Ennakointitieto hyötykäyttöön -tapahtuma 21.5.2025 tarjosi näkökulmia sekä alueellisesta että kansallisesta ennakointityöstä ja konkretisoi ennakoinnin käytäntöjä. Iltapäivän asiantuntijapuheenvuorojen aiheina olivat: Alueelliset kehitysnäkymät, Liedon vaikuttavuuslähtöinen yrityspalvelumalli, Turun kauppakamarin osaamistietodata sekä maakuntarajan ylittävänä vertailukohteena Vantaan ennakointimalli.
Timo Vahtonen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta avasi päivän tarkastelemalla Alueen kehitysnäkymiä keväällä 2025. Työttömyyden kasvu on ollut Varsinais-Suomessa alkuvuodesta valtakunnan voimakkainta, alueen vientivetoisuudesta johtuen. Pikaista muutosta tilanteeseen ei ole odotettavissa.
Toimialakohtaisen katsauksen mukaan maakunnassa parhaiten pärjäävät tällä hetkellä meriteollisuus, lääketeollisuus ja ICT. Rakennusteollisuuskin ennakoi 4 % kasvua tälle vuodelle. Matkailuala odottaa hyvää kesäkautta, ja alueella on käynnissä myös useita hotelli- ja ravintolahankkeita. Vihreän siirtymän osalta Naantalin vetyhanke etenee. Datakeskus-varauksia on näkyvissä samalle suunnalle ja mahdollisesti myös Saloon. Iso biokaasulaitos-hanke saanee paikan Oripäästä.
Tutustu työllisyys- ja toimialanäkymiin tästä.
Yrityspalvelujohtaja Mika Stepanoff Liedon kaupungilta esitteli Liedon innovaatiokampuksen mallia. Liedossa painopisteenä on tiivis vuoropuhelu yritysten kanssa, jonka kautta syntyy käsitys tulevista osaamistarpeista ja toki myös yritysten kehitys- ja tukitarpeista. Yrityskontakteja on vuodessa 1 800. Tieto jalostetaan nopeasti osaksi koulutuksen tarjontaa ja ohjauspalveluja.
Innovaatiokampuksessa oppilaitokset ovat mukana kehittämässä osaamista. Ne saavat yrityskontaktoinnin myötä selvinnyttä osaamistarvetietoa ja kyselyjä, joihin voivat koulutuksella vastata. Stepanoffin mukaan yksinyrittäjien tavoittaminen on hankalaa, ja sitä varten käytössä on applikaatio ja alihankintamessut. Yksinyrittäjät työllistyvät alihankintatöihin helposti, ja työtarjouksia heille tulee myös äppiin.
Tutustu Liedon Innovaatiokampukseen tästä.
Osaamisasioiden asiantuntija Satu Lindén Turun kauppakamarista korosti esityksessään sitä, miten tärkeää on sisällyttää elinkeinoelämän näkemykset osaksi ennakointiprosessia. Kauppakamari kysyy paljon ja muodostaa jäsenistönsä vastauksista selkeitä näkymiä esimerkiksi osaamisen kehittämistarpeeseen.
Kyselyt koskevat mm. alueen investointeja ja TKI-panostuksia, talous- ja kilpailukykytilannetta, työvoiman saatavuutta, rekrytointiaikeita, huoltovarmuutta ja esimerkiksi tekoälyosaamisen tilannetta. Vastauksista on saatavissa esiin myös tulevaisuuden koulutustarpeita. Myös viestiä oppilaitoksille on vastikään kysytty: Vastausten mukaan yritykset toivovat työelämään tulevilta nuorilta erityisesti työelämälähtöistä asennetta, perustaitojen hallintaa ja työssä oppimiseen panostamista.
Tutustu kauppakamarin kyselyihin ja tuloksiin tästä.
Dosentti Leena Unkari-Virtanen Metropolia-ammattikorkeakoulusta toi tilaisuuteen näkökulman siitä, miten ennakointitieto voidaan integroida oppilaitoksen sisäiseen toimintaan ja strategiseen kehittämiseen. Vantaan malli perustuu ajatukseen ”ennakointikyvykkyydestä” – organisaatiolla on oltava paitsi pääsy tietoon, myös kyky ja halu hyödyntää sitä.
Vantaan kaupungin näkökulmasta on tarve ennakoida työmarkkinoita ja viedä tietoa kaupungin toimintaan työllisyysalueelle. Ennakointi halutaan siis kytkeä yksittäisten toimijoiden tarpeisiin, mutta sitä tulee katsoa laajempien kytkösten kautta. Tutustu Vantaan ennakointinalliin tästä.
Nopean reagoinnin ja konkreettisten esimerkkien tarvetta ilmassa
Tilaisuuden keskusteluissa nousi vahvasti esiin se, että oppilaitosten kyky reagoida ennakointitietoon vaihtelee, ja saisi olla nopeampaa. Tähän olisi hyvä tarttua erityisesti jatkuvan oppimisen kautta.
Tuleviin ennakointitilaisuuksiin toivottiin entistä konkreettisempia esimerkkejä siitä, miten ennakointitietoa on onnistuneesti hyödynnetty. Varsinkin yritysmaailman mallit kiinnostavat, samoin opetushenkilöstön kokemukset opetuksen kehittämisestä ennakointitiedon avulla. Myös ajankohtaiset ilmiöt, kuten tekoälyn vaikutus koulutukseen, monimuotoisuus, kielihaasteet ja pienenevät ikäluokat kaipaavat syvempää tarkastelua. Yhteinen toive oli, että jatkossa keskityttäisiin tiedon jakamisen sijaan sen yhdessä analysointiin ja hyödyntämiseen.
Tietoa sinänsä on jo paljon. Nyt tarvitsemme asiantuntijoita, jotka pureksivat sen meille käyttökelpoiseen muotoon, todettiin ryhmäkeskustelussa.
Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia ja JOE-hankkeen toimijat. Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella.
Lisätiedot, JOE-hanke: anneli.frantti @turku.fi