset muutokset terveydenhuollossa, hyvinvointikeskukset, julkiset palvelut 2022). Huolestuttava ilmiö on, että moni ei pysy valmistumisen jälkeen alalla, vaan siirtyy toiselle alalle, koska siellä esim. työajat ja/tai palkka on parempi. Miten saataisiin sote-alalta valmistuneet sitoutettua ja pidettyä ko. alalla? Moni lähtee myös hoitoalan töihin ulkomaille, jossa palkkataso on parempi verrattuna Suomeen. Siten siis suurin osaamis- ja työvoimaresurssi on jo alalla olevat osaavat työntekijät, joiden pitovoimaan täytyy kiinnittää todella paljon huomiota, ettei jokin osa soten palvelujärjestelmästä joudu siihen tilanteeseen, että palveluja ei voida enää turvata. Tosiasia on, että muutkin toimialat kilpailevat maassamme osaavasta työvoimasta – ja samoista osaajista.

Ennakointikartan teknologiasektorilla tulee selkeästi esiin digitalisaatiokehitys. Se vaatii monella toimialalla jatkuvaa oppimista – sote-ala ei tee tässä poikkeusta. Etäteknologioita ja etäkonsultaatiota tullaan ottamaan hyötykäyttöön yhä enemmän sote-palveluissa lähitulevaisuudessa. Mobiilipalvelujen konseptointityö (esim. peruspalveluihin saavutettavuutta, lähipalvelunäkökulmaa, mobiiliratkaisujen kautta) tulee lisääntymään tulevaisuudessa (esimerkkeinä kartan ilmiöistä etäkonsultaatio, terveyden pelillistäminen sekä terveyden seurannan tilat). Myös tekoälyä hyödynnetään eri tavoin toimialalla – esimerkiksi kielen kääntämisen palvelut kehittyvät ja ne edelleen kehittävät sote-kentän palveluja ja työtapoja (esimerkki-ilmiöinä kartalla koodi muokkaa puhetta, digikaksoset, ihmiskorjaamo).

Palvelu- ja yhteiskuntarakenne on murrosvaiheessa, mikä tulee esille useimmissa talous-, politiikka ja kunta- ja palvelujärjestelmä -sektorin ilmiöissä kuin myös arvoihin liittyvän sektorin ilmiöissä. Arvot ja eettiset näkökulmat nousevat esiin erilaisten ilmiöiden kautta: väestön eriarvoistuminen ja polarisaatiokehitys tulee jatkumaan, hoidon / palvelujen priorisointikysymykset ovat esillä myös tulevaisuudessa (ennakointikartalla tematiikan ilmiöitä on eri sektoreilla mm. seuraavat arvot ja etiikka, hoidon priorisointi ja omavastuu, uudentyyppinen demokratia, sosiaalinen liikkuvuus ja hyvinvointia kaikille). Kansallisessa ja alueellisessa valmistelussa ovat hyvinvointialueet ja niihin keskeisesti sidoksissa olevat yhteistyöalueet, minkä seurauksena sote- ja hyvinvointialan rajapintayhteistyötä edelleen kehitetään ja tiivistetään (esim. tulevaisuuden terveyskeskus -hanke). Sote- ja hyvinvointipalvelujen muotoilu asiakas- /potilaslähtöisesti nähdään tulevaisuudessa keskeisesti esillä olevana ilmiönä (ennakointikartalla ilmiönä mm. hyvinvointikeskukset, kontaktittomat palvelut sekä yhteistyö terveydenhuollossa). Johtamisen, koordinoivan yhteistyön sekä tiedolla johtamisen näkökulmat ovat palvelurakenneuudistuksessa tärkeä ilmiökokonaisuus (ennakointikartan ilmiöinä mm. tiedolla johtaminen, julkishallinto 2022 ja liiketoiminta).

Ennakointikartan ympäristösektorilla on nostettu esiin kiertotalousosaamisen ja ympäristö- / kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden merkityksen kasvu lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi ekotukihenkilöitä on jo koulutettu Varsinais-Suomessa osana Health Campus -yhteistyötä.  Lisäksi pohdinnoissa on esitetty, että ympäristöasioiden systemaattinen ja strateginen työote korostuu tulevaisuudessa (esimerkkinä kartan ilmiöistä vastuullisuusraportointi, vaikuttavuusinvestoinnit ja ympäristöosaaminen sote-sektorilla). Etäpalvelut tuovat automaattisesti ympäristönäkökulman palvelutuotantoon, koska liikkuminen vähenee ja osaltaan työajan käyttö tehostuu ja voidaan keskittyä palvelun tuottamiseen (esimerkkeinä tästä seuraavat ilmiöt: kestävä kehitys ja kierrätys, kiertotalous ja ekotukihenkilöt).