Kuvat: Turun ammatti-instituutti

Turun ammatti-instituutissa (TAI) on lähdetty viime syksystä alkaen kehittämään opettajien ennakointiosaamisen tietoja ja taitoja opettajille suunnatuissa koulutusalakohtaisissa työpajoissa. Ennakointiosaamisen merkitys nopeasti muuttuvassa maailmassa on instituutissa ymmärretty osaksi opettajan työtä ja oppilaitoksen kehittämistä. Opettajat tarvitsevat ymmärrystä, osaamista, tietotaitoa ja uusia työkaluja tunnistaakseen ja tulkitakseen muutoksia. On ymmärretty, että kyky ennakoida muuttuvia koulutus- ja osaamistarpeita samalla tukee myös sekä opettajan oman opetuksen suunnittelua ja kehittämistä että tarjoaa opettajille näkökulmia siihen, miten vahvistaa ja ylläpitää omaa, henkilökohtaista osaamista muuttuvan työelämän pyörteissä.

Tulevaisuus ei muutu pelkästään kuvittelemalla ja ajattelemalla, mutta jos ei pohdita, havainnoida ja toisten opettajien kanssa jaeta näkökulmia ollenkaan muutostekijöistä ja niiden vaikutuksista eri opetus-/toimialojen tulevaisuuteen, ollaan helposti muiden luomien tulevaisuuskuvien ja -skenaarioiden varassa. TAI:ssa uskotaan, että kun opettajat ovat itse mukana työstämässä asioita, vaikuttaa se siihen, millaisena he tulevaisuuden näkevät ja millaisen toimijuuden he voivat itse asioissa ottaa. Ammatillisen oppilaitoksenkin tulevaisuuden menestymisen tae on henkilöstön osaaminen ja ammatillisten opettajien uudistuva asiantuntijuus eri koulutusaloilla.

Opettajien ennakoinnin työpajojen sisällöissä sovelletaan ja hyödynnetään Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian toimialakohtaisten työryhmien työmallia ja materiaaleja. Samalla työpajat toimivat yhtenä esimerkkinä siitä, miten Ennakointiakatemiassa tehtyä ennakointityötä jalkautetaan instituutissa käytännön tasolle.

Monialainen koulutusyksikkö skenaariotyöskentelyn ja tulevaisuustarinoiden pyörteissä

Elintarvike-, hius- ja kauneudenhoito-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu- ja tekstiili- ja muotialan sekä yhteisten aineiden opettajien ennakointipajat käynnistyivät Turun ammatti-instituutissa syksyllä 2022. Syksyn pajoissa tarkasteltiin opetus- ja toimialojen toimintaympäristössä tapahtuvia muutostekijöitä eri näkökulmista, jotta opettajilla olisi mahdollisimman monipuolinen kokonaiskuva alojen tulevaisuuteen vaikuttavista muutoksista ja megatrendeistä. Nyt jo kevättä kohti mentäessä ennakointityössä on edetty varsinaiseen skenaariotyöskentelyn vaiheeseen. Muutostekijöiden tarkastelun jälkeen opettajat rakensivat ensin koulutusalakohtaisissa työpajoissaan tulevaisuustaulukot, joista rakentui neljä vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa: toivottava, uhka, nykytilan jatkumo, mullistus. Opettajat kirjoittivat tulevaisuustaulukon ja -kuvien pohjalta myös valtavan kiinnostavia tulevaisuustarinoita konkretisoidakseen muutostekijöiden vaikutusta esimerkiksi ammatillisen opettajan tai opiskelijan näkökulmasta. Tulevaisuustarinat otsikoitiin esimerkiksi seuraavasti: ”Veeti open päivä Turun TAITO-kampuksella ja elsewhere”, tai ”Hius- ja kauneudenhoitoalalla opettajana työskentely vuonna 2035”. Opettajien kirjoittamat tarinat loivat hienosti mielikuvaa tulevaisuuden koulutuksen arjesta. Tarinoiden jakaminen opettajien kesken herätti selvästi uteliasta kiinnostusta ja myös hersyviä naurunpurskahduksia.

