Signaalisessiossa 4.12 esillä kasvun ja uudistumisen lähteet – yhteiskehittäminen, törmäyttäminen ja hybridityön mahdollisuudet

Signaalisessiossa 4.12 esillä kasvun ja uudistumisen lähteet – yhteiskehittäminen, törmäyttäminen ja hybridityön mahdollisuudet

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjestivät torstaina 4. joulukuuta Signaalisessiot II -tilaisuuden. Signaalisessiosarjoissa käsitellään ja tulkitaan keskeisiä tulevaisuutemme vaikuttavia ilmiöitä lyhyiden asiantuntija-alustusten ja yhteisen keskustelun kautta. Session aiheena oli tällä kertaa kasvun ja uudistumisen lähteet. Tilaisuus oli jatkoa 7.11 järjestetylle tilaisuudelle.

Kasvun pysähtyneisyys ja uudistumisen hitaus ovat suuria haasteita Suomessa tällä hetkellä. Tilaisuudessa pohdittiin konkreettisia välineitä ja näkökulmia siihen, miten yritysten kasvua ja uudistumista voidaan vauhdittaa kestävällä tavalla maassamme sekä Varsinais-Suomessa. Miten konkreettisia avauksia voidaan tehdä? Mitä johtopäätöksiä voimme vetää startup tarinoista ja innovaatioista? Yritysten kasvu ja uudistuminen eivät ainoastaan tue niiden menestystä, vaan ne edistävät merkittävästi yhteiskunnan kestävyyttä sekä hyvinvointia, mahdollistaen toivotun pitkän aikavälin kehityksen.

Yritysten uudistumisen ja kasvun edellytykset 

Hybridityö ja innovaatiot nousivat keskiöön kilpailukyvyn lähteenä, ja Rento Innovationsin kasvutarina tarjosi konkreettisen esimerkin pitkäjänteisestä uudistumisesta. Keskusteluissa korostuivat teknologian rooli, johtajuuden merkitys sekä hybridityön mahdollisuudet törmäyttää uusia yhdistelmiä ja toimialoja.

Riku Santala – Hybridityön ja innovaatioiden näkökulma

  • Innovaatio määriteltiin aidoksi taloudellista arvoa tuottavaksi ratkaisuksi, vaikka sillä on myös toki muita arvoja.
  • Santala korosti, että Suomen rajalliset investointiresurssit edellyttävät uusia toimintamalleja, ja hybridityö voi olla yksi avain tuottavuuden parantamiseen.
  • Esityksessä hyödynnettiin Keeleyn Ten Types of Innovation -mallia: konfiguraatio, verkostot, prosessit, tuotteet ja asiakaskokemus.
  • Innovatiivisen organisaation tunnuspiirteet – kuten turvallisuus, kokeilumyönteisyys, avoimuus, valmentava johtajuus ja poikkifunktionaaliset tiimit – kytkeytyvät hybridityön käytäntöihin.
  • Johtajan rooli nähtiin keskeisenä: hybridityö vaatii rakenteiden, prosessien ja itseohjautuvuuden vahvistamista.
  • Korona toimi katalysaattorina, mutta siirtymä vaatii edelleen aikaa ja kykyä venyä.

Vesa Nohteri – Rento Innovationsin kasvutarina

  • Rento Innovations Oy on salolainen ohjelmistokehitysyritys, perustettu 2015, joka tarjoaa räätälöityjä softaprojekteja ja IT-konsultointia. Yrityksen oma tuote Boxhunt on pilvipohjainen ratkaisu elintarvikkeiden toimitusketjujen jäljitettävyyteen ja tuotannon tehostamiseen.
  • Taustalla vahva Nokia-perintö ja tiivis perustiimi, joka eteni maltillisesti ilman suuria ulkopuolisia rahoituksia.
  • Yrityssalo toimi tärkeänä sparraajana. Malli perustui hitaaseen kehityspolkuun ja riskien hallintaan, mikä ei tue nopeaa kasvua mutta vahvistaa kestävyyttä.
  • Työmalli: 70 % etätyötä, joustavuus perheiden ja arjen tukena. Samalla panostetaan yhteisöllisyyteen – yhteiset lounaat, tiimitapaamiset ja innovointipajat.
  • Innovointia tuetaan konkreettisesti: vuokramökki henkilöstön käytössä, ideapajat ja äänestykset uusista softaratkaisuista.
  • Tekoäly nähdään uudistumisen välineenä: se nopeuttaa koodin tuotantoa, mutta vaatii ihmisen tarkistusta ja täydentämistä. Yrityksen eetos on pysyä ajan hermolla ja hyödyntää AI:n tuomat mahdollisuudet.

 Jouko Urmas – Yrityssalon kommenttipuheenvuoro

  • Salon elinkeinorakenne on kokenut murroksen Nokian jäljiltä. Uusia innovaatioyrityksiä syntyy, mutta radikaalit avaukset ovat vähentyneet.
  • Urmas painotti törmäyttämisen merkitystä – rajapintojen ja toimialojen yhdistämisestä syntyy uutta. Tekoäly voi toimia tässä katalysaattorina.
  • Innovaatiorahoituksen tulisi ulottua myös ruohonjuuritasolle, ei vain suurille veturiyrityksille.
  • Tarvitaan avoimia ideasalkkuja ja rohkeampaa riskinottoa, jotta uudet mullistavat lähdöt saisivat tilaa.

 Nostoja ryhmistä:

  • Hybridityön mahdollisuudet uusien kombinaatioiden luomisessa.
  • Matkailun ja yritystutustumisen linkittäminen innovaatioihin ja myyntikanaviin.
  • Tekoälyn rooli törmäytysten ja uusien yhdistelmien tukijana.
  • Verkostot eri alojen yhteistyön ja -yhteiskehittämisen tueksi.
  • Hybridityö edellyttää johtamista eli tarvitaan koulutusta hybridijohtamiseen.

Menti-kyselyn tuloksia:

Lopputiivistys

Signaalisessio osoitti, että hybridityö ei ole vain työjärjestely, vaan oikein toteutettuna strateginen väline innovaatioiden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Rento Innovationsin esimerkki korosti puolestaan pitkäjänteisen, yhteisöllisen ja teknologiaa hyödyntävän kasvun merkitystä. Keskusteluissa nousi esiin tarve yhdistää eri alojen osaamista, vahvistaa törmäytyksiä ja hyödyntää tekoälyä uudistumisen kiihdyttäjänä.

Lisätiedot:

Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto
Ira Ahokas, Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.