Suomen kielen heikko osaaminen estää maahanmuuttajien työllistymistä enemmän kuin pitäisi. Entä, jos työpaikkaa lähestyttäisiinkin osaaminen edellä, ja työnantajat tulisivat mukaan kartoittamaan, mitä taitoja tekijöillä on?
Keskustelussa maahanmuuttajien työllistymisestä ja osaamisen kehittämisestä esiin nousi tarve työnantajien ja työntekijöiden aikaisesta kohtaamisesta. Jos töihin pääsisi nopeasti maahantulon jälkeen matalammalla kielitaidolla, voisiko kielen oppimiseen rakentaa tukea työssäolon aikana? Voisiko myös työpaikkoja kouluttaa siihen, että osa työntekijöistä voi tehdä töitä osaamisensa mukaan, vaikkakin heikommalla kielitaidolla? Haluaisivatko työnantajat lähteä tähän?
Lähtömaassa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tuo hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle, kun tekijät pääsevät itselleen sopivimpaan työhön, ei vain mihin tahansa. Jos ajoissa kartoitetaan tulijan osaamisia, selkiytyy myös jatkopolku. Tällä hetkellä erilaisia kieli- ja matemaattisiin taitoihin liittyviä kartoituksia tekevät mm. työvoimaviranomaiset ja oppilaitokset – nyt rinnalle kaivattiin vielä lisää osaamisen tulokulmaa.
Yhtä lailla myös heikolla koulutustaustalla olevia maahanmuuttajia työhön pääseminen auttaisi kielitaidon kohentamisessa. Tämä tukisi kotoutumista monin tavoin. Tällaisia työmahdollisuuksia pitäisi tunnistaa ja saada tarjolle.
– Toisaalta pitää huomioida, että osalla maahanmuuttajista on niin heikot perustaidot, että tie yhdenvertaiseen asemaan on pitkä ja sille pitäisi antaa riittävästi aikaa. Useimmiten tässä on kiire, sekä henkilöllä itsellään että systeemillä. Maahanmuuttajien ei aina ole helppo ymmärtää, että työhön tarvitaan Suomessa koulutus.
Jatkuvan oppimisen kehittämisen kannalta oppilaitokset tarvitsisivat enemmän tietoa kohderyhmien osaamisvajeista omaa profilointiaan varten. Aliedustetuksi ryhmäksi tunnistettujen maahanmuuttajanaisten saamiseksi koulun penkille tarvittaisiin myös lisää toimia. Kyseessä on merkittävä työ, mikä vaikuttaa seuraaviin sukupolviin.
Keskustelun vetäjänä toimi:
Juha Kaivola, rehtori, Linnasmäen opisto
Tutustu myös muihin Osaamisesta ja työllisyydestä elinvoimaa -tilaisuuden keskusteluihin (lyhyet koosteet):
- Kaksikielisellä työpaikalla arvostetaan sekä suomea että ruotsia
En tvåspråkig framtid för att mötas i äldreomsorgen - Oppilaitokset tukemaan PK-yritysten kasvua
- Ennakointi pitää organisoida työtehtäväksi
- Kuka maksaa henkilöstön kouluttautumisen?
- Maahanmuuttajien osaamista kartoittamaan haluttaisiin työnantajat mukaan
- Saisiko olla oppisopimusta, paketoituna tuotteena?
Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella. JOE-hanke vastasi tilaisuuden järjestelyistä.
