Kenelle teemme osaamisen ja koulutuksen palveluita tulevaisuudessa, kun väestönmuutos vaikuttaa maakunnan kaikkien alueiden kehitykseen sijaintiin ja kokoon katsomatta? Mihin meidän pitää tarttua, kun suomalaisten nuorten lukutaidon kehitys vain jatkaa laskuaan? Meillä on mm. iso määrä ammatillisia opiskelijoita hyvin heikon lukutaidon varassa.
Näiden asioiden tiimoilta keskusteltiin 50 hengen voimin yhteisten pöytien ympärillä Kaarinassa tammikuussa. Jatkuvan oppimisen JOE-hanke Rasekon johdolla oli kutsunut mukaan koulutustoimijoita ja oppilaitosjohtoa, työllisyyspalveluiden asiantuntijoita ja kuntien elinvoimatoimijoita kautta Varsinais-Suomen. (JOE-hanke on EU:n osarahoittama.)

Ennakoiva väestönmuutokseen varautuminen on välttämätöntä
Väestönmuutoksesta alusti Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aro. Hän tarkasteli maakunnan väestön ja ikärakenteen muutosta vuoden 2026 tilanteessa, jossa syntyvyys on ennätyksellisen alhaisella ja maahanmuutto ennätyksellisen korkealla tasolla. Valtakunnallisesti vain joka neljännessä kunnassa väestö on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana, ja maakunnassamme väestön kasvu keskittyy Turun ympärille. Seutukunnissa näköpiirissä on loivaa väkimäärän laskua. Muunkielisiä on väestöstä 11,5 % tällä hetkellä.

– Nyt varaudutaan ja katsotaan jo 2030–40-luvuille. Meille tulee kilpailua niukkenevasta väestöstä; lapsista, nuorista, opiskelijoista, valmistuneista. Johtamisella on tässä iso merkitys, miten asioita viedään eteenpäin, Aro painotti.

– Vaikeasti ennustettava muuttoliike näyttelee yhä suurempaa roolia, ja tällöin puhutaan vetovoimasta ja pitovoimasta. Meillä on aika paljon vuotoa pääkaupunkiseudulle. Koulutustarjonta on suuressa roolissa siinä, miten Varsinais-Suomeen halutaan tulla ja täällä pysyä, Aro vahvisti.

Esityksen linkki on artikkelin lopussa.

Entä, jos työelämään mennessä lukutaito puuttuu?
Lukutaito-ohjelman projektipäällikkö Tarumaija Aalto Turun kaupungilta laittoi kuulijat miettimään, mitä suomalaisten nuorten heikkenevälle lukutaidolle pitää tehdä.

– Heikko lukutaito tulee kalliiksi yksilölle ja yhteiskunnalle. Kun koulutusjärjestelmä on käyty läpi, meillä viidesosa nuorista ei yllä lukutaidon tasolle 3, mikä on työelämässä ja yhteiskunnassa pärjäämisen taso. Lisäksi oppilaiden keskinäiset erot ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana, Aalto korosti kehityksen huonoa suuntaa.

PISA-tutkimuksessa lukutaidon taso on laskenut sekä syntyperäisillä suomalaisilla että maahanmuuttajilla. Ensimmäisen sukupolven mahanmuuttajista lähes 40 % jää alle lukutaitotason 2 ja toisen sukupolven maahanmuuttajista heitä on jopa 60 %.

– Meillä on iso massa heikosti lukevia nuoria ammatillisissa oppilaitoksissa kouluttautumassa ammattiin ja työelämään. Nuoret vastustavat lukemisen lisäämistä, mutta meidän pitäisi aikuisina olla yhtenä rintamana tätä kehittämässä. Keinoja on, struktuuria tarvitaan, korosti Aalto.

Esityksen linkki on artikkelin lopussa.

Miten maakunnan yhteistyö saadaan toimimaan?
Oppilaitosjohdon pöydässä mietittiin maakunnallista yhteistyötä ja jatkuvan oppimisen yhteistyön  rakenteita Rasekon johtavan rehtorin Maria Taipaleen fasilitoimana.

Keskustelussa nähtiin, että maakunnallisen yhteistyön tulisi olla tiiviimpää erityisesti oppilaitosten, työllisyyspalveluiden ja yritysten välillä. Tietojen vaihtoa tarvitaan varsinkin silloin, kun koulutuksia rakennetaan vastaamaan yritysten ja työllisyyden tarpeisiin ja kohtaantoon. Työelämän mukaantuloa halutaan myös oppisopimusten lisäämiseksi, ja yhteistyötä tarvitaan myös yksityisten palveluntuottajien kanssa. Todettiin, että ikäluokkien pienenemisen vaikutuksia olisi hyvä miettiä myös strategisesti yhdessä.

