Tekoälykehityksen ajankohtaiset asiat olivat esillä Ennakointiakatemian webinaarissa maaliskuussa 19.3. Alkajaisiksi Turun tekoälykeskuksen CIC:n johtaja Kaj-Mikael Björk kertoi tuoreena uutisena eurooppalaisesta LLM-kielimallihankkeesta, jossa Suomi on yliopistojen ja tekoäly-yhtiö Silo AI:n myötä mukana. Turun yliopisto vetää kehityshankkeen yhtä keskeistä työkokonaisuutta.
Tällä hetkellä tekoälyn kehityksessä älykkäämmät chatbotit yleistyvät. Generatiivinen tekoäly laajenee monimodaaliseksi, ja tekoälyä tulee lisää eri sisältöihin, kuten tekstiin, kuviin ja ääneen. Kiinan suunnalta saamme tehokkaita, mutta myös kritiikkiä edellyttäviä kielimalleihin perustuvia chatbotteja.
Iltapäivän aikana esiteltiin myös Turun AMK:n tekoälysovellusten kehitystyötä. Työn alla on mm. automatisoitu robotti tarkistamaan ydinjätesäilytyksen tiloja ja koneoppimistekniikan FL-sovellus syöpätutkimukseen. Saaristossa rakentuu automatisoituvan vesiliikenteen testialusta.
Turun AMK nosti keskusteluun myös tekoälylukutaito-aiheen. Termi tarkoittaa kykyä ymmärtää ja arvioida kriittisesti tekoälyn toimintaa. Opetustyössä tulee pohdittavaksi, millä tavalla vanhat tehtävänannot vielä palvelevat oppimista tekoälyn aikakaudella. Ja toisaalta, miten keskeisten taitojen oppiminen voidaan varmistaa. Opetustyötä tukemaan Arene on luonut tekoälyn käyttämisen ohjeistuksen ja liikennevalomallin, jota nyt otetaan ammattikorkeakoluissa käyttöön. Linkki aiheeseen on artikkelin lopussa.
Ennakointiakatemian tiekarttoihin kommentteja
Ennakointiakatemian työryhmät ovat vuoden 2024 mittaan miettineet alakohtaisia tekoälyvisioita ja rakentaneet visioihin johtavia tiekarttoja osaamistarpeiden näkökulmasta. Tilaisuudessa tiekarttoihin saatiin kommentteja. Koulutusten osalta on tärkeää miettiä, missä asioissa pitää olla etukenossa.
– Tekoäly tuo meille mahdollisuuden uusiin räätälöityihin ratkaisuihin, joita ei ole ennen ollut. Esimerkiksi ruokaketjuun tekoäly voi tuoda merkittävää etua logistiikkaan, totesi Kaj-Mikael Björk.
– Ruokaketjuun liittyen alkutuottajien ja pienten tuottajien hengissä pysyminen ja myös vahvistuminen täytyy varmistaa. Tähän tarvitaan älykästä yhteiskuntaa, ja tekoäly on hyvä tuoda osaksi arjen valintoja, sanoi Minna Storm Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksesta.
Tekoälyn mukaantulo moneen eri ammattiin alkaa vaikuttaa mm. ammatinvalinnanohjaukseen ja koulutusvalintoihin. Keskeistä on myös huomioida opetuksen kehittäminen. Miten pidetään opettajien osaaminen ja ymmärrys ajan tasalla tekoälystä ja sen tuomista mahdollisuuksista ja haasteista? Miten varmistetaan todellinen osaaminen eri tilanteissa, pohdittiin chat-keskustelussa.
Tekoälyyn liittyvien osaamis- ja koulutustarpeiden tarkastelua ja koulutussuunnittelua jatketaan JOE-hankkeessa jatkuvan oppimisen ekosysteemin hanketyönä.
Tilaisuuden esitykset linkkien takana
Tilaisuuden ohjelma
Ajankohtaista ja näkökulmia tekoälykehityksestä ja tulevista näkymistä – Turun tekoälykeskuksen CIC:n johtaja Kaj-Mikael Björk
Käytännön koulutus ja käyttö AI sovelluksille – Turun ammattikorkeakoulun tekoälykoulutuksen ja käytön esimerkkejä – Johtaja Tero Reunanen, ICT ja Tuotantotalous -sektori
Esimerkkejä Ennakointiakatemian tekoälyosaamisen tiekartoista
Meriklusteri/Valmistava teknologia/Logistiikka
Ruokaketju
Ajankohtaista ja näkökulmia tekoälystä osaamisen ja koulutuksen työkaluna – Head of Learning Environment Development Turun ammattikorkeakoulu Mika Suutari, Turun ammattikorkeakoulu
Käytännön koulutustarjonta – Korkeakoulujen tekoälykoulutuksen tarjotinmalli, Timo Halttunen, erityisasiantuntija, Turun AMK
Lue lisää: Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille – Arene