Ennakointiakatemian verkosto kokoontui keskustelemaan merkityksellisistä tulevaisuusilmiöistä 15.4 ja kuulemaan samalla futuristi Marianna Mäki-Teerin (Futures Platform) taustoitusta ajankohtaisista tulevaisuusilmiöistä.

Tulokulmana toiminta erittäin epävarmassa maailmassa

Tilaisuus osoitti jälleen selvästi, että keskeinen haaste ei ole niinkään ennakointitiedon puute, vaan kyky elää keskeneräisen tiedon, ristiriitaisten signaalien ja samanaikaisten kehityskulkujen kanssa. Tämä korostaa päätöksenteossa ja kehittämistyössä valmiutta tehdä suuntaavia valintoja ilman varmuutta, hyväksyä päivittyvät oletukset ja rakentaa toimintamalleja, jotka kestävät useita mahdollisia tulevaisuuksia.

Futuristi Marianna Mäki-Teeri taustoitti tilaisuuden alussa ennakoinnin roolista ja merkityksestä erityisesti nykyisessä haastavassa maailmantilanteessa.

Tilaisuus keskittyi ennakoinnin merkitykseen päätöksenteon tukena tilanteessa, jossa toimintaympäristö on nopeasti muuttuva, epävarma ja monimutkainen. Ennakointi määriteltiin keinoksi rakentaa laaja-alaista ymmärrystä tulevaisuuden vaihtoehdoista, ei ennustamisena vaan systemaattisena toimintaympäristön muutosten, signaalien ja ilmiöiden tunnistamisena ja jäsentämisenä. Korostui ajatus siitä, että suurimmat uhat ja mahdollisuudet nousevat usein oman toimialan ulkopuolelta, erityisesti pidemmällä aikajänteellä.

Tilaisuuden aineistot:

Johdanto tulevaisuusilmiöihin – Futuristi Marianna Mäki-Teeri, Futures Platform

Mentimeter -yhteenveto keskusteluista

Keskeiset merkittävät ilmiöalueet tekoäly, varautuminen, vihreä siirtymä ja teknologian ja talouden murrokset

Taustoituksessa käytiin läpi Futures Platform ‑ennakointikarttoihin pohjautuvia ilmiöalueita, joissa tarkasteltiin heikkoja signaaleja, vahvistuvia trendejä ja villejä kortteja useasta näkökulmasta. Keskeisiksi teemoiksi nousivat tekoäly ja osaaminen, vihreä siirtymä ja kiertotalous, kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus, teknologinen murros sekä työelämän ja talouden rakennemuutokset. Tekoälyn osalta keskustelussa korostuivat heikkolaatuiseen sisältöön liittyvät vastareaktiot, tekoälyn käytön aiheuttama “katumus”, vaikuttamiseen kykenevät algoritmit sekä eettisen, kriittisen ja systeemisen ajattelun kasvava merkitys. Osaamisen näkökulmasta painottui ajatus siitä, että tekoälyn käytöstä tulee oletus, mutta keskeiseksi kilpailukykytekijäksi nousee kyky arvioida, rajata ja ohjata sen käyttöä.

Vihreän siirtymän ja kiertotalouden osalta esiin nousivat luontopositiivisuus, ilmastovastuun juridisoituminen sekä vaihtoehtoiset talous- ja rahajärjestelmät. Samalla todettiin, että ilmasto- ja ympäristöagenda on jäänyt osin geopoliittisten kriisien ja turvallisuuskysymysten varjoon, vaikka luonnon kantokyvyn heikkeneminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo konkreettisesti havaittavissa. Euroopassa vihreä siirtymä etenee ristipaineista huolimatta, mutta yhä tiukemmin turvallisuus‑, energia‑ ja talouspolitiikan reunaehdoissa.

Kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden teemassa keskustelua hallitsivat geopoliittiset riskit, toimitusketjujen haavoittuvuus, sähkömagneettinen sodankäynti sekä yhteiskunnan resilienssi. Näihin kytkeytyi myös digiajan ydintaidoksi nostettu kriittinen ignooraaminen – kyky rajata huomiota ja olla osallistumatta matalalaatuiseen, polarisoivaan tai harhaanjohtavaan tietoon.

Ryhmäkeskusteluissa puhuttivat kilpailukyvyn turvaaminen, teknostressin vaikutukset, hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, nuorten eriarvoistuminen, luontoarvojen merkitys ja Itämeren haavoittuvuus sekä ruuantuotannon tulevaisuus

Alustuksen jälkeen siirryttiin pienryhmätyöskentelyyn, jossa osallistujat tarkastelivat tulevaisuusilmiöitä eri toimialojen näkökulmista. Ryhmäkeskustelujen yhteisessä purussa nousi esiin useita toistuvia teemoja. Teknologia‑ ja toimialakeskusteluissa korostui tarve pysyä kehityksessä mukana kilpailukyvyn turvaamiseksi, mutta samalla huoli teknostressistä, osaamisen kuormittumisesta ja teknologian hallinnan vaatimuksista. Rakennus‑ ja teollisuusaloilla tekoälyltä ja automaatiolta odotetaan tuottavuushyötyjä erityisesti tiedonhallinnassa ja prosesseissa, mutta asiantuntijatyön korvaamista pidettiin toistaiseksi epärealistisena.

Hyvinvointiin ja yhteiskuntaan liittyvissä keskusteluissa painottuivat ikääntyminen, hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky, nuorten eriarvoistumisen riskit ja huoli siitä, että kaikki eivät kiinnity koulutukseen tai työelämään. Elämystalouden ja luontoon kytkeytyvien keskustelujen ytimessä olivat luontoarvot, luontoympäristöjen merkitys hyvinvoinnille sekä mahdollisuudet yhdistää kestävyys, elämyksellisyys ja elinkeinotoiminta. Varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvissä nostoissa esiin tulivat mm. Itämeren haavoittuvuus, ilmastonmuutoksen vaikutukset ruoantuotantoon ja vesivaroihin sekä energiasiirtymän hallittu toteuttaminen.

Yhteenveto

Tilaisuuden lopussa todettiin, että ennakointi koetaan ajankohtaisemmaksi ja tarpeellisemmaksi kuin koskaan. Samalla tunnistettiin haaste: ennakointityössä siirrytään helposti signaalien tunnistamisesta suoraan ratkaisujen ja toimenpiteiden pohtimiseen. Tämä nähtiin inhimillisenä mutta myös kehittämiskohteena tuleville tilaisuuksille. Osallistujat kokivat työskentelymallin toimivaksi ja pitivät tärkeänä, että kevään aikana kerättyä ennakointitietoa viedään eteenpäin kohti konkreettisia avauksia, hankkeita ja strategista valmistelua. Lopuksi muutama kiteytys tilaisuuden annista.

Ennakointi on siirtynyt tukitoiminnosta strategiseksi peruskyvykkyydeksi, jota tarvitaan kaikilla toimialoilla päätöksenteon, varautumisen ja kehittämisen perustana.

Tekoäly normalisoituu, mutta ratkaisevaksi nousee ihmisen harkintakyky: kriittinen ajattelu, eettinen arviointi ja systeeminen ymmärrys erottavat onnistujat muista.

Vihreä siirtymä ei pysähdy, vaikka painopisteet heiluvat – ympäristö, turvallisuus, talous ja huoltovarmuus kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa.

Resilienssi ja varautuminen ovat läpileikkaavia teemoja, jotka koskettavat niin teknologiaa, työelämää, hyvinvointia kuin alueellista elinvoimaa.

Lisätiedot:

Esa Högblom
Erikoissuunnittelija | Specialplanerare
+358 40 7760310
Varsinais-Suomen liitto | Egentliga Finlands förbund
varsinais-suomi.fi