Inhimillinen pääoma ratkaisee kasvun

Sitran Matti Paavonen avasi kuulijoille Kasvuatlas 2026 -julkaisua ja taustoitti talouskasvun osa-alueita. Kasvuatlas koostuu eri kirjoittajien näkemyksistä ja 231 ratkaisuehdotuksesta Suomen taloustilanteen kohentamiseksi. Suomessa ei ole saatu talouskasvua vuoden 2008 jälkeen.

Paavosen mukaan verrokkimaita katsottaessa tätä kasvun katkeamista ei selitä investointien määrä, eikä työvoiman osaaminenkaan, vielä. Kuitenkin keskeinen talouskasvun rakentaja on inhimillinen pääoma – se selittää 50–70% talouskasvusta.

– Suomi on pudonnut koulutuksessa häntäpäähän, meillä korkeakoulutettujen osuus on laskenut, ja vuosina 1975–79-syntyneet ovat korkeimmin koulutettu ikäluokka. Korkeakoulutettujen määrän nostamisen tavoitteet ovat Suomelle keskeisiä, hallitusohjelmassa ja korkeakouluvisiossa tähdätään  siihen, että 50 %–60% ikäluokasta tulisi olla korkeakoulutettuja. Taloudellinen menestys rakentuu ihmisten osaamisesta, työkyvystä, luovuudesta ja kyvystä oppia uutta.

On myös käsiparien määrän näkökulma. Vuodesta 2010 työikäisen väestön määrä on laskenut, mutta sitä on paikannut maahanmuutto. Inhimillisen pääoman määrä vähenee, mikäli maahanmuuttoskenaarioista toteutuu ”rajat kiinni”-laskelma. Ilman maahanmuuton viime vuosien pursketta kuljettaisiin jo nyt lisäksi noin 100 000 henkilöä alemmalla tasolla.

– Kasvu ja innovaatiot tapahtuvat niissä yrityksissä, jotka menestyvät muuttuvassa toimintaympäristössä. Usein nämä yritykset ovat uusia ja hyödyntävät uusia teknologioita. Menestyviä yrityksiä yhdistää erityisesti henkilöstön määrän kasvu ja henkilöstön osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen. Tuen pitää suuntautua näihin yrityksiin, ja on tuettava myös vielä perustamattomia yrityksiä, painotti Paavonen.

Kasvuatlaksessa esitetään myös ajatus kansallisesta kasvusopimuksesta, jolla tarkoitetaan yli hallituskausien ulottuvaa sitoutumista talouskasvun tukemiseen.  Esimerkiksi T&K -panostuksia pyritään lisäämään suurten leikkausten keskellä, ja tavoitteena on kiihdyttää T&K-menoja 4 %:iin BKT:stä.

Varsinais-Suomen T&K-menot kasvusuunnassa – pidetään tämä! 

Timo Aro tarkasteli alkajaisiksi Varsinais-Suomen väestönkasvun käyriä. Juuri hetki sitten ylitettiin 500 000 asukkaan raja. Varsinais-Suomi onkin Uudenmaan jälkeen toisena maakuntien väestönkasvuluvuissa. Nettomaahanmuutto on ollut +3 400 henkilöä vuodessa 2020-luvulla, ja tämä on erityisesti inhimillisen pääoman kannalta merkittävää. Maakunnassa korkeakoulutettujen määrä on noussut nyt 34 %:iin, kasvu on ollut reilun 6 % luokkaa viimeisen 15 vuoden aikana.

–  Vuosina 2019-2024 Varsinais–Suomen T&K-menoissa on tapahtunut merkittävää, jopa 70 %:n kasvua. Maakuntamme on ollut takamatkalla, ja kuronut tätä kiinni. Myös yliopisto- ja amk-yhteistyö ovat vahvistaneet tätä nousua. Tätä suuntaa ei nyt saa päästää laskemaan,  sillä näin luodaan hyvä perusta uusille investoinneille, innovaatioille ja työpaikoille, Aro vahvisti.

Kasvun edellytyksissä korostuvat myös geopoliittiset ja geotaloudelliset tekijät. Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia vahvistavat maakunnan läntinen sijainti ja kansainvälisten yhteyksien merkitys, mm. vientimarkkinat ja logistinen saavutettavuus korostuvat entisestään. Väestönkasvu keskittyy Varsinais-Suomessa erityisesti Turun seudulle, ja myös muun maakunnan tulevaisuus vaatii huomiota.

Toimialat uudistuvat: logistiikka, optinen ala ja kiinteistöala paneelissa

Yrityspaneelissa kuultiin näkökulmia toimialojen uudistumiseen logistiikan, optisen alan ja kiinteistöalan näkökulmista. Keskusteluun osallistuivat Erik Rousi (Aurafleet), Tuulia Alanen-Brandt (Tarume) ja Juha Raitanen (Sofitum), ja paneelin moderoi Tapani Mylly Business Turusta.

Paneelin yhteisenä viestinä korostui yritysten kyky uudistua ja hyödyntää uusia teknologioita muuttuvassa toimintaympäristössä. Kilpailukyky rakentuu yhä enemmän osaamisesta, asiakasymmärryksestä ja henkilöstön jatkuvasta kehittämisestä. Yritykset korostivat, että kasvu edellyttää rohkeutta uudistaa toimintatapoja, kokeilukulttuuria sekä tiivistä yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä.

Yhteinen viesti: osaaminen ratkaisee

Vesa Taatila, Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja, korosti osaamisen, uudistumiskyvyn ja yhteistyön merkitystä alueen kilpailukyvyn rakentamisessa. Ainoa helppo päivä oli eilinen, hän sanoi alkajaisiksi.

Puheenvuoron keskeinen viesti kiteytyi ajatukseen, että osaavat ihmiset muuttavat maailmaa.

– Nuoret eivät ole nähneet kasvun aikaa, kun ovat eläneet nuoruuttaan vuoden 2008 jälkeen. Silti uskon, että olemme nyt menossa hyvään suuntaan. On mietittävä, miten yhdistetään rahoitus ja innovaatiot entistä paremmin, sillä nuorilla on paljon mahdollisuuksia kehittää jotain täysin uutta.

Kommenttipuheenvuoroissa tulevaisuuden kasvua tarkasteltiin myös startup- ja yrittäjyysnäkökulmasta. Elias Savonlahti, Turku Startup Hub:n perustajajäsen ja asiantuntija India Claudino korostivat kansainvälisyyden ja innovaatioekosysteemien merkitystä alueen kilpailukyvylle. Heidän mukaansa kasvua syntyy ympäristöissä, joissa osaajat, yritykset, tutkimus ja rahoitus kohtaavat sekä uusille ideoille annetaan mahdollisuus kehittyä liiketoiminnaksi.

Lukusuositus SITRA:n Kasvuatlas: Kasvuatlas Kasvuatlas 2026 – Sitra

Lisätiedot:

Anneli Frantti, Turun kaupunki

Sanni Kiviniemi, Novida

Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto

Ohjelma ja esitysten linkit