Varsinaisessa skenaarioiden kirjoittamisessa opettajat pyrkivät vastaamaan kevään 2023 kuluessa kysymykseen, mitä opetus-/toimialalla pitäisi tapahtua, jotta esimerkiksi heidän luomansa toivottava tulevaisuuskuva on mahdollinen noin reilun kymmenisen vuoden kuluessa. Skenaarioita voidaan siis pitää erilaisina tulevaisuuden käsikirjoituksina, jossa kuvataan tarkasteltavan kohteen kehitystä vaihe vaiheelta erilaisissa tapahtumien ketjuissa, jotka johtavat tietynlaisen tulevaisuuden tilanteeseen (Rubin 2004). Skenaariotyön tarkoituksena on auttaa opettajia tunnistamaan ja ymmärtämään opetus-/toimialojen mahdollisia kehityskulkuja, näkemään erilaisia muutoksen mahdollisuuksia ja ottamaan asioista aktiivista toimijuutta. Tämän myötä koulutusyksikön varautumiskyky ja valmiudet erilaisia muutoksia kohtaan paranevat ja tarvittaessa uudenlaista osaamista voidaan ennakoivasti hankkia. Skenaariotyötä kuvataankin parhaimmillaan koko osallistujaryhmän oppimisprosessiksi, jossa opettajien tulevaisuustietoisuus ja kyky nähdä asioita eteenpäin kasvavat. Skenaarioiden valmistuttua opettajat tulevat johtamaan niistä opetus-/toimialakohtaisia osaamistarpeita oman opetuksensa kehittämisen tueksi.

Kevään 2023 aikana on elintarvike-, hius- ja kauneudenhoito-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu- ja tekstiili- ja muotialan sekä yhteisten aineiden opettajilta ja tiimivastaavilta kysytty mielipiteitä ennakointipajoista saaduista hyödyistä ja miten he aikovat hyödyntää saamaansa ennakointitietoa ja -osaamista omassa opettajan ja tiimivastaavan työssään. Vastauksissa nousi esiin muun muassa seuraavanlaisia näkökulmia:

• ”Aion miettiä uusia ja erilaisia oppimisympäristöjä ja opetussisältöjä ja -tapoja.”
• ”Muuttamalla ajatusmaailmaani ja varautumalla muutokseen.”
• ”Kertomalla myös opiskelijoille tulevaisuuden osaamistarpeista. Herättää ajattelua alan tulevaisuuden skenaarioista.”
• ”Rekrytoinneissa, opetuksen suunnittelussa, tiimin osaamisen hankkimisessa.”
• ”Kannustaa opiskelijoita tulevaisuusajatteluun eri näkökulmista.”
• ”Täytyy olla ajanhermoilla ja kouluttautua lisää.”
• ”Mietin jatkokoulutusta. Pelko ajanhermolla pysymisestä pitää liikkeessä.”
• ”Koitan pitää yllä ammattitaitoani monipuolisesti tarjolla olevaa koulutusta hyödyntäen sekä työelämäyhteistyöllä. Kehitän luovaa ajattelutaitoani ja suhtaudun avoimin mielin tulevaisuuteen.”

Tärkeimmäksi tähänastisesta ennakointiprosessista itselleen saamaksi opiksi opettajat määrittelivät esimerkiksi oivalluksen, rohkean visioinnin, luovan ajattelun, yhteistyön, tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin tärkeyden merkityksen, mutta myös ennakoinnin vaikeuden ja väistämättömän muutoksen ymmärryksen.

Koulutuspäällikkö Marleena Tuurin näkökulmasta ennakointipajojen toteuttaminen on ollut jo tähän saakka edetessään äärimmäisen mielenkiintoinen ja antoisa prosessi. Monialaisen koulutusyksikön luotsaaminen ja johtaminen tässä eri opetus- ja toimialojen osaamismurroksessa olisi pian ollut mahdoton tehtävä, jos emme olisi valjastaneet opettajia mukaan ennakointityöhön. Ennakointipajat ovat olleet yhteisöllistä oppimista parhaimmillaan ja eri opetus- ja toimialojen skenaarioiden ja muutostekijöiden yhdessä tarkastelu on rikastuttanut työskentelyä sekä lisännyt opettajien keskinäistä yhteistyötä.

Koulutuspäällikkö Tuuri uskoo, että mitä paremmin olemme varautuneet yhdessä erilaisiin muutosmahdollisuuksiin ja uudenlaisen, tarvittavan osaamisen hankkimiseen, sitä ketterämpiä monialaisena koulutusyksikkönä olemme. Seuraavaksi koulutuspäällikön tarvitseekin laittaa mietintämyssy päähän ja pohtia erilaisia keinoja, miten ennakointipajojen myötä syntyneitä kehittämisideoita ja henkilöstön osaamista voitaisiin mahdollisimman hyvin edistää vastaamaan tunnistettuihin tulevaisuuden tarpeisiin.

Liiketalouden opettajien ennakointipajat käynnistyivät alkuvuodesta aloitusinfolla ja tulevaisuuden megatrendien tarkastelulla

Liiketalouden opettajilla ennakointityö ja ennakointiosaamisen kehittäminen käynnistyi siten, että opettajat kokoontuivat ennakointityöskentelyn aloitusinfoon helmikuussa 2023. Aloitusinfossa virittäydyttiin miettimään tulevaisuutta futuristi Elina Hiltusen sekä tulevaisuustutkija Ilkka Halavan videoiden ja ajatusten avulla. Videot herättivät opettajissa paljon keskustelua ja näkemysten jakoa. Koulutussuunnittelija Kristiina Ojala kertoi, mitä ennakointi on ja miksi pitäisi ennakoida sekä valotti myös Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian toimintaa, johon TAI:kin on sitoutunut. Sitran megatrendikorttien (ks. Megatrendikortit 2023 (sitra.fi) avulla opettajat miettivät pienryhmissä, mitä korteissa esiintyvistä megatrendeistä he pitävät todennäköisimpinä. Samalla trendikortit venyttivät ajattelua ja uuden ideointia tehden myös korttien sisältöjä opettajille tutummiksi. Koulutuksen kehittäminenkin kun on yhä riippuvaisempi megatrendeistä.

Toimintaympäristön muutosten tarkastelu ja havainnointi on ennakointiprosessin ensimmäisiä vaiheita. Niinpä opettajatkin saivat seuraavaa kokoontumista varten tehtäväkseen havainnoida liiketoiminnan alan muutosilmiöitä, joista kirjoitetaan lehdissä ja blogeissa, puhutaan uutisissa ja podcasteissa tai keskustellaan eri foorumeilla. Huhtikuun ennakointipajoissa liiketalouden opettajat tulevat omien havaintojensa lisäksi tutustumaan vielä laajemmin oman alansa muutosilmiöihin sekä laatimaan oman koulutusalansa ennakointikartan PESTE-kategorisointia noudattaen (lisätietoa PESTE:stä, ks. Dufva 2022). Tämän pohjalta syksyllä 2023 osa opettajista jatkaa ennakointityöskentelyä skenaarioiden rakentamisen ja tulevaisuustarinoiden parissa, eli edeten samaan malliin kuin elintarvike-, hius- ja kauneudenhoito-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu- ja tekstiili- ja muotialan sekä yhteisten aineiden opettajien ennakointipajoissa.

Koulutuspäällikkö Irina Loponen pitää tärkeänä opettajien kiinnostusta ennakointityöskentelyyn. Liiketoiminnan perustutkinnon uudistamistyö on käynnissä ja uusi tutkinnon peruste astuu voimaan vuonna 2024. Uusi tutkinnon peruste tullee olemaan voimassa noin kahdeksan vuotta. Kun syksyllä 2023 aloitetaan suunnittelemaan uuden tutkinnon perusteen mukaisia opintoja, on tärkeää olla tietoinen siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.

 Kohti ennakoivaa ja tulevaisuusorientoitunutta oppilaitoskulttuuria

Opettajien ennakointipajat on pidetty tiiviinä pakettina viime syksynä myös jo TAI:n sosiaali- ja terveysalan opettajille. Loppukeväästä käynnistyvät puolestaan kone- ja tuotantotekniikan, talotekniikan ja ajoneuvoalan opettajien ennakointipajat. Koulutussuunnittelija Kristiina Ojalan toiveena ja tavoitteena on, että instituutin ennakointityön edetessä myös muiden koulutusalojen opettajille saadaan ennakointiosaamista ja -tietoutta ennakointipajojen muodossa. Tavoitteena on saada koko instituutin opettajisto ennakoimaan ja sisäistämään ennakoiva ja tulevaisuusorientoitunut oppilaitoskulttuuri. Tärkeää olisi, että ennakoinnin arvo ja sen hyödyt ymmärretään osaksi koulutuksen jatkuvasti muuttuvaa maailmaa.

Lähteet:

Dufva, M. (2022). Toimintaympäristön analyysi: PESTE ja sen variaatiot. Teoksessa H.-K. Aalto, K. Heikkilä, P. Keski-Pukkila, M. Mäki, & M. Pöllänen (toim.) Tulevaisuuden tutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä (ss. 105–112). Tulevaisuuden tutkimuksen verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. Turun yliopisto. https://tututopi.files.wordpress.com/2022/03/tva-1-2022-dufva-peste.pdf

Rubin, A. (2004). Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. TOPI – Tulevaisuuden tutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.  https://tulevaisuus.fi/

Kirjoittajat ovat Turun ammatti-instituutista, koulutussuunnittelija Kristiina Ojala sekä koulutuspäälliköt Marleena Tuuri ja Irina Loponen