Aikuisten osaamisen kasvattamiseen ja kouluttamiseen pitäisi keskusteluryhmän mielestä miettiä osatutkintojen kehittämistä yhdessä. Osa kohderyhmistä tarvitsee lähes yksilöllisiä ratkaisuja ja osaamispolkuja. Näitä ovat mm. 50+ ja 60+ -ikäiset, joilla on työuraa vielä jäljellä, mutta vuosikymmeniä vanha tutkinto ja pulaa nykypäivän taidoista. Samoin maahanmuuttajista osa tarvitsee entistä tuetumpia malleja töihin päästäkseen.

Tavoitteellinen jatkuvan oppimisen yhteistyö vaatii toimiakseen rakenteen ja jäsennellyt tapaamiset. On suunniteltava, millainen foorumi ja tiedonvaihto toteutetaan, kun verkostoja on jo paljon Ennakointiakatemiasta MYR:iin. Missä puhutaan, mistä puhutaan? Mitä tavoitteita yhteistyöllä on? – – – Olemme myös velvollisia viemään asioita päättäjille ja huolehtimaan edunvalvonnasta. Ekosysteemi tarkoittaa sitä, että tuomme asioita esiin, koosti Taipale keskustelun päätteeksi.

Tulevaisuuden ohjaus ja koulutus, millaisia palveluita ja asiakkaita?
Aikuisen väestön ohjauspalveluiden pöydässä keskusteltiin sekä tulevaisuuden asiakkaista että palveluista. Fasilitoijana toimi Rasekon opinto-ohjaaja Kati Runola.

Keskustelussa todettiin, että ohjauksen verkosto (Opin Ovi) on tärkeä tuki, kun ohjattavien monialaisuus ja monikulttuurisuus kasvavat. Tulossa on 55+ -asiakkaita, joilla ei ole toisen asteen koulutusta, ja joiden osalta osaamisen täydentäminen vaatii useita osasia. Tulevaisuuden työt ovat vaativampia kuin nykyiset, kun helpoista töistä ottaa koppia tekoäly. Asiakkaiden kohdalla oman osaamisen sanoittaminen ja esiintuominen, eli oman profiilin rakentaminen on entistä tärkeämpää työnsaannin kannalta. Palvelun kehittämisen kannalta tavoitteena olisi yhden luukun taktiikka.

Työllisyyspalveluiden, opinto-ohjaajien ja Opin Oven yhteistyötä täytyy vahvistaa, ja tulevaisuudessa verkoston pitää erityisesti vaihtaa hyviä käytäntöjä.

Jatkuvan oppimisen pöytää fasilitoi Rasekon  hankekoordinaattori Taru Ikäheimo. Myös tässä pöydässä puhuttiin oman osaamisen sanoittamisen osaamisesta, kun osaaminen näyttäisi jatkossa pirstaloituvan ja pienet kokonaisuudet nousevat tärkeiksi. Keskustelussa toivottiin pienten osaamiskokonaisuuksien, mikrotutkintojen jne. palvelutarjontaa, jolloin hankitaan osaaminen ja tutkinto, mutta nopeammalla syklillä. Näiden yhteiseksi edistämiseksi ideoitiin myös hanketyötä.

Oppisopimuksen ympärille pöydässä pohdittiin variaatioita: kielituettu oppisopimus muunkielisille niin, että kieltä opetetaan myös oppilaitoksessa, eikä kielitaidon kehittyminen jää pelkästään työpaikan asiaksi. Oppisopimukseen toivottiin myös monen alan tutkinnon osien tai pienempien osien yhdistelyn mahdollisuutta yrityksen tarpeen mukaan – voisiko osaaminen koostua vaikkapa tekniikasta, kestävyysaiheesta ja myynnistä? Erityisesti kohtaanto-ongelman aloille lyhytkoulutukset ja osatoteutukset voisivat tuoda parannusta. Yhteistyötä ja lisää tunnettuutta ja tietoisuutta haluttiin vahvistaa myös oppisopimusten edistämisessä.

Esitysten linkit:

Kenelle teemme palveluita tulevaisuudessa Timo Aro 14.1.2026

Lukutaito on työelämän avaintaito Tarumaija Aalto 14.1.2026

Lisätiedot:

JOE-hanke, projektipäällikkö anneli.frantti @turku.fi
Rasekon hankekoordinaattori taru.ikaheimo @raseko.fi

Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella.