Kuka maksaa henkilöstön kouluttautumisen?

Kuka maksaa henkilöstön kouluttautumisen?

Aikuiskoulutustukeen ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset pakottavat miettimään, millä rahalla työntekijöiden osaamista kehitetään. Ovatko työnantajat valmiina maksuihin ja tähän murrokseen? Onko johtotason henkilöstökulutuksiin enemmän tarjontaa ja helppo panostaa?

Keskustelussa pohdittiin erityisesti yritysten valmiutta lisätä henkilöstökoulutusta oman kilpailukykynsä parantamiseksi. Ylempien henkilöstöryhmien osalta todettiin, että tietoisuutta esimerkiksi avoimen yliopiston tarjonnasta pitää lisätä koko ajan. On lähdettävä keskustelemaan HR:n kanssa entistä tehokkaammin ja avattava koulutussisältöjä. Ammattikorkeakoulu tarjoaa esimerkiksi osia tutkinnoista lyhytkoulutuksina, ja ne on koettu hyviksi. Koulutusten suunnittelussa haetaan yhä enemmän yritysyhteistyötä, jotta sisällöt saadaan tarvetta vastaaviksi ja koulutus kannattavaksi.

Työntekijätason koulutuksia rahoitusleikkaukset kurittavat enemmän. Kun jatkossa opiskelija saa tukea vain ensimmäiseen tutkintoonsa, tulee toisen tutkinnon opiskelu esimerkiksi alanvaihtajille tai vanhentuneen osaamisen päivittäjille kalliiksi. Opinto-ohjauksessa tämä näkyy jo nyt ihmisten kysymystulvana. Ohjaajat myös kaipaavat koulutusta uusista ratkaisuista työnsä tueksi.

Keskustelussa arvioitiin, että monet työntekijöille tarkoitetut lisäkoulutukset rakennetaan jatkossa maksullisista palasista tai moduuleista. Ammatillisessa koulutuksessa osatutkinnot painottuvat. Huolena on se, ketkä lopulta pääsevät koulutuksiin. Millaisia kannustimia yrityksille tarvitaan? Ottaako HR enemmän asiakseen myös työntekijätason lisäkoulutushankinnat, sillä koulutusmyönteinen yritys vahvistaa samalla työnantajamielikuvaansa.

Oppilaitokset pohtivat myös omaa rooliaan. Opettajat tarvitsevat niin ikään koulutusta oman alansa uusista asioista, sekä kykyä toteuttaa yrityskoulutuksia ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi entistä voimakkaammin korostuu oppimaan oppimisen opettaminen.

Keskustelun vetäjinä toimivat:

Katja Mäkinen, erityisasiantuntija, jatkuva oppiminen, Turun Amk

Timo Halttunen, erityisasiantuntija, Turun Amk

Tutustu myös muihin Osaamisesta ja työllisyydestä elinvoimaa -tilaisuuden keskusteluihin (lyhyet koosteet):

  1. Kaksikielisellä työpaikalla arvostetaan sekä suomea että ruotsia
    En tvåspråkig framtid för att mötas i äldreomsorgen
  2. Oppilaitokset tukemaan PK-yritysten kasvua
  3. Ennakointi pitää organisoida työtehtäväksi
  4. Kuka maksaa henkilöstön kouluttautumisen?
  5. Maahanmuuttajien osaamista kartoittamaan haluttaisiin työnantajat mukaan
  6. Saisiko olla oppisopimusta, paketoituna tuotteena?

Varsinais-Suomessa jatkuvaa oppimista vahvistetaan vuosina 2024–26 Euroopan unionin osarahoittamalla JOE-hankkeella. JOE-hanke vastasi tilaisuuden järjestelyistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.