Signaalisessio 7.11.2025 nosti esiin huolestuttavan trendin – nuorten fyysinen kunto jatkaa heikkenemistään. Nuorten fyysinen toimintakyky vaatii nyt isoa yhteiskunnallista ryhtiliikettä.  Toisena aiheena keskusteltiin nuorten yrittäjäasenteista – peräti 51 % nuorista pitää yrittäjyyttä mahdollisena uravaihtoehtona.  

Molemmat teemat vaativat laaja-alaisia toimenpiteitä ja ennakoivaa otetta (esitykset linkkien takana).

Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen – Tommi Vasankari

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari nosti esiin nuorten ja työikäisten fyysisen kunnon heikkenemisen:

• Askeleiden määrä vähenee iän ja kouluasteen myötä, mikä heijastuu fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi vain noin joka kolmas lapsi liikkuu tarpeeksi.
• Varusmiesten kunto on laskussa: Cooperin testitulokset ja lihaskunto heikkenevät, ja paino nousee. Move!-testit osoittavat samansuuntaista kehitystä.
• Ennustemallin mukaan nykytilanne johtaa vuonna 2040 työvoimapulaan erityisesti fyysisesti vaativissa työtehtävissä. Lisäksi se vähentää työn tuottavuutta ja lisää merkittävästi suomalaisten sairastavuutta.
• Vasankari vertasi tilannetta Pohjois-Karjala-projektiin, ja peräänkuulutti laajaa kansallista ryhtiliikettä, jossa liikunnallisten ratkaisujen houkuttelevuutta nostetaan – yksittäiset toimet eivät riitä.

UKK-instituutin mukaan liikuntakäyttäytymisen muutokset vaativat monitieteistä ja -hallinnollista yhteistyötä, jotta toimintakykyä voidaan vahvistaa jo varhaisessa vaiheessa.

Nuoret haluavat yrittäjiksi kokeilun kautta

Nuorten NYT-raportin asiantuntija Mari Rakkolainen Nuorten yrittäjyys ja talous NYT järjestöstä esitteli tuoreita tuloksia nuorten yrittäjyysasenteista:

Nuorten yrittäjyysasenteet – Mari Rakkolainen

• 51 % nuorista pitää yrittäjyyttä mahdollisena uravaihtoehtona, ja kiinnostus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2022.
• Poikia kiinnostaa yrittäjyys selvästi enemmän kuin tyttöjä (62 % vs. 42 %).
• Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat erityisen kiinnostuneita yrittäjyydestä, mahdollisesti siksi, että se näyttäytyy reittinä työllistymiseen.
• Yrittäjävanhempien lapset osoittavat suurta kiinnostusta jatkaa vanhempien yritystoimintaa.
• Motivaatiotekijöitä yrittäjyydelle ovat mm. mahdollisuus tehdä itselleen tärkeää ja arvojen mukaista työtä, ansaita hyvin ja toteuttaa omia ideoita.
• 43 % nuorista kokee yrittäjyyden riskit liian suuriksi, ja moni pelkää sen vievän liikaa aikaa muulta elämältä.
• Kouluilta toivotaan lisää yrittäjyysopetusta sekä yrittäjyyden kokeilemista käytännössä, jotta nuoret saisivat realistisen kuvan yrittäjyydestä ja sen mahdollisuuksista. Erityisesti yrittäjyyden kokeilukulttuurin tarve korostuu

Tulevaisuusraportin mukaan yrittäjyys nähdään yhteiskunnallisesti tärkeänä: 68 % nuorista pitää yritystoimintaa keskeisenä Suomen tulevaisuudelle.

Tarvitaan yhteiskunnallista ennakointia ja strategista otetta

Molemmat puheenvuorot korostivat, että nuorten toimintakyky ja yrittäjyysvalmiudet ovat tulevaisuuden kannalta kriittisiä. Tarvitaan:

• Yhteiskunnallista ennakointia ja strategista otetta
• Poikkihallinnollisia toimenpiteitä, jotka yhdistävät koulutuksen, terveyden, liikunnan ja talouden
• Nuorten osallisuuden vahvistamista – ei vain yksittäisiä kampanjoita, vaan pysyviä rakenteita

Lisätietoa ja aineistoja löytyy nuortennyt.fi/tulevaisuusraportti sekä UKK-instituutin sivuilta

Keskustelussa esiin liikunnan iso kokonaisuus

• Varusmiesten kunto kotiutumisvaiheessa herätti kiinnostusta – pohdittiin, onko olemassa dataa myös palveluksen päättymisen jälkeisestä kunnosta. Tässä yhteydessä todettiin, että varusmiespalveluksen käyneiden kunto paranee selkeästi erityisesti heikompikuntoisten osalta, mikä toisaalta tukee ajatusta kollektiivisesta laajemmasta yhteiskunnallisesta toimintamallista liikkumattomuuden taklaamiseksi
• Liikuntatottumusten pysyvyys nähtiin yksilöllisenä – joillakin paino nousee, mutta liikuntatavat saattavat jäädä.
• Liikkumisen muotojen moninaisuus korostui: ei kaikkien tarvitse urheilla tai harrastaa ohjattua liikuntaa, vaan liikkumisen ilo voi löytyä muista arjen aktiivisuuden muodoista.
• Liikuntalajiajattelua toivottiin laajennettavan – lajikokeiluja erityisesti nuorille, jotka kokevat urheiluharrastukset ja kilpailullisuuden ahdistavina.
• Lisää liikettä koulupäivään – toiminnalliset opetusmenetelmät ja lähikoulujen suosiminen koulujen keskittämisen sijaan.
• Työpaikkojen rooli – työkyky, nukkuminen, työpaikat liikuttajina.

Keskustelussa esiin taloustilanteen huolia ja esimerkillä kannustamista 

• Maahanmuuttajataustaisuus yrittäjyyden motiivina herätti keskustelua: yrittäjyys voi olla vaihtoehto, kun palkkatyöhön pääsy on vaikeampaa.
• Käsitteen rajat kyseenalaistettiin – esim. adoptiolapsen asema maahanmuuttajataustaisena.
• Taloustilanne ja konkurssien määrä nostettiin esiin: nykyiset olosuhteet voivat vaikuttaa nuorten yrittäjyysasenteisiin ja vanhempien rooliin esikuvina.
• Yritysten lopettamismäärät (yli 21 000 Q1/2025) nähtiin huolestuttavina – erityisesti yksin- ja mikroyritysten osalta.
• Romaninuorista toivottiin erillistä dataa, jotta yrittäjyysasenteita voitaisiin tarkastella laajemmin.
• Kiinnostusta yrittäjyyteen voidaan lisätä esimerkein – esim. onnistuneet yrittäjätarinat
• Kouluissa lisää yrittäjyyskoulutusta ja mahdollisuuksia yrittäjyyskokemuksiin – ml. yrittäjyyskasvatus.

Mentimeter-kyselyn tulokset:

Keskustelu vahvisti esitysten viestin: nuorten toimintakyky ja yrittäjyysvalmiudet ovat yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kriittisiä. Tarvitaan inklusiivisia, joustavia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka huomioivat yksilölliset erot ja rakenteelliset haasteet.

Seuraava signaalisessio torstaina 4.12. Teemanan jälleen kasvu ja työelämä ja uudistumisen mahdollisuudet.

Lisätiedot:

Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto
Ira Ahokas, Